Turvallisuus http://helenasrkijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132803/all Tue, 03 Apr 2018 15:05:13 +0300 fi Poliisiin on perustettava uusi lapsiin kohdistuvien rikosten yksikkö http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253264-poliisiin-on-perustettava-uusi-lapsiin-kohdistuvien-rikosten-yksikko <p><strong>Poliisiin on perustettava uusi lapsiin kohdistuvien rikosten yksikkö</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Olemme saanut lukea tänään lehdistä, että monissa suomalaisissa päiväkodeissa lapsiin kohdistuu raakaa ja julmaa väkivaltaa. Tekijänä ovat toiset lapset samassa päiväkodissa.</p><p>Lainaus tämän päivän iltalehdestä: <strong>Lukijat kertovat: Tällaista on päiväkotien väkivalta - &rdquo;Lastani potkittiin ja kuristettiin - joutui kuinka kavereita saadaan -keskusteluihin&rdquo;</strong></p><p>&rdquo; &quot;Tälläkin hetkellä päiväkodissa, jossa työskentelen, on lapsia, jotka päivittäin käyttäytyvät väkivaltaisesti muita lapsia ja meitä aikuisia kohtaan. Näiden lasten vanhemmat eivät halua tarttua asiaan ja päiväkodin johtaja arastelee lastensuojeluilmoitusten tekemistä. Useampi työkaveri on uupunut tai vaarassa uupua.&quot; (lähde: &nbsp;<a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201804022200850445_u0.shtml"><u>http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201804022200850445_u0.shtml</u></a> )</p><p>&nbsp;</p><p>On järkyttävää, että aina vanhemmat joutuvat puuttumaan lapsiin kohdistuvaan kiusaamiseen ja väkivaltaan. Eikö koulujen opettajilta ja lastentarhanopettajilta voi odottaa mitään vastuun kantoa lasten turvallisuudesta? Suomen poliisin rikosylikomisario Tapani Tasanto on muistuttanut siitä, että &rdquo;Koulujen rehtori ja opettajat ovat valvontavastuussa ja virkamiehinä heitä sitovat muun muassa rikoslain, lastensuojelulain ja perusopetuslain säännökset. Perusopetuslaissa sanotaan, että koulun opettajan tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta kiusaamisesta, häirinnästä tai väkivallasta siihen syyllistyneen ja sen kohteen huoltajille&rdquo; (lähde: <a href="http://yle.fi/uutiset/3-8377553"><u>http://yle.fi/uutiset/3-8377553</u></a> ) Ne kasvatusalan ihmiset, joilla ei ole sydämessään huolta lasten turvallisuudesta ja jotka katsovat läpi sormien lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa eivät kuulu kasvatusalalle.</p><p>Päiväkotien ja koulujen tilanne lasten toisten lapsiin kohdistaman väkivallan suhteen on riistäytynyt täysin käsistä. Tämän vuoksi ehdotan, että Suomen poliisiin on perustettava uusi lapsiin kohdistuvien rikosten yksikkö. Tämä lapsiin kohdistuvien rikosten yksikkö olisi poliisin valtakunnallinen yksikkö, joka koordinoidusti paikallisten poliisilaitosten kanssa kartoittaisi lasten suurimmat turvallisuusuhat ja haasteet ja toisi lisää työkaluja poliisin toimintaan ylläpitämällä jatkuvaa tilannekuvaa lasten turvallisuudesta ja lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ja/tai sen uhasta. Koska lapset ovat heikossa asemassa ja eivät pysty puolustamaan itseään, tällä uudella poliisiyksiköllä olisi äärimmäisen tärkeä tehtävä turvata lasten oikeudet ja turvallinen lapsuus. Tämän yksikön operatiiviseen toimintaan kuuluisi erilaiset peitetehtävät päiväkodeissa ja kouluissa, jossa poliisi pyrkisi soluttautumaan eri organisaatioihin ja selvittämään ajan kanssa, että missä mittakaavassa lapsiin kohdistuu erilaisia rikoksia ja väkivallan uhkaa. Peitetoiminnalla varmistettaisiin se, että jos jokin esimerkiksi esimiesasemassa oleva taho katsoisi sormien läpi lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, että nämä syylliset saataisiin esimerkiksi salanauhoituksen avulla vastuuseen teoistaan ja irtisanottua tehtävistään, mikäli henkilö syyllistyisi lasten turvallisuuden vaarantamisen ja omien vastuullisten tehtäviensä vakavaan laiminlyöntiin. Tämä uusi poliisin lapsiin kohdistuvien rikosten yksikkö tekisi laajaa yhteistyötä muiden keskeisten viranomaisten kanssa (esim. aluehallintovirasto) ja tällä yhteistoiminnalla saataisiin helposti suljettua kokonaisia päivähoitoyksiköitä ja kouluja, jossa väkivaltaa ei saada loppumaan. Mikään koulu eikä kenenkään työ ole niin tärkeä, että se menee lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edelle. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lapsiin kohdistuvien rikosten yksikkö paljastaisi ja ennaltaehkäisisi lapsiin kohdistuvia rikoksia kuten kiusaamista ja väkivaltaa valtakunnallisesti koko Suomen alueella. Se tulisi pelastamaan monet lapset vuosien piinalta ja kiusaamiselta sekä vakivallalta ja turvaisi lapsille rauhallisen lapsuuden. &nbsp;Se on poliittisesta tahdosta kiinni, saadaanko tulevaisuuden Suomessa mitään hyvää aikaa lasten eteen. On välittömästi lopetettava vanhat huonot toimintatavat ja alettava toden teolla rakentamaan uudenlaista Suomea, jossa lapset saavat elää rauhallisen ja turvallisen lapsuuden.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Poliisiin on perustettava uusi lapsiin kohdistuvien rikosten yksikkö

 

Olemme saanut lukea tänään lehdistä, että monissa suomalaisissa päiväkodeissa lapsiin kohdistuu raakaa ja julmaa väkivaltaa. Tekijänä ovat toiset lapset samassa päiväkodissa.

Lainaus tämän päivän iltalehdestä: Lukijat kertovat: Tällaista on päiväkotien väkivalta - ”Lastani potkittiin ja kuristettiin - joutui kuinka kavereita saadaan -keskusteluihin”

” "Tälläkin hetkellä päiväkodissa, jossa työskentelen, on lapsia, jotka päivittäin käyttäytyvät väkivaltaisesti muita lapsia ja meitä aikuisia kohtaan. Näiden lasten vanhemmat eivät halua tarttua asiaan ja päiväkodin johtaja arastelee lastensuojeluilmoitusten tekemistä. Useampi työkaveri on uupunut tai vaarassa uupua." (lähde:  http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201804022200850445_u0.shtml )

 

On järkyttävää, että aina vanhemmat joutuvat puuttumaan lapsiin kohdistuvaan kiusaamiseen ja väkivaltaan. Eikö koulujen opettajilta ja lastentarhanopettajilta voi odottaa mitään vastuun kantoa lasten turvallisuudesta? Suomen poliisin rikosylikomisario Tapani Tasanto on muistuttanut siitä, että ”Koulujen rehtori ja opettajat ovat valvontavastuussa ja virkamiehinä heitä sitovat muun muassa rikoslain, lastensuojelulain ja perusopetuslain säännökset. Perusopetuslaissa sanotaan, että koulun opettajan tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta kiusaamisesta, häirinnästä tai väkivallasta siihen syyllistyneen ja sen kohteen huoltajille” (lähde: http://yle.fi/uutiset/3-8377553 ) Ne kasvatusalan ihmiset, joilla ei ole sydämessään huolta lasten turvallisuudesta ja jotka katsovat läpi sormien lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa eivät kuulu kasvatusalalle.

Päiväkotien ja koulujen tilanne lasten toisten lapsiin kohdistaman väkivallan suhteen on riistäytynyt täysin käsistä. Tämän vuoksi ehdotan, että Suomen poliisiin on perustettava uusi lapsiin kohdistuvien rikosten yksikkö. Tämä lapsiin kohdistuvien rikosten yksikkö olisi poliisin valtakunnallinen yksikkö, joka koordinoidusti paikallisten poliisilaitosten kanssa kartoittaisi lasten suurimmat turvallisuusuhat ja haasteet ja toisi lisää työkaluja poliisin toimintaan ylläpitämällä jatkuvaa tilannekuvaa lasten turvallisuudesta ja lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ja/tai sen uhasta. Koska lapset ovat heikossa asemassa ja eivät pysty puolustamaan itseään, tällä uudella poliisiyksiköllä olisi äärimmäisen tärkeä tehtävä turvata lasten oikeudet ja turvallinen lapsuus. Tämän yksikön operatiiviseen toimintaan kuuluisi erilaiset peitetehtävät päiväkodeissa ja kouluissa, jossa poliisi pyrkisi soluttautumaan eri organisaatioihin ja selvittämään ajan kanssa, että missä mittakaavassa lapsiin kohdistuu erilaisia rikoksia ja väkivallan uhkaa. Peitetoiminnalla varmistettaisiin se, että jos jokin esimerkiksi esimiesasemassa oleva taho katsoisi sormien läpi lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, että nämä syylliset saataisiin esimerkiksi salanauhoituksen avulla vastuuseen teoistaan ja irtisanottua tehtävistään, mikäli henkilö syyllistyisi lasten turvallisuuden vaarantamisen ja omien vastuullisten tehtäviensä vakavaan laiminlyöntiin. Tämä uusi poliisin lapsiin kohdistuvien rikosten yksikkö tekisi laajaa yhteistyötä muiden keskeisten viranomaisten kanssa (esim. aluehallintovirasto) ja tällä yhteistoiminnalla saataisiin helposti suljettua kokonaisia päivähoitoyksiköitä ja kouluja, jossa väkivaltaa ei saada loppumaan. Mikään koulu eikä kenenkään työ ole niin tärkeä, että se menee lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edelle.  

 

Lapsiin kohdistuvien rikosten yksikkö paljastaisi ja ennaltaehkäisisi lapsiin kohdistuvia rikoksia kuten kiusaamista ja väkivaltaa valtakunnallisesti koko Suomen alueella. Se tulisi pelastamaan monet lapset vuosien piinalta ja kiusaamiselta sekä vakivallalta ja turvaisi lapsille rauhallisen lapsuuden.  Se on poliittisesta tahdosta kiinni, saadaanko tulevaisuuden Suomessa mitään hyvää aikaa lasten eteen. On välittömästi lopetettava vanhat huonot toimintatavat ja alettava toden teolla rakentamaan uudenlaista Suomea, jossa lapset saavat elää rauhallisen ja turvallisen lapsuuden.

]]>
3 http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253264-poliisiin-on-perustettava-uusi-lapsiin-kohdistuvien-rikosten-yksikko#comments Kiusaaminen Koulu Lapset Poliisi Turvallisuus Tue, 03 Apr 2018 12:05:13 +0000 Aleksi Niskanen http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253264-poliisiin-on-perustettava-uusi-lapsiin-kohdistuvien-rikosten-yksikko
Turvallisuus ja avoin demokraattinen yhteiskunta http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251837-turvallisuus-ja-avoin-demokraattinen-yhteiskunta <p>Turvallisuus ja kansalaisoikeudet ovat usein esitetty vastapari. Suomessa on perinteisen rikollisuuden ohella kaksi merkittävää turvallisuusuhkaa: 1) terrorismi, 2) Venäjän tonttiostot sotilasalueiden läheltä.</p><p>Lähtökohtaisesti tätä toimintaa harjoitetaan Suomessa koko ajan, vaikkakin sitä valvotaan ainakin jollain tasolla. Kuitenkin merkittävää tässä on se, että avoimessa demokraattisessa yhteiskunnassa sille ilmeisen haitalliset ilmiöt voivat hyvin. Ne tavallaan kukoistavat demokratian ja kansalaisoikeuksien sateenvarjon alla.</p><p>Mikä estäisi korjaamasta terrorismista epäiltyjä turvasäilöön tai pakkolunastamasta armeijan alueiden läheltä ostettuja tontteja takaisin valtiolle? Jälkimmäiseen ollaan esittämässä lakimuutosta, ensimmäisestä en vielä tiedä.</p><p>On tavallaan ironista, että avoin demokraattinen yhteiskunta antaa sen vastustajille niin sanotusti &ldquo;avaimet käteen&rdquo; sen vahingoittamiseksi. Voitaisiinko näiden asioiden eteen siis tehdä enemmän? Vai syökö se sitä vapautta, joka meillä yhteiskunnassamme on, ja altistaa väärinkäytöksille?</p><p>Otetaanko (kansalais)oikeuksien turvaamisessa niin kova etukeno, että se syö lopulta turvallisuuden?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turvallisuus ja kansalaisoikeudet ovat usein esitetty vastapari. Suomessa on perinteisen rikollisuuden ohella kaksi merkittävää turvallisuusuhkaa: 1) terrorismi, 2) Venäjän tonttiostot sotilasalueiden läheltä.

Lähtökohtaisesti tätä toimintaa harjoitetaan Suomessa koko ajan, vaikkakin sitä valvotaan ainakin jollain tasolla. Kuitenkin merkittävää tässä on se, että avoimessa demokraattisessa yhteiskunnassa sille ilmeisen haitalliset ilmiöt voivat hyvin. Ne tavallaan kukoistavat demokratian ja kansalaisoikeuksien sateenvarjon alla.

Mikä estäisi korjaamasta terrorismista epäiltyjä turvasäilöön tai pakkolunastamasta armeijan alueiden läheltä ostettuja tontteja takaisin valtiolle? Jälkimmäiseen ollaan esittämässä lakimuutosta, ensimmäisestä en vielä tiedä.

On tavallaan ironista, että avoin demokraattinen yhteiskunta antaa sen vastustajille niin sanotusti “avaimet käteen” sen vahingoittamiseksi. Voitaisiinko näiden asioiden eteen siis tehdä enemmän? Vai syökö se sitä vapautta, joka meillä yhteiskunnassamme on, ja altistaa väärinkäytöksille?

Otetaanko (kansalais)oikeuksien turvaamisessa niin kova etukeno, että se syö lopulta turvallisuuden?

]]>
4 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251837-turvallisuus-ja-avoin-demokraattinen-yhteiskunta#comments Demokratia Kansalaisoikeudet Terrorismi Turvallisuus Venäläisten tonttikaupat Tue, 06 Mar 2018 06:55:10 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251837-turvallisuus-ja-avoin-demokraattinen-yhteiskunta
Hanko - Hyvinkää radan sähköistäminen - kiireellinen hanke http://markkusaarikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251144-hanko-hyvinkaa-radan-sahkoistaminen-kiireellinen-hanke <p>Tämän rataosuuden sähköistämisestä on puhuttu jo lähes ikuisuus. Uudenmaan, erityisesti<br />sen länsiosan kehitykselle on elintärkeää, että Hanko &ndash; Hyvinkää rataosuuden<br />sähköistäminen vihdoinkin toteutetaan. Samalla tulisi korjata radan tasoristeykset<br />vartioiduiksi. Venäläinen ruletti tasoristeyksissä on lopetettava.<br />Sähköistämistä puoltavat monet eri seikat. Hanke on myös edullinen ja tuottava,<br />kokonaishinta jäänee alle 50 miljoonan euron sisältäen vartioitujen tasoristeysten<br />rakentamiskulut (hk-suhde = 1.0).</p><p><br /><strong>Tavaraliikenne</strong></p><p><br />Hangon sataman liikenne on kasvanut useita vuosia ollen lähes 5 miljoonaa tonnia vuonna<br />2017. Liikenteen kasvun oletetaan jatkuvan vuonna 2018, mm. Finnlines siirtäessä Hankoon<br />lisää linjojaan. Satama investoi Koverhar&rsquo;n satamanosaan sekä ulkosatamaan (=entiseen<br />vapaasatamaan), niiden laitureihin sekä terminaaleihin. Hanko on Suomen nopein tie<br />Eurooppaan.</p><p><br />Sähkövetureiden mahdollistama junakokojen nosto parantaa osaltaan merkittävästi<br />rataosuuden käyttöä ja houkuttelevuutta. Liikenteen sujuvuus nopeutuu, kun vältetään turhat<br />vetureiden vaihdot Riihimäellä tai Hyvinkäällä. Sähköistyksen myötä voidaan osa raskaasta<br />kumipyöräliikenteestä siirtää kiskoille. Tämä parantaa turvallisuutta, vähentää päästäjä sekä<br />ruuhkia. Rataosuudella kuljetettiin vuonna 2016 2.5 miljoona bruttotonnia tavaraa<br />(Liikennevirasto). Kasvu vuonna 2017 on ollut voimakasta, joten junakokojen kasvatus on<br />välttämätöntä, jotta lisäkasvu ei siirry kumipyörille.</p><p><br /><strong>Matkustajaliikenne</strong></p><p><br />Matkustajaliikenne edellyttää nopeita yhteyksiä sekä sujuvia vaihtoja. Sähköistyksen myötä<br />voidaan luopua kiskobusseista ja siirtyä nopeampiin ja tehokkaampiin sähkövetureihin / -<br />juniin. Länsi-Uudenmaan houkuttelevuus sekä tavoitettavuus paranee huomattavasti. Uudet<br />asemat tulee rakentaa ainakin Lohjalle ja Vihtiin. Sähköistäminen mahdollistaa suoran<br />yhteyden Hangosta Helsinkiin junaa vaihtamatta. Esimerkiksi nykyinen Y-juna voisi jatkaa<br />Karjaalta Hankoon.</p><p><br /><strong>Ympäristö</strong></p><p><br />Suurin vaikutus ympäristöön on kasvihuonekaasupäästöjen oleellinen väheneminen<br />paikallisella tasolla. Pelkästään hiilidioksidipäästöjä vähenee vähintään 6700 tonnia vuodessa<br />(Liikennevirasto). Tällä on jo oleellista merkitystä paikallisiin päästöihin ja ilman laatuun.<br />Radan sähköistäminen ei myöskään uhkaa mitään Natura - tai muita luonnonsuojelullisesti<br />arvokkaita kohteita. Se voidaan toteuttaa nykyisellä rata-alueella. Sähkövetureiden ja &ndash; junien käyttö on myös kustannustehokkaampaa; pienemmät energiakustannukset, päästöt sekä kaluston kunnossapitokustannukset. Lisäksi dieselvetureihin liittyy lieviä hajuhaittoja.</p><p><strong>Elinkeinoelämä</strong></p><p><br />Kasvu suuntautuu lähes aina tehokkaiden väylien varteen. Kasvava väestömäärä radan<br />varrelle loisi edellytykset voimakkaalle yritysten kasvulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle.<br />Länsi-Uusimaa tarjoaa myös osaavaa koulutettua työvoimaa. Nyt on turvattava alueen<br />kasvuedellytykset.</p><p><br /><strong>Yhdyskuntarakenne</strong></p><p><br />Uudellamaalla asuu nyt (2017) noin 1.6 miljoonaa ihmistä. Väestökasvu on alueella nopeaa,<br />arvioidaan että 2050 Uudellamaalla asuu vähintään 2.5 miljoonaa ihmistä.<br />Yhdyskuntarakenne tulee tiivistymään alueella. Varmistaaksemme sujuvan liikkumisen sekä<br />uusien työssäkäymisalueiden kehittymisen on raideliikenteeseen panostettava pikaisesti.<br />(Esim. Lohja, Hyvinkää, Vihti, Nurmijärvi, Raasepori sekä Hanko).<br />Hyvä asia on, että Liikennevirasto on aloittanut uudelleen hankkeen suunnittelun. Asiasta on<br />myös tehty Eduskunnassa kirjallinen kysymys liikenneministeri Anne Bernerille<br />(Perussuomalaiset, Jari Ronkainen, 02/2018), johon odotetaan pikaista vastausta.<br />Uudenmaan sekä koko Suomen kaavoituksessa logistiikkakeskukset tulee sijoittaa raiteiden<br />läheisyyteen. Rautatiekuljetuksia ja yhdistettyjä kuljetuksia tulee määrätietoisesti lisätä ja<br />tukea.<br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämän rataosuuden sähköistämisestä on puhuttu jo lähes ikuisuus. Uudenmaan, erityisesti
sen länsiosan kehitykselle on elintärkeää, että Hanko – Hyvinkää rataosuuden
sähköistäminen vihdoinkin toteutetaan. Samalla tulisi korjata radan tasoristeykset
vartioiduiksi. Venäläinen ruletti tasoristeyksissä on lopetettava.
Sähköistämistä puoltavat monet eri seikat. Hanke on myös edullinen ja tuottava,
kokonaishinta jäänee alle 50 miljoonan euron sisältäen vartioitujen tasoristeysten
rakentamiskulut (hk-suhde = 1.0).


Tavaraliikenne


Hangon sataman liikenne on kasvanut useita vuosia ollen lähes 5 miljoonaa tonnia vuonna
2017. Liikenteen kasvun oletetaan jatkuvan vuonna 2018, mm. Finnlines siirtäessä Hankoon
lisää linjojaan. Satama investoi Koverhar’n satamanosaan sekä ulkosatamaan (=entiseen
vapaasatamaan), niiden laitureihin sekä terminaaleihin. Hanko on Suomen nopein tie
Eurooppaan.


Sähkövetureiden mahdollistama junakokojen nosto parantaa osaltaan merkittävästi
rataosuuden käyttöä ja houkuttelevuutta. Liikenteen sujuvuus nopeutuu, kun vältetään turhat
vetureiden vaihdot Riihimäellä tai Hyvinkäällä. Sähköistyksen myötä voidaan osa raskaasta
kumipyöräliikenteestä siirtää kiskoille. Tämä parantaa turvallisuutta, vähentää päästäjä sekä
ruuhkia. Rataosuudella kuljetettiin vuonna 2016 2.5 miljoona bruttotonnia tavaraa
(Liikennevirasto). Kasvu vuonna 2017 on ollut voimakasta, joten junakokojen kasvatus on
välttämätöntä, jotta lisäkasvu ei siirry kumipyörille.


Matkustajaliikenne


Matkustajaliikenne edellyttää nopeita yhteyksiä sekä sujuvia vaihtoja. Sähköistyksen myötä
voidaan luopua kiskobusseista ja siirtyä nopeampiin ja tehokkaampiin sähkövetureihin / -
juniin. Länsi-Uudenmaan houkuttelevuus sekä tavoitettavuus paranee huomattavasti. Uudet
asemat tulee rakentaa ainakin Lohjalle ja Vihtiin. Sähköistäminen mahdollistaa suoran
yhteyden Hangosta Helsinkiin junaa vaihtamatta. Esimerkiksi nykyinen Y-juna voisi jatkaa
Karjaalta Hankoon.


Ympäristö


Suurin vaikutus ympäristöön on kasvihuonekaasupäästöjen oleellinen väheneminen
paikallisella tasolla. Pelkästään hiilidioksidipäästöjä vähenee vähintään 6700 tonnia vuodessa
(Liikennevirasto). Tällä on jo oleellista merkitystä paikallisiin päästöihin ja ilman laatuun.
Radan sähköistäminen ei myöskään uhkaa mitään Natura - tai muita luonnonsuojelullisesti
arvokkaita kohteita. Se voidaan toteuttaa nykyisellä rata-alueella. Sähkövetureiden ja – junien käyttö on myös kustannustehokkaampaa; pienemmät energiakustannukset, päästöt sekä kaluston kunnossapitokustannukset. Lisäksi dieselvetureihin liittyy lieviä hajuhaittoja.

Elinkeinoelämä


Kasvu suuntautuu lähes aina tehokkaiden väylien varteen. Kasvava väestömäärä radan
varrelle loisi edellytykset voimakkaalle yritysten kasvulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle.
Länsi-Uusimaa tarjoaa myös osaavaa koulutettua työvoimaa. Nyt on turvattava alueen
kasvuedellytykset.


Yhdyskuntarakenne


Uudellamaalla asuu nyt (2017) noin 1.6 miljoonaa ihmistä. Väestökasvu on alueella nopeaa,
arvioidaan että 2050 Uudellamaalla asuu vähintään 2.5 miljoonaa ihmistä.
Yhdyskuntarakenne tulee tiivistymään alueella. Varmistaaksemme sujuvan liikkumisen sekä
uusien työssäkäymisalueiden kehittymisen on raideliikenteeseen panostettava pikaisesti.
(Esim. Lohja, Hyvinkää, Vihti, Nurmijärvi, Raasepori sekä Hanko).
Hyvä asia on, että Liikennevirasto on aloittanut uudelleen hankkeen suunnittelun. Asiasta on
myös tehty Eduskunnassa kirjallinen kysymys liikenneministeri Anne Bernerille
(Perussuomalaiset, Jari Ronkainen, 02/2018), johon odotetaan pikaista vastausta.
Uudenmaan sekä koko Suomen kaavoituksessa logistiikkakeskukset tulee sijoittaa raiteiden
läheisyyteen. Rautatiekuljetuksia ja yhdistettyjä kuljetuksia tulee määrätietoisesti lisätä ja
tukea.
 

 

]]>
1 http://markkusaarikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251144-hanko-hyvinkaa-radan-sahkoistaminen-kiireellinen-hanke#comments Raideliikenne Turvallisuus Ympäristö Mon, 19 Feb 2018 13:20:35 +0000 Markku Saarikangas http://markkusaarikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251144-hanko-hyvinkaa-radan-sahkoistaminen-kiireellinen-hanke
Mopoautot voi korvata oikeilla ja turvallisilla autoilla http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250084-mopoautot-voi-korvata-oikeilla-ja-turvallisilla-autoilla <p>Liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee mahdollistavansa nuorten ajamisen nopeusrajoitetuilla henkilöautoilla. Ministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan nuorten liikenneturvallisuutta pitää parantaa ja keskustelu siitä on tärkeää.</p><p>Ministeriö käynnistää hankkeen, jossa määritellään nopeudeltaan rajoitettujen henkilöautojen maksiminopeus sekä tarkemmat tekniset vaatimukset ajoneuvoille ja nopeudenrajoittimille.</p><p>Liikenneturvallisuuden parantaminen on kannatettava uudistus. Nykyisin 15-vuotiaat saavat mopokortin kautta mahdollisuuden ajaa liikenteessä mopoautoilla.</p><p>Mopoautot ovat kaupunkiliikenteessä samalla viivalla kuin oikeat autot, mutta niiden turvallisuus on vaaratilanteissa vähintään kyseenalainen. Euro NCAP -törmäystestit kertovat karua kuvaa mopoautojen kohtalosta törmäystilanteissa.</p><p>Jos mopoautojen tilalla olisivat oikeat henkilöautot, joissa nopeuksia olisi teknisesti rajoitettu, kasvaisi meidän kaikkien liikkujien turvallisuus. Samalla nuorille tarjoutuisi vaihtoehto usein törkeän kalliille mopoautolle.</p><p>Tällaisessa autossa, jossa nopeutta olisi teknisesti rajoitettu, tulisi olla selkeä 60:n tai 80:n km/h merkintätarra riippuen sopivaksi tutkitusta nopeusrajasta. Myös esimerkiksi moottoritielle pääsyä tulisi rajoittaa.</p><p>Ministeriön suunnitelma tarkastella samalla ajokorttivaatimuksia on niin ikään kannatettava asia.</p><p>En pitäisi mahdottomana ajatuksena pohtia myös &rdquo;mopoautokortin&rdquo; ikärajaa uudelleen, mutta näissä vaatimuskysymyksissä asiantuntijat ovat varmasti parhaita tekemään lopullisen suosituksensa.</p><p>Yhtä kaikki jokainen suunnitelma, joka parantaa liikenneturvallisuutta, on tervetullut ja lopulliset johtopäätökset on syytä jättää asiantuntijaselvitysten jälkeen.</p><p><a href="http://joonaskontta.fi/">www.joonaskontta.fi</a></p> Liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee mahdollistavansa nuorten ajamisen nopeusrajoitetuilla henkilöautoilla. Ministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan nuorten liikenneturvallisuutta pitää parantaa ja keskustelu siitä on tärkeää.

Ministeriö käynnistää hankkeen, jossa määritellään nopeudeltaan rajoitettujen henkilöautojen maksiminopeus sekä tarkemmat tekniset vaatimukset ajoneuvoille ja nopeudenrajoittimille.

Liikenneturvallisuuden parantaminen on kannatettava uudistus. Nykyisin 15-vuotiaat saavat mopokortin kautta mahdollisuuden ajaa liikenteessä mopoautoilla.

Mopoautot ovat kaupunkiliikenteessä samalla viivalla kuin oikeat autot, mutta niiden turvallisuus on vaaratilanteissa vähintään kyseenalainen. Euro NCAP -törmäystestit kertovat karua kuvaa mopoautojen kohtalosta törmäystilanteissa.

Jos mopoautojen tilalla olisivat oikeat henkilöautot, joissa nopeuksia olisi teknisesti rajoitettu, kasvaisi meidän kaikkien liikkujien turvallisuus. Samalla nuorille tarjoutuisi vaihtoehto usein törkeän kalliille mopoautolle.

Tällaisessa autossa, jossa nopeutta olisi teknisesti rajoitettu, tulisi olla selkeä 60:n tai 80:n km/h merkintätarra riippuen sopivaksi tutkitusta nopeusrajasta. Myös esimerkiksi moottoritielle pääsyä tulisi rajoittaa.

Ministeriön suunnitelma tarkastella samalla ajokorttivaatimuksia on niin ikään kannatettava asia.

En pitäisi mahdottomana ajatuksena pohtia myös ”mopoautokortin” ikärajaa uudelleen, mutta näissä vaatimuskysymyksissä asiantuntijat ovat varmasti parhaita tekemään lopullisen suosituksensa.

Yhtä kaikki jokainen suunnitelma, joka parantaa liikenneturvallisuutta, on tervetullut ja lopulliset johtopäätökset on syytä jättää asiantuntijaselvitysten jälkeen.

www.joonaskontta.fi

]]>
35 http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250084-mopoautot-voi-korvata-oikeilla-ja-turvallisilla-autoilla#comments Kotimaa Ajokortti Auto Liikenne Mopoauto Turvallisuus Tue, 30 Jan 2018 07:43:03 +0000 Joonas Könttä http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250084-mopoautot-voi-korvata-oikeilla-ja-turvallisilla-autoilla
Puheenvuoroni Puolustusvoimien 100v. juhlassa http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249271-puheenvuoroni-puolustusvoimien-100v-juhlassa <p>Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvon Suomen Tasavallan presidentti, herra kenraali, arvon juhlavieraat</p><p>&nbsp;</p><p>Olemme pieni maa, jonka hyvinvointi vaatii diplomatiaa ja vahvan sisäisen koheesion. Suurvaltojen renessanssinkaipuussa Puolustusvoimien tärkein tehtävä on edelleen luoda Suomelle pelotetta, joka on olennainen osa tätä diplomatiaa.</p><p>Olen politiikan parissa työskennellessäni saanut huomata, kuinka monta yhteiskunnallista muutosta joudumme kohtaamaan, ja kuinka hitaasti olemme ymmärtäneet teknologian ja automatisaation mahdollisuudet. Samalla olen harmitellut, että Puolustusvoimien ylipäällikköä valitessa joka kuudes vuosi ehdokkaiden lempiväri saa usein enemmän palstatilaa, kuin keskustelu puolustusvoimien johtamisesta. On syytä kysyä kutsuna keskusteluun: <strong>Jos puolustusvoimat luotaisiin tänään, miltä sen tulisi näyttää?</strong></p><p><strong>Puolustusvoimat ei ole kuitenkaan yhteiskunnasta irrallinen toimija.</strong> Muun muassa ääripäiden nousu, edustuksellisen demokratian kriisi populismin siivittämänä ja eriarvoistuminen muodostavat Puolustusvoimien toimintaympäristön. Eriarvoistuminen näkyy tilastoissa, kun nuorten koulutus, talous ja turvallisuus periytyvät. Toisaalta me olemme itsenäisyyden kautta rakentaneet tasa-arvoista tasavaltaa, joka on maailman paras paikka mm. äideille ja tytöille. Suomessa saa pyytää apua.</p><p><strong>On ajankohtaista korostaa kokonaisturvallisuuden merkitystä</strong>. Globaaliin maailmaan syntyneet nuoret ajattelevat uudella tavalla, sillä Suomen rajat eivät ole heitä hidastaneet opinnoissa, eikä töitä tehdessä.</p><p>Vuoden 2016 tulevaisuusteemainen nuorisobarometri hahmotteli pelottavaa tulevaisuuskuvaa: luottamus yhteiskuntaan on heikentynyt. 83 % nuorista uskoo omaan positiiviseen tulevaisuuteensa, mutta vain 55 % uskoo Suomen positiiviseen tulevaisuuteen. Huolestuttavinta on se, että vain 25 % uskoo maailman positiiviseen tulevaisuuteen. Miten negatiivinen tulevaisuuskuva ja individualismin korostuminen vaikuttavat tahtoon puolustaa omaa isänmaata? On selvää, että luottamus tulevaisuuteen on Puolustusvoimien ja koko yhteiskunnan yhteinen haaste. <strong>Puolustustahto edellyttää uskoa tulevaisuuteen.</strong></p><p>Mielenkiintoista on myös se, että kun nuorisobarometrin teemaksi valittiin turvallisuus, sen liittymistä nuoriin kritisoitiin. Todettiin, että nuorten ei tarvitse rasittaa ajatteluaan sodan ja rauhan kysymyksillä. Samaa kritiikkiä ei ollut tullut aiempina vuosina, kun teemana oli taide, uskonto ja yrittäjyys, eikä se estänyt edes sotien vuosina, kun alaikäisiä lähetettiin rintamalle.</p><p>Olen kiinnittänyt huomiota myös siihen, miten vähän tytöille puhutaan varusmiespalveluksesta. Olemmeko vieraantuneet turvallisuuden teemoista? Minulla on tuhansien naisten tavoin tarve kouluttaa itseäni varautumis- ja turvallisuustehtäviin: väestönhallintaan ja esimerkiksi sähköttä selviämiseen. Miksei kansalaistaidot ja turvallisuus voi linkittyä jo peruskoulun opetussuunnitelmaan? Koen kokonaisturvallisuuden yleissivistykseksi, sillä <strong>maanpuolustus kuuluu kaikille.</strong> Nuorten ajatukset heijastavat usein tulevaisuuskuvaa ja siksi tietoisuus turvallisuuden teemoista on merkityksellistä.</p><p>Vuoden 2010 Turvallisuus-teemaisesta nuorisobarometrista oli luettavissa myös halu muutokseen maanpuolustuksessa nuorten näkökulmasta. Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä koettiin paikoin epäoikeudenmukaisena ja erilaiset järjestelmän muutosehdotukset nauttivat nuorten keskuudessa yllättävän suurta kannatusta.</p><p>Sen lisäksi, että naiset ovat velvollisuudesta vapautettuja, ovat armeijan suorittaneet olleet jatkuvasti vähenemään päin. Nykytilanteessa asevelvollisuuden suorittaa vain noin kolmasosa ikäluokasta. Vaikka sotilaita on edelleen riittävästi, velvollisuuden oikeutus vaatii vastuujaon tarkastelua. Lisäksi ongelmalliseksi koetaan nykyinen siviilipalvelusjärjestelmä, joka ei tunnu hyödyttävän yksilöä eikä puolustusvoimia.</p><p>Kysyin teiltä aluksi: <strong>Jos puolustusvoimat luotaisiin tänään, miltä se näyttäisi? </strong></p><p>Näyttäytyisikö se kenties ketterältä ja muuntautumiskykyiseltä? Entä osallistavammalta tai verkostoituneemmalta? Ainakin puolustusvoimien luotettavuuden eteen tulee tehdä töitä jatkossakin. Mielestäni itsenäinen sotilaallinen puolustuskyky ja kansainvälinen puolustusyhteistyö ovat arvokkaita Suomelle myös seuraavien kymmenien vuosien aikana. Yhtälailla demokratian kriisin eteen tulee tehdä töitä, jotta se ei vaikuta puolustusvoimien legitimiteettiin.</p><p>Joukko nuorisojärjestöjä on pohtinut uudenlaista varusmiespalvelusta. Esimerkiksi Keskustanuorten mallin mukaan siviilipalvelus poistuisi kokonaan ja aseellisen palveluksen vaihtoehdoksi koottaisiin kansalaispalvelusjakso. Aseeton kansalaispalvelus tähtäisi varautumis- ja turvallisuusosaamisen kasvattamiseen ja sitä kautta koko ikäluokan potentiaalin hyödyntämiseen. Kursseilla voisi olla mahdollisuus oppia esimerkiksi öljyntorjuntaa, kadonneiden etsintää tai pelastustoimen tehtäviä. Asevelvollisuutta tarvitaan myös 2000-luvun Suomessa.</p><p><strong>Olen vakuuttunut siitä, että Puolustusvoimat ja yhteiskunnallinen vastuu sopivat yhteen. Eriarvoistumisen kitkeminen ja muutoksien johtaminen on puolustusvoimien yksi tärkeä tehtävä.</strong></p><p>Paljon onnea Puolustusvoimat 100v. ja kiitos turvallisesta tasavallasta ja innostavasta huomisesta.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><em>*Kuultu pienin muutoksin Puolustusvoimien 100v. juhlassa 16.1.2018 Finlandia-talolla, Helsingissä.</em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvon Suomen Tasavallan presidentti, herra kenraali, arvon juhlavieraat

 

Olemme pieni maa, jonka hyvinvointi vaatii diplomatiaa ja vahvan sisäisen koheesion. Suurvaltojen renessanssinkaipuussa Puolustusvoimien tärkein tehtävä on edelleen luoda Suomelle pelotetta, joka on olennainen osa tätä diplomatiaa.

Olen politiikan parissa työskennellessäni saanut huomata, kuinka monta yhteiskunnallista muutosta joudumme kohtaamaan, ja kuinka hitaasti olemme ymmärtäneet teknologian ja automatisaation mahdollisuudet. Samalla olen harmitellut, että Puolustusvoimien ylipäällikköä valitessa joka kuudes vuosi ehdokkaiden lempiväri saa usein enemmän palstatilaa, kuin keskustelu puolustusvoimien johtamisesta. On syytä kysyä kutsuna keskusteluun: Jos puolustusvoimat luotaisiin tänään, miltä sen tulisi näyttää?

Puolustusvoimat ei ole kuitenkaan yhteiskunnasta irrallinen toimija. Muun muassa ääripäiden nousu, edustuksellisen demokratian kriisi populismin siivittämänä ja eriarvoistuminen muodostavat Puolustusvoimien toimintaympäristön. Eriarvoistuminen näkyy tilastoissa, kun nuorten koulutus, talous ja turvallisuus periytyvät. Toisaalta me olemme itsenäisyyden kautta rakentaneet tasa-arvoista tasavaltaa, joka on maailman paras paikka mm. äideille ja tytöille. Suomessa saa pyytää apua.

On ajankohtaista korostaa kokonaisturvallisuuden merkitystä. Globaaliin maailmaan syntyneet nuoret ajattelevat uudella tavalla, sillä Suomen rajat eivät ole heitä hidastaneet opinnoissa, eikä töitä tehdessä.

Vuoden 2016 tulevaisuusteemainen nuorisobarometri hahmotteli pelottavaa tulevaisuuskuvaa: luottamus yhteiskuntaan on heikentynyt. 83 % nuorista uskoo omaan positiiviseen tulevaisuuteensa, mutta vain 55 % uskoo Suomen positiiviseen tulevaisuuteen. Huolestuttavinta on se, että vain 25 % uskoo maailman positiiviseen tulevaisuuteen. Miten negatiivinen tulevaisuuskuva ja individualismin korostuminen vaikuttavat tahtoon puolustaa omaa isänmaata? On selvää, että luottamus tulevaisuuteen on Puolustusvoimien ja koko yhteiskunnan yhteinen haaste. Puolustustahto edellyttää uskoa tulevaisuuteen.

Mielenkiintoista on myös se, että kun nuorisobarometrin teemaksi valittiin turvallisuus, sen liittymistä nuoriin kritisoitiin. Todettiin, että nuorten ei tarvitse rasittaa ajatteluaan sodan ja rauhan kysymyksillä. Samaa kritiikkiä ei ollut tullut aiempina vuosina, kun teemana oli taide, uskonto ja yrittäjyys, eikä se estänyt edes sotien vuosina, kun alaikäisiä lähetettiin rintamalle.

Olen kiinnittänyt huomiota myös siihen, miten vähän tytöille puhutaan varusmiespalveluksesta. Olemmeko vieraantuneet turvallisuuden teemoista? Minulla on tuhansien naisten tavoin tarve kouluttaa itseäni varautumis- ja turvallisuustehtäviin: väestönhallintaan ja esimerkiksi sähköttä selviämiseen. Miksei kansalaistaidot ja turvallisuus voi linkittyä jo peruskoulun opetussuunnitelmaan? Koen kokonaisturvallisuuden yleissivistykseksi, sillä maanpuolustus kuuluu kaikille. Nuorten ajatukset heijastavat usein tulevaisuuskuvaa ja siksi tietoisuus turvallisuuden teemoista on merkityksellistä.

Vuoden 2010 Turvallisuus-teemaisesta nuorisobarometrista oli luettavissa myös halu muutokseen maanpuolustuksessa nuorten näkökulmasta. Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä koettiin paikoin epäoikeudenmukaisena ja erilaiset järjestelmän muutosehdotukset nauttivat nuorten keskuudessa yllättävän suurta kannatusta.

Sen lisäksi, että naiset ovat velvollisuudesta vapautettuja, ovat armeijan suorittaneet olleet jatkuvasti vähenemään päin. Nykytilanteessa asevelvollisuuden suorittaa vain noin kolmasosa ikäluokasta. Vaikka sotilaita on edelleen riittävästi, velvollisuuden oikeutus vaatii vastuujaon tarkastelua. Lisäksi ongelmalliseksi koetaan nykyinen siviilipalvelusjärjestelmä, joka ei tunnu hyödyttävän yksilöä eikä puolustusvoimia.

Kysyin teiltä aluksi: Jos puolustusvoimat luotaisiin tänään, miltä se näyttäisi?

Näyttäytyisikö se kenties ketterältä ja muuntautumiskykyiseltä? Entä osallistavammalta tai verkostoituneemmalta? Ainakin puolustusvoimien luotettavuuden eteen tulee tehdä töitä jatkossakin. Mielestäni itsenäinen sotilaallinen puolustuskyky ja kansainvälinen puolustusyhteistyö ovat arvokkaita Suomelle myös seuraavien kymmenien vuosien aikana. Yhtälailla demokratian kriisin eteen tulee tehdä töitä, jotta se ei vaikuta puolustusvoimien legitimiteettiin.

Joukko nuorisojärjestöjä on pohtinut uudenlaista varusmiespalvelusta. Esimerkiksi Keskustanuorten mallin mukaan siviilipalvelus poistuisi kokonaan ja aseellisen palveluksen vaihtoehdoksi koottaisiin kansalaispalvelusjakso. Aseeton kansalaispalvelus tähtäisi varautumis- ja turvallisuusosaamisen kasvattamiseen ja sitä kautta koko ikäluokan potentiaalin hyödyntämiseen. Kursseilla voisi olla mahdollisuus oppia esimerkiksi öljyntorjuntaa, kadonneiden etsintää tai pelastustoimen tehtäviä. Asevelvollisuutta tarvitaan myös 2000-luvun Suomessa.

Olen vakuuttunut siitä, että Puolustusvoimat ja yhteiskunnallinen vastuu sopivat yhteen. Eriarvoistumisen kitkeminen ja muutoksien johtaminen on puolustusvoimien yksi tärkeä tehtävä.

Paljon onnea Puolustusvoimat 100v. ja kiitos turvallisesta tasavallasta ja innostavasta huomisesta.

 

 

*Kuultu pienin muutoksin Puolustusvoimien 100v. juhlassa 16.1.2018 Finlandia-talolla, Helsingissä.

 

]]>
0 http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249271-puheenvuoroni-puolustusvoimien-100v-juhlassa#comments Kokonaisturvallisuus Nuoret Nuorisobarometri Puolustusvoimat Turvallisuus Wed, 17 Jan 2018 07:57:57 +0000 Hilkka Kemppi http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249271-puheenvuoroni-puolustusvoimien-100v-juhlassa
Nato lisää painetta! http://reinotoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249144-nato-lisaa-painetta <p>&nbsp;</p><p>Naton Jens Stoltenberg lisää painetta Ruotsille ja Suomelle.</p><p>Otappa tästä nyt sitten selvä. Turvattomuus on lisääntynyt/ ainakin sen kerrotaan lisääntyneen. Venäjältä, osin EU: n kautta.</p><p>Ja Ruotsi ja Suomi eivät saa jäsenyyden hakemisesta päätöstä aikaan. Jahkaillaan ja jahkaillaan vaan puoleen ja toiseen.</p><p>Mutta sehän presidentin ja Eduskunnan tehtävä. Mikähän olisi parasta? Joko suomalaiset ovat kypsyneet tilanteeseen?</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/239378-jens-stoltenberg-ei-mitaan-takuita-siita-etta-nato-auttaa" title="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/239378-jens-stoltenberg-ei-mitaan-takuita-siita-etta-nato-auttaa">https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/239378-jens-stoltenberg-ei-mitaan-taku...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Naton Jens Stoltenberg lisää painetta Ruotsille ja Suomelle.

Otappa tästä nyt sitten selvä. Turvattomuus on lisääntynyt/ ainakin sen kerrotaan lisääntyneen. Venäjältä, osin EU: n kautta.

Ja Ruotsi ja Suomi eivät saa jäsenyyden hakemisesta päätöstä aikaan. Jahkaillaan ja jahkaillaan vaan puoleen ja toiseen.

Mutta sehän presidentin ja Eduskunnan tehtävä. Mikähän olisi parasta? Joko suomalaiset ovat kypsyneet tilanteeseen?

https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/239378-jens-stoltenberg-ei-mitaan-takuita-siita-etta-nato-auttaa

]]>
16 http://reinotoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249144-nato-lisaa-painetta#comments Nato Ruotsi Suomi Turvallisuus Sun, 14 Jan 2018 20:06:36 +0000 Reino Toivanen http://reinotoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249144-nato-lisaa-painetta
Onko Suomen Puolustusvoimien ylipäällikkö vaihtumassa ? http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249050-onko-suomen-puolustusvoimien-ylipaalliko-vaihtumassa <p>Äsken Tampereen presidenttivaalitilaisuudessa&nbsp; kysyttiin, että miten muisteltaisiin Suomen 200-vuotisjuhlissa Suomen 100-vuoden takaista aikaa.&quot;</p><p>Prsidenttiehdokas Sauli Niinistö kuvaili, että sivulauseessa muisteltaisiin presidenttinä, joka piti yllä diplomatiaa idän kanssa.</p><p>Itse kirjoittaisin historian toisin. Presidentti Sauli Niinistön aikana Suomi alkoi luopumaan hyväksi koetun liittoumattomuuden tieltä. Suomi menetti uskottavuuttaan, kun teki Isäntämaasopimuksen Naton kanssa. Tästä tuli Suomelle myös paljon harmia.&nbsp;</p><p>Tässäpä ote isäntämaasopimuksesta.&nbsp;</p><p>&quot;ottavat huomioon periaatteen, jonka mukaan Naton joukkoja ja Naton johtamia liittoutuman joukkoja voidaan sijoittaa Suomen tasavallan alueelle tai sen kautta rauhan, kriisien, poikkeusolojen ja konfiktien aikana Naton sotilaallisen toiminnan tukemiseksi,&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Äsken Tampereen presidenttivaalitilaisuudessa  kysyttiin, että miten muisteltaisiin Suomen 200-vuotisjuhlissa Suomen 100-vuoden takaista aikaa."

Prsidenttiehdokas Sauli Niinistö kuvaili, että sivulauseessa muisteltaisiin presidenttinä, joka piti yllä diplomatiaa idän kanssa.

Itse kirjoittaisin historian toisin. Presidentti Sauli Niinistön aikana Suomi alkoi luopumaan hyväksi koetun liittoumattomuuden tieltä. Suomi menetti uskottavuuttaan, kun teki Isäntämaasopimuksen Naton kanssa. Tästä tuli Suomelle myös paljon harmia. 

Tässäpä ote isäntämaasopimuksesta. 

"ottavat huomioon periaatteen, jonka mukaan Naton joukkoja ja Naton johtamia liittoutuman joukkoja voidaan sijoittaa Suomen tasavallan alueelle tai sen kautta rauhan, kriisien, poikkeusolojen ja konfiktien aikana Naton sotilaallisen toiminnan tukemiseksi,"

]]>
19 http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249050-onko-suomen-puolustusvoimien-ylipaalliko-vaihtumassa#comments Isäntämaasopimus Sotatila Turvallisuus Ylipäällikkö Fri, 12 Jan 2018 18:40:01 +0000 Pauli Pitkänen http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249050-onko-suomen-puolustusvoimien-ylipaalliko-vaihtumassa
Tämän takia pidän MeToo-kampanjaa törkeänä sumutuksena http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248358-taman-takia-pidan-metoo-kampanjaa-torkeana-sumutuksena <p>Tästä tulee lyhyt blogi, ja pahoittelen että toistan itseäni. Mutta sanon vielä, että pidän MeToo -kampanjaa suorastaan törkeänä. On vastenmielistä, että yksi sun toinen julkisuustyrkky tulee kampanjan myötä parrasvaloihin itkemään vuonna yksi ja kaksi tapahtuneita &quot;häirintöjä&quot; (kuten on tehnyt mm. usea demaripoliitikko rapakon takaisten esikuviensa innostamana) kun samaan aikaan tämä toinen ilmiö, ks. linkki alla, vain voimistuu, mutta tämän ongelman kanssa ei sovikaan nyyhkiä MeToo, vaan pannaan joko pää pensaaseen ja rutistaan &quot;syrjäytymisestä&quot; (juuri ne samaiset demaripoliitikot!!) tai jopa &quot;äärioikeiston uhasta&quot; - ellei sitten tehdä Saksan malliin julkiseen tilaan &quot;turva-alueita&quot; naisille. Tämän linkin kaltaiset asiat ja niiden syyt eivät nouse julkkisnaisten ihku-ihanaan &quot;voimaantumiskampanjaan&quot; ja tiedätte miksi. <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005507050.html">www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005507050.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tästä tulee lyhyt blogi, ja pahoittelen että toistan itseäni. Mutta sanon vielä, että pidän MeToo -kampanjaa suorastaan törkeänä. On vastenmielistä, että yksi sun toinen julkisuustyrkky tulee kampanjan myötä parrasvaloihin itkemään vuonna yksi ja kaksi tapahtuneita "häirintöjä" (kuten on tehnyt mm. usea demaripoliitikko rapakon takaisten esikuviensa innostamana) kun samaan aikaan tämä toinen ilmiö, ks. linkki alla, vain voimistuu, mutta tämän ongelman kanssa ei sovikaan nyyhkiä MeToo, vaan pannaan joko pää pensaaseen ja rutistaan "syrjäytymisestä" (juuri ne samaiset demaripoliitikot!!) tai jopa "äärioikeiston uhasta" - ellei sitten tehdä Saksan malliin julkiseen tilaan "turva-alueita" naisille. Tämän linkin kaltaiset asiat ja niiden syyt eivät nouse julkkisnaisten ihku-ihanaan "voimaantumiskampanjaan" ja tiedätte miksi. www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005507050.html

]]>
149 http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248358-taman-takia-pidan-metoo-kampanjaa-torkeana-sumutuksena#comments Joukkoraiskaus Maahanmuuton faktat Metoo-kampanja Turvallisuus Sat, 30 Dec 2017 12:28:07 +0000 Tuula Komsi http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248358-taman-takia-pidan-metoo-kampanjaa-torkeana-sumutuksena
Alkoholilaki muuttuu - hyötyä kaikille? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248282-alkoholilaki-muuttuu-hyotya-kaikille <p>Ensi vuoden alusta alkoholilaki muuttuu ja nelosoluita ja limuviinoja saa sen jälkeen myydä ruokakaupoissa. Käytäntö tulee varmasti laskemaan nelosoluen ja limuviinojen hintoja mitä ei voi välttämättä pitää hyvänä asiana.</p><p>Hyvänä asiana kaikkien kannalta voinee pitää sitä, että on väläytetty, että Suomeen saataisiin 170 poliisia lisää jotta kansalaisten turvallisuus pystytään alkoholain muuttumisen myötä pitämään nykyisellä tasolla.</p><p>Itse en usko, että alkoholilain muutos juurikaan lisää järjestyshäiriöitä - tuon suhteen tilanne säilynee melko lailla nykyisellä tasolla, uskallan väittää. Ensi vuonna tiedämme paremmin.</p><p>Mikäli kuitenkin poliiseja palkataan lisää niin se on pelkästään hyvä asia. Tällä hetkellä poliiseja on Suomessa liian vähän. Monet oikeat rikoksetkin jäävät tutkimatta.</p><p>Ns. rähinäviinan juojia on nyt ja tulee aina olemaan - tai naisista se on kiinni(?) sillä rähinäviinaa juovilla on yleensä geenivirhe joka tuota väkivaltaista käytöstä aiheuttaa. Poliisilla tulee kuitenkin vielä pitkään riittämään töitä alkoholia nauttineiden aiheuttamien järjestyshäiriöiden vuoksi.</p><p>Ryyppyporukoissa aina silloin tällöin sattuu jopa tappoja ja murhia. Noissa porukoissa lienee kuitenkin harvemmin mukana varsinaisia rähinäviinan juojia, siis &quot;geenivirheellisiä ihmisiä&quot; - syyt lienevät muualla, veikkaan ja väitän. Rohkenen myös väittää, että ns. puliukot kiinnittävät huomiota myös alkoholin hintaan. Sen sijaan rähinägeenin omaavilla yleensä on rahaa vaikka siihen koskenkorvaan.</p><p>Tärkein asia tässä veromuutoksessa on kuitenkin se, että ehkä saamme lisää poliiseja joita&nbsp; nyt on liian vähän.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ensi vuoden alusta alkoholilaki muuttuu ja nelosoluita ja limuviinoja saa sen jälkeen myydä ruokakaupoissa. Käytäntö tulee varmasti laskemaan nelosoluen ja limuviinojen hintoja mitä ei voi välttämättä pitää hyvänä asiana.

Hyvänä asiana kaikkien kannalta voinee pitää sitä, että on väläytetty, että Suomeen saataisiin 170 poliisia lisää jotta kansalaisten turvallisuus pystytään alkoholain muuttumisen myötä pitämään nykyisellä tasolla.

Itse en usko, että alkoholilain muutos juurikaan lisää järjestyshäiriöitä - tuon suhteen tilanne säilynee melko lailla nykyisellä tasolla, uskallan väittää. Ensi vuonna tiedämme paremmin.

Mikäli kuitenkin poliiseja palkataan lisää niin se on pelkästään hyvä asia. Tällä hetkellä poliiseja on Suomessa liian vähän. Monet oikeat rikoksetkin jäävät tutkimatta.

Ns. rähinäviinan juojia on nyt ja tulee aina olemaan - tai naisista se on kiinni(?) sillä rähinäviinaa juovilla on yleensä geenivirhe joka tuota väkivaltaista käytöstä aiheuttaa. Poliisilla tulee kuitenkin vielä pitkään riittämään töitä alkoholia nauttineiden aiheuttamien järjestyshäiriöiden vuoksi.

Ryyppyporukoissa aina silloin tällöin sattuu jopa tappoja ja murhia. Noissa porukoissa lienee kuitenkin harvemmin mukana varsinaisia rähinäviinan juojia, siis "geenivirheellisiä ihmisiä" - syyt lienevät muualla, veikkaan ja väitän. Rohkenen myös väittää, että ns. puliukot kiinnittävät huomiota myös alkoholin hintaan. Sen sijaan rähinägeenin omaavilla yleensä on rahaa vaikka siihen koskenkorvaan.

Tärkein asia tässä veromuutoksessa on kuitenkin se, että ehkä saamme lisää poliiseja joita  nyt on liian vähän.

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248282-alkoholilaki-muuttuu-hyotya-kaikille#comments Alkoholilaki Limuviinanat Nelosolut Poliisi Turvallisuus Fri, 29 Dec 2017 06:20:41 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248282-alkoholilaki-muuttuu-hyotya-kaikille
Onko Venäjä Suomelle uhka? http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247842-onko-venaja-suomelle-uhka <p>Kohu viestikoekeskus-kirjoituksesta jatkuu. Taustalla väijyy kysymys &rdquo;voiko Venäjä olla Suomelle sotilaallinen uhka?&rdquo;. Salaista tiedustelua, salaisia sopimuksia ja erilaisia peiteoperaatioita perustellaan turvallisuusuhilla. Tässä blogissa pohdin kysymystä Venäjä-uhasta ja erittelen tuon kysymyksen taustaoletuksia.</p><hr /><p>MTV3:n vaalitentin mukaan presidenttiehdokkaat jakautuvat kahteen leiriin sen mukaan miten he suhtautuvat kysymykseen Venäjän mahdollisesta sotilaallisesta uhasta Suomelle. Kaikista ehdokkaista Matti Vanhanen näyttäisi pelkäävän Venäjän uhkaa eniten. Samoilla linjoilla ovat myös Tuula Haatainen, Pekka Haavisto, Laura Huhtasaari ja Nils Torvalds. Toisella puolella ovat ne, jotka luottavat Venäjään: Paavo Väyrynen, Sauli Niinistö ja Merja Kyllönen, tässä järjestyksessä.</p><p>Jokainen kysymys ennakko-olettaa monia asioita. Jotkut kysymykset voivat olla vahvasti ladattuja. Esimerkiksi &rdquo;milloin olet lakannut lyömästä puolisoasi?&rdquo; olettaa, että olet aiemmin lyönyt häntä. Joskus taustaoletukset voivat olla viattomampia, mutta kuitenkin ratkaisevia vastauksen kannalta. Kysymys &rdquo;minkä värinen on taivas?&rdquo; voi perustua oletukseen, että puhumme pilvettömästä taivaasta päiväsaikaan maan pinnalla. Vaikkapa yöllä, auringonnousun tai lumimyrskyn aikaan tai Marsin pinnalla taivaan väri on kaikkea muuta kuin sininen.</p><p>Kysymykset pitävät sisällään vertailu- ja kontrastijoukon. Kun pappi kysyi vankilassa kuuluisalta amerikkalaiselta pankkirosvolta Willie Suttonilta, että miksi hän ryöstää pankkeja, Sutton vastasi: &rdquo;Koska pankeissa on rahaa&rdquo;. Pappi ihmetteli miksi Sutton ei tee kunniallista työtä. Suttonin mielestä olennaiset vaihtoehdot olivat: {ryöstän pankkeja, ryöstän jotain muuta}. Järkevä vastaus riippuu kontrastijoukosta.</p><p>Mitä sitten tarkoittaa kysymys &rdquo;voiko Venäjä olla Suomelle sotilaallinen uhka?&rdquo;? Yksi mahdollisuus on ajatella asiaa kahdenvälisten suhteiden näkökulmasta. Tällöinkin on ainakin kaksi mahdollisuutta. Voidaan arvioida Venäjän aikeita kaikesta irrallaan &ndash; tai voidaan verrata eri maita ja niiden uhkaa Suomelle.</p><p>Jälkimmäisessä tapauksessa vertailujoukko voisi mennä näin: Suomeen voisi hyökätä joku muu pohjoismaa, EU-jäsen, Yhdysvallat tai Venäjä. Oletetaan, että presidenttiehdokkaat Väyrynen, Niinistö ja Kyllönen ovat oikeassa. Venäjä ei tule hyökkäämään Suomeen. Kontrastijoukolla on kuitenkin tässäkin väliä. Yleinen näkemys on, että sekä pohjoismaat erikseen että EU muodostavat turvallisuusyhteisön tarkoittaen, että niiden sisäiset konfliktit voidaan ratkaista rauhanomaisin keinoin ja myös rauhanomaisten muutosten kautta.</p><p>EU:n hajoaminen voisi johtaa Jugoslavia-tyyppiseen kehitykseen, mutta se on Brexitistä huolimatta edelleen kaukainen näköala. Mitään erityistä Suomeen kohdistuvaa uhkaa ei EU-maista tule. Myöskään Yhdysvallat ei hyökkää Suomeen, eikä millään muulla maalla ole kykyä iskeä Suomeen tai valloittaa Suomea. Jäljelle jää vain Venäjä. Sekä Suomi että Venäjä ovat myös varautuneet kollektiivisen väkivallan käyttöön Suomen rajan läheisyydessä. Toisin sanoen tästä näkökulmasta sodan todennäköisyys Venäjän kanssa voi olla pieni, mutta se ei ole olematon.</p><p>Kontrastijoukko voi koskea myös sitä, minkä tyyppisestä konfliktista on kyse. Onko uhka siinä, että Venäjä hyökkää yksin Suomeen, vai siinä, että joutuu Suomi mukaan Venäjä-konfliktin osapuoleksi? Presidenttiehdokkaiden vastaukset kysymykseen &rdquo;voiko Venäjä olla Suomelle sotilaallinen uhka?&rdquo; saattavat erota juuri siksi, että he tekevät erilaisia oletuksia sen suhteen, onko kyse vain kahdenvälisistä suhteista vaiko laajemman konfliktin mahdollisuudesta. Useimmat heistä näyttäisivät pitävän ajautumista laajempaan konfliktiin joko ainoana tai todennäköisimpänä uhkana.</p><p>Kysymys &rdquo;voiko Venäjä olla Suomelle sotilaallinen uhka?&rdquo; on siis monimielinen. Se on myös yksipuolinen, koska siinä arvioidaan vain Venäjän uhkaa, ei uhkaa Venäjälle. Laajempi ja tasapuolisempi mahdollisuuksien joukko voisi olla vaikka tällainen:</p><p>{Venäjä on uhka Suomelle, Venäjä on uhka EU:lle, Venäjä on uhka Natolle, Suomi on uhka Venäjälle, EU on uhka Venäjälle, Nato on uhka Venäjälle}</p><p>Jos ajatellaan pelkästään subjektiivisia havaintoja, on selvää, että useimmat näistä uhkakuvista ovat jo nyt osa elävää todellisuutta. Venäjällä Suomea tuskin ajatellaan uhkana itsessään, mutta osana Nato-järjestelmiä kyllä. Lisäksi EU:n pyrkimys rakentaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja tiivistää sotilaallista integraatiota voivat tehdä EU:sta sotilaallisen suurvallan. Jo nyt EU on tukenut muun muassa Venäjän johdon pelkäämiä värivallankumouksia.</p><p>Tämä viittaa siihen, että tulevaisuuden vaaroja pitää pohtia vuorovaikutuksen ja kokonaisuuden kautta. Perinteinen kansainvälisten suhteiden teoria erottaa kaksi tyypillistä konfliktien selitysmallia: pelotemallin ja spiraalimallin. Peloteajattelijat uskovat, että vastapuoli uskoo vain voimaan. Jos &rdquo;meillä&rdquo; ei ole sotilaallista kykyä tai tahtoa käyttää sotilaallista voimaa, &rdquo;toinen&rdquo; tulkitsee sen heikkoudeksi, mikä yllyttää tuota toista aggressioon tai sen jatkamiseen. Tämän mallin mukaan &rdquo;meidän&rdquo; täytyy olla riittävän vahvoja sekä osoittaa jokaisessa kiistassa päättäväisyytemme ja peräänantamattomuutemme, muuten voimapoliittisessa pelissä käy huonosti. Vahvuutta voidaan rakentaa liittoutumalla tai varustautumalla. Esimerkiksi Matti Vanhanen kannattaa varustautumista ja Nils Torvalds liittoutumista Naton kanssa.</p><p>Spiraalimalli perustuu päättelyyn: mitä seuraa siitä, että konfliktin eri osapuolet yhtaikaa soveltavat pelotemallin logiikkaa? Helposti saadaan aikaan asetelma, jossa konflikti laajenee omalla logiikallaan. Pienikin kiista laajenee nopeasti asevarustelukierteeksi tai jopa täysimittaiseksi sodaksi, jos molemmat osapuolet tulkitsevat toisen aikomukset riittävän epäluuloisesti ja haluavat esiintyä lujatahtoisena ja peräänantamattomana. Äärimmäisessä tapauksessa peloteoppi voidaan viedä jopa niin pitkälle, että hyökkäys ja laajentuminen nähdään parhaana puolustuksena. Parempi hyökätä ennen kuin toinen ehtii edelle. Kierremalli kumpuaa itseään toteuttavista ennusteista. Alkuperäinen väärä tilannekuvaus johtaa ennakointiin, jonka perusteella toimitaan niin, että tuo alun perin väärä ennakointi toteutuu. Kierremallista tietenkin seuraa, että yleensä olisi järkevintä pyrkiä dialogiin, tehdä myönnytyksiä ja olla valmis kompromisseihin.</p><p>Tämä jako on kuitenkin kovin karkea. Erityyppiset toimijat tyypillisesti kuvittelevat erilaisia tilanne- ja toimintamahdollisuuksia, esimerkiksi näin:</p><ul><li><strong>sotilas</strong> näkee kontrastijoukon: {sotilaallinen voima, sotilaallisen voiman jakaantuminen, liittoutumat, asetyypit, tieto toisen armeijan kyvyistä ja aikomuksista, tiedustelu jne}</li><li><strong>strategikko</strong> näkee kontrastijoukon: {sotilaan joukko + interventiot maiden sisäisiin asioihin, peitelty tuki, salaiset operaatiot, salaiset sopimukset jne}</li><li><strong>diplomaatti </strong>näkee kontrastijoukon: {dialogi, neuvottelut, sopimukset, yhteistyö, ei-yhteistyö, pakotteet jne}</li><li><strong>poliitikko </strong>näkee kontrastijoukon: {hallituksen julkinen hyväksyntä, hallituksen julkinen paheksunta, hallinnon tukeminen, opposition tukeminen jne + diplomaatin optiot}</li><li><strong>rauhantutkija </strong>näkee kontrastijoukon: {rauhaa tukevat yhteiskunnalliset rakenteet, konflikteja lietsovat tai väkivaltaan taipuvaiset rakenteet, rauhaa tukevat poliittisen talouden prosessit, epäluottamusta ja väkivaltaisia konflikteja lietsovat prosessit, peloteprosessi, kierreprosessi, turvattomuusyhteisö, turvallisuusyhteisö, sota, negatiivinen rauha, positiivinen rauha jne}</li></ul><p>Tässä yhteydessä riittänee vain mainita nämä ja todeta, että mitä vähemmän asioita kontrastijoukko ottaa annettuna, ja mitä enemmän se kykenee katsomaan asioita kokonaisuuden ja yleistettävien periaatteiden näkökulmasta, sitä parempi tuo joukko on. Jo yksinomaan tällä perusteella rauhantutkimuksen näkökulma on kaikkein kohdallisin tilanteen arvioimiseen (<a href="https://www.routledge.com/Disintegrative-Tendencies-in-Global-Political-Economy-Exits-and-Conflicts/Patomaki/p/book/9781138065307">uuden kirjani</a> kolmas luku käsittelee Ukrainan konfliktia tästä näkökulmasta).</p><p>Onko Venäjä siis Suomelle sotilaallinen uhka? Onko esimerkiksi viestikoekeskus-tyylinen salailu oikeutettua välittömän kollektiivisen väkivallan uhan takia? Yhdysvaltain ja Venäjän käymät sodat viime vuosikymmeninä ovat päätyneet melkein järjestään joko tappioon tai patti-tilanteeseen. Usein nämä sodat ovat käyneet kummallekin tavattoman kalliiksi niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Ei ole alkuunkaan uskottava skenaario, että Venäjä sitoisi puolet maavoimistaan tai suuren osan kaikista voimistaan valloittaakseen EU-Suomen tai osan siitä yllätyshyökkäyksellä tai muutoin. Ei ole edes selvää, mitä sellaisella hyökkäyksellä voitaisiin kuvitella saavutettavan?</p><p>Venäjä-suhteet ja turvallisuus ovat täysin riippuvaisia laajemmista prosesseista ja kokonaisuuksista. &nbsp;Vaikka Suomi on pieni maa, niin sen omalla toiminnalla on ainakin jonkin verran vaikutusta näiden prosessien ja kokonaisuuksien muotoutumiseen. Rauhaa tukevat yhteiskunnalliset prosessit ovat sellaisia, jotka lisäävät luottamusta ja kansalaisyhteiskunnan tasolla myös eksistentiaalista turvallisuutta.</p><p>Huippusalaisten tiedusteluoperaatioiden oikeaa luonnetta ja tarkoitusta on kenenkään vaikea arvioida, oli kyse sitten omista kansalaisista tai toisen valtion edustajista. Salainen tiedustelu tai salaiset operaatiot ja sopimukset <a href="https://patomaki.fi/2017/12/demokratia-edellyttaa-julkisuutta/">eivät ainoastaan sodi demokraattisen julkisuuden periaatteita vastaan</a>. Yhdistettynä Venäjä-vastaisiin Nato-harjoituksiin Suomessa ne saattavat myös herättää epäluottamusta, jopa pelkoa. Näin ne toimivat helposti omia tarkoituksiaan vastaan.</p><p>Jos niin sanotun viestikoekeskuksen varsinainen tarkoitus on Venäjän armeijan liikkeiden paikallistaminen Suomen rajojen läheisyydessä, niin miksi tällaisen tiedustelun menetelmät ja tiedot pitäisi salata Suomen kansalaisilta &ndash; tai keneltäkään muultakaan? Eikö avoimuus palvelisi myös turvallisuutta kaikkein parhaiten?</p><p><strong>Heikki Patomäki</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kohu viestikoekeskus-kirjoituksesta jatkuu. Taustalla väijyy kysymys ”voiko Venäjä olla Suomelle sotilaallinen uhka?”. Salaista tiedustelua, salaisia sopimuksia ja erilaisia peiteoperaatioita perustellaan turvallisuusuhilla. Tässä blogissa pohdin kysymystä Venäjä-uhasta ja erittelen tuon kysymyksen taustaoletuksia.


MTV3:n vaalitentin mukaan presidenttiehdokkaat jakautuvat kahteen leiriin sen mukaan miten he suhtautuvat kysymykseen Venäjän mahdollisesta sotilaallisesta uhasta Suomelle. Kaikista ehdokkaista Matti Vanhanen näyttäisi pelkäävän Venäjän uhkaa eniten. Samoilla linjoilla ovat myös Tuula Haatainen, Pekka Haavisto, Laura Huhtasaari ja Nils Torvalds. Toisella puolella ovat ne, jotka luottavat Venäjään: Paavo Väyrynen, Sauli Niinistö ja Merja Kyllönen, tässä järjestyksessä.

Jokainen kysymys ennakko-olettaa monia asioita. Jotkut kysymykset voivat olla vahvasti ladattuja. Esimerkiksi ”milloin olet lakannut lyömästä puolisoasi?” olettaa, että olet aiemmin lyönyt häntä. Joskus taustaoletukset voivat olla viattomampia, mutta kuitenkin ratkaisevia vastauksen kannalta. Kysymys ”minkä värinen on taivas?” voi perustua oletukseen, että puhumme pilvettömästä taivaasta päiväsaikaan maan pinnalla. Vaikkapa yöllä, auringonnousun tai lumimyrskyn aikaan tai Marsin pinnalla taivaan väri on kaikkea muuta kuin sininen.

Kysymykset pitävät sisällään vertailu- ja kontrastijoukon. Kun pappi kysyi vankilassa kuuluisalta amerikkalaiselta pankkirosvolta Willie Suttonilta, että miksi hän ryöstää pankkeja, Sutton vastasi: ”Koska pankeissa on rahaa”. Pappi ihmetteli miksi Sutton ei tee kunniallista työtä. Suttonin mielestä olennaiset vaihtoehdot olivat: {ryöstän pankkeja, ryöstän jotain muuta}. Järkevä vastaus riippuu kontrastijoukosta.

Mitä sitten tarkoittaa kysymys ”voiko Venäjä olla Suomelle sotilaallinen uhka?”? Yksi mahdollisuus on ajatella asiaa kahdenvälisten suhteiden näkökulmasta. Tällöinkin on ainakin kaksi mahdollisuutta. Voidaan arvioida Venäjän aikeita kaikesta irrallaan – tai voidaan verrata eri maita ja niiden uhkaa Suomelle.

Jälkimmäisessä tapauksessa vertailujoukko voisi mennä näin: Suomeen voisi hyökätä joku muu pohjoismaa, EU-jäsen, Yhdysvallat tai Venäjä. Oletetaan, että presidenttiehdokkaat Väyrynen, Niinistö ja Kyllönen ovat oikeassa. Venäjä ei tule hyökkäämään Suomeen. Kontrastijoukolla on kuitenkin tässäkin väliä. Yleinen näkemys on, että sekä pohjoismaat erikseen että EU muodostavat turvallisuusyhteisön tarkoittaen, että niiden sisäiset konfliktit voidaan ratkaista rauhanomaisin keinoin ja myös rauhanomaisten muutosten kautta.

EU:n hajoaminen voisi johtaa Jugoslavia-tyyppiseen kehitykseen, mutta se on Brexitistä huolimatta edelleen kaukainen näköala. Mitään erityistä Suomeen kohdistuvaa uhkaa ei EU-maista tule. Myöskään Yhdysvallat ei hyökkää Suomeen, eikä millään muulla maalla ole kykyä iskeä Suomeen tai valloittaa Suomea. Jäljelle jää vain Venäjä. Sekä Suomi että Venäjä ovat myös varautuneet kollektiivisen väkivallan käyttöön Suomen rajan läheisyydessä. Toisin sanoen tästä näkökulmasta sodan todennäköisyys Venäjän kanssa voi olla pieni, mutta se ei ole olematon.

Kontrastijoukko voi koskea myös sitä, minkä tyyppisestä konfliktista on kyse. Onko uhka siinä, että Venäjä hyökkää yksin Suomeen, vai siinä, että joutuu Suomi mukaan Venäjä-konfliktin osapuoleksi? Presidenttiehdokkaiden vastaukset kysymykseen ”voiko Venäjä olla Suomelle sotilaallinen uhka?” saattavat erota juuri siksi, että he tekevät erilaisia oletuksia sen suhteen, onko kyse vain kahdenvälisistä suhteista vaiko laajemman konfliktin mahdollisuudesta. Useimmat heistä näyttäisivät pitävän ajautumista laajempaan konfliktiin joko ainoana tai todennäköisimpänä uhkana.

Kysymys ”voiko Venäjä olla Suomelle sotilaallinen uhka?” on siis monimielinen. Se on myös yksipuolinen, koska siinä arvioidaan vain Venäjän uhkaa, ei uhkaa Venäjälle. Laajempi ja tasapuolisempi mahdollisuuksien joukko voisi olla vaikka tällainen:

{Venäjä on uhka Suomelle, Venäjä on uhka EU:lle, Venäjä on uhka Natolle, Suomi on uhka Venäjälle, EU on uhka Venäjälle, Nato on uhka Venäjälle}

Jos ajatellaan pelkästään subjektiivisia havaintoja, on selvää, että useimmat näistä uhkakuvista ovat jo nyt osa elävää todellisuutta. Venäjällä Suomea tuskin ajatellaan uhkana itsessään, mutta osana Nato-järjestelmiä kyllä. Lisäksi EU:n pyrkimys rakentaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja tiivistää sotilaallista integraatiota voivat tehdä EU:sta sotilaallisen suurvallan. Jo nyt EU on tukenut muun muassa Venäjän johdon pelkäämiä värivallankumouksia.

Tämä viittaa siihen, että tulevaisuuden vaaroja pitää pohtia vuorovaikutuksen ja kokonaisuuden kautta. Perinteinen kansainvälisten suhteiden teoria erottaa kaksi tyypillistä konfliktien selitysmallia: pelotemallin ja spiraalimallin. Peloteajattelijat uskovat, että vastapuoli uskoo vain voimaan. Jos ”meillä” ei ole sotilaallista kykyä tai tahtoa käyttää sotilaallista voimaa, ”toinen” tulkitsee sen heikkoudeksi, mikä yllyttää tuota toista aggressioon tai sen jatkamiseen. Tämän mallin mukaan ”meidän” täytyy olla riittävän vahvoja sekä osoittaa jokaisessa kiistassa päättäväisyytemme ja peräänantamattomuutemme, muuten voimapoliittisessa pelissä käy huonosti. Vahvuutta voidaan rakentaa liittoutumalla tai varustautumalla. Esimerkiksi Matti Vanhanen kannattaa varustautumista ja Nils Torvalds liittoutumista Naton kanssa.

Spiraalimalli perustuu päättelyyn: mitä seuraa siitä, että konfliktin eri osapuolet yhtaikaa soveltavat pelotemallin logiikkaa? Helposti saadaan aikaan asetelma, jossa konflikti laajenee omalla logiikallaan. Pienikin kiista laajenee nopeasti asevarustelukierteeksi tai jopa täysimittaiseksi sodaksi, jos molemmat osapuolet tulkitsevat toisen aikomukset riittävän epäluuloisesti ja haluavat esiintyä lujatahtoisena ja peräänantamattomana. Äärimmäisessä tapauksessa peloteoppi voidaan viedä jopa niin pitkälle, että hyökkäys ja laajentuminen nähdään parhaana puolustuksena. Parempi hyökätä ennen kuin toinen ehtii edelle. Kierremalli kumpuaa itseään toteuttavista ennusteista. Alkuperäinen väärä tilannekuvaus johtaa ennakointiin, jonka perusteella toimitaan niin, että tuo alun perin väärä ennakointi toteutuu. Kierremallista tietenkin seuraa, että yleensä olisi järkevintä pyrkiä dialogiin, tehdä myönnytyksiä ja olla valmis kompromisseihin.

Tämä jako on kuitenkin kovin karkea. Erityyppiset toimijat tyypillisesti kuvittelevat erilaisia tilanne- ja toimintamahdollisuuksia, esimerkiksi näin:

  • sotilas näkee kontrastijoukon: {sotilaallinen voima, sotilaallisen voiman jakaantuminen, liittoutumat, asetyypit, tieto toisen armeijan kyvyistä ja aikomuksista, tiedustelu jne}
  • strategikko näkee kontrastijoukon: {sotilaan joukko + interventiot maiden sisäisiin asioihin, peitelty tuki, salaiset operaatiot, salaiset sopimukset jne}
  • diplomaatti näkee kontrastijoukon: {dialogi, neuvottelut, sopimukset, yhteistyö, ei-yhteistyö, pakotteet jne}
  • poliitikko näkee kontrastijoukon: {hallituksen julkinen hyväksyntä, hallituksen julkinen paheksunta, hallinnon tukeminen, opposition tukeminen jne + diplomaatin optiot}
  • rauhantutkija näkee kontrastijoukon: {rauhaa tukevat yhteiskunnalliset rakenteet, konflikteja lietsovat tai väkivaltaan taipuvaiset rakenteet, rauhaa tukevat poliittisen talouden prosessit, epäluottamusta ja väkivaltaisia konflikteja lietsovat prosessit, peloteprosessi, kierreprosessi, turvattomuusyhteisö, turvallisuusyhteisö, sota, negatiivinen rauha, positiivinen rauha jne}

Tässä yhteydessä riittänee vain mainita nämä ja todeta, että mitä vähemmän asioita kontrastijoukko ottaa annettuna, ja mitä enemmän se kykenee katsomaan asioita kokonaisuuden ja yleistettävien periaatteiden näkökulmasta, sitä parempi tuo joukko on. Jo yksinomaan tällä perusteella rauhantutkimuksen näkökulma on kaikkein kohdallisin tilanteen arvioimiseen (uuden kirjani kolmas luku käsittelee Ukrainan konfliktia tästä näkökulmasta).

Onko Venäjä siis Suomelle sotilaallinen uhka? Onko esimerkiksi viestikoekeskus-tyylinen salailu oikeutettua välittömän kollektiivisen väkivallan uhan takia? Yhdysvaltain ja Venäjän käymät sodat viime vuosikymmeninä ovat päätyneet melkein järjestään joko tappioon tai patti-tilanteeseen. Usein nämä sodat ovat käyneet kummallekin tavattoman kalliiksi niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Ei ole alkuunkaan uskottava skenaario, että Venäjä sitoisi puolet maavoimistaan tai suuren osan kaikista voimistaan valloittaakseen EU-Suomen tai osan siitä yllätyshyökkäyksellä tai muutoin. Ei ole edes selvää, mitä sellaisella hyökkäyksellä voitaisiin kuvitella saavutettavan?

Venäjä-suhteet ja turvallisuus ovat täysin riippuvaisia laajemmista prosesseista ja kokonaisuuksista.  Vaikka Suomi on pieni maa, niin sen omalla toiminnalla on ainakin jonkin verran vaikutusta näiden prosessien ja kokonaisuuksien muotoutumiseen. Rauhaa tukevat yhteiskunnalliset prosessit ovat sellaisia, jotka lisäävät luottamusta ja kansalaisyhteiskunnan tasolla myös eksistentiaalista turvallisuutta.

Huippusalaisten tiedusteluoperaatioiden oikeaa luonnetta ja tarkoitusta on kenenkään vaikea arvioida, oli kyse sitten omista kansalaisista tai toisen valtion edustajista. Salainen tiedustelu tai salaiset operaatiot ja sopimukset eivät ainoastaan sodi demokraattisen julkisuuden periaatteita vastaan. Yhdistettynä Venäjä-vastaisiin Nato-harjoituksiin Suomessa ne saattavat myös herättää epäluottamusta, jopa pelkoa. Näin ne toimivat helposti omia tarkoituksiaan vastaan.

Jos niin sanotun viestikoekeskuksen varsinainen tarkoitus on Venäjän armeijan liikkeiden paikallistaminen Suomen rajojen läheisyydessä, niin miksi tällaisen tiedustelun menetelmät ja tiedot pitäisi salata Suomen kansalaisilta – tai keneltäkään muultakaan? Eikö avoimuus palvelisi myös turvallisuutta kaikkein parhaiten?

Heikki Patomäki

]]>
9 http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247842-onko-venaja-suomelle-uhka#comments MTV3 Presidentti Turvallisuus Venäjä Viestikoekeskus Mon, 18 Dec 2017 14:30:30 +0000 Heikki Patomäki http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247842-onko-venaja-suomelle-uhka
Niinistön turvajärjestelyt http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247582-niiniston-turvajarjestelyt <p>Presidenttiehdokas Sauli Niinistö on rakentamassa Suomelle mailmanlaajuista turvallisuusjärjestelmää. Hänen mielestään maamme turvallisuusvaje on niin&nbsp; suurta, että Yhdysvaltojen pitää tulla valtamerten takaa puolustamaan Suomea, mutta tämäkään ei takaa maamme turvallisuutta. Euroopan Unionista pitää rakentaa sotilasliitto täyttämään turvallisuusvajettamme ja tässä ollaan aivan&nbsp; tosissaan.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidenttiehdokas Sauli Niinistö on rakentamassa Suomelle mailmanlaajuista turvallisuusjärjestelmää. Hänen mielestään maamme turvallisuusvaje on niin  suurta, että Yhdysvaltojen pitää tulla valtamerten takaa puolustamaan Suomea, mutta tämäkään ei takaa maamme turvallisuutta. Euroopan Unionista pitää rakentaa sotilasliitto täyttämään turvallisuusvajettamme ja tässä ollaan aivan  tosissaan. 

]]>
12 http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247582-niiniston-turvajarjestelyt#comments EU Turvallisuus USA Venäjä Wed, 13 Dec 2017 21:29:53 +0000 Pauli Pitkänen http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247582-niiniston-turvajarjestelyt
Aktiivisinkaan kansalaisyhteiskunta ei voi korvata poliisin palveluita http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247551-aktiivisinkaan-kansalaisyhteiskunta-ei-voi-korvata-poliisin-palveluita <p>Keskeinen peruselementti asukkaiden ja kuntalaisten hyvinvoinnissa on turvallisuus. Tähän liittyvät niin sanotut kovat turvallisuuspalvelut, joita yhteiskunnan eri organisaatiot tuottavat sekä ihmisten keskinäiseen luottamukseen perustuva turvallisuuden tunne.</p><p>Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan. Hyvä turvallisuustilanne on kunnalle kilpailuetu.</p><p>Poliisin kykyä tulla paikalle hälytystehtävissä kuvataan toimintavalmiusajalla. Toimintavalmiusaika mittaa aikaa kansalaisen hätäpuheluun vastaamisesta kaikkine viiveineen siihen saakka, kun poliisin partio saapuu tehtäväpaikalle. Vuonna 2014 voimaan tulleen uudistuksen seurauksena paikallispoliisin henkilöstövahvuus kasvoi liikkuvan poliisin yhdistyttyä paikallispoliisiin. Poliisin mukaan tämä helpottaa muun muassa kiireellisten hälytystehtävien hoitamista.</p><p>On kuitenkin niin, että poliisin toimintavalmiudessa erityisesti A- tehtävissä, mutta myös A- ja B-luokissa on poliisilaitosten kesken merkittäviä eroja. Myös viimeisimmän poliisibarometrin mukaan kansalaiset arvioivat, että poliisin tulo paikalle kestää pidempään kuin ennen, eritysesti kun verrataan aikaan ennen 2010-lukua. 2016 noin 21 % vastaajista arveli, että avun saamiseen menisi yli puoli tuntia.</p><p>Toisille tämä valitettavasti on arkipäivää. &nbsp;Toki harvaan asutulla alueella asuvat ihmiset ymmärtävät, että palvelu ei ole nurkan takana, mutta ongelman muodostaa se, että et voi olla varma kestääkö poliisilla tulla paikalle alle puolituntia vai yli tunnin. Tämä johtuu siitä, että poliisipartion sen hetkinen sijainti vaikuttaa merkittävästi vasteaikaan.</p><p>Poliisibarometrin mukaan poliisin on nähty partioivan vastaajien lähiympäristössä aiempaa harvemmin. Lääninjakokohtaisessa tarkastelussa erot ovat suhteellisen suuria. Etelä-Suomessa noin 42 % vastaajista oli nähnyt poliisin partioivan asuinalueellaan päivittäin tai viikoittain. Osuus oli Itä-Suomessa 38 %, Länsi-Suomessa 30 %, Lapissa 24 % ja Oulun läänissä 21 %.</p><p>Nämä molemmat seikat heikentävät turvallisuuden tunnetta, voivat lisätä oman käden oikeuden käyttöä sekä rikollisuutta. Myös liikenneturvallisuus voi heikentyä, kun rattijuopot ja kaahailijat tietävät, että kiinnijäämisen mahdollisuus on pieni.</p><p>Resurssit eivät siis ole täysin kunnossa. Sillä, jos harvaan asutun maaseudun asukkaita palveltaisiin nykyistä paremmin, niin alueen kaupunkiseudut nilkuttaisivat vielä enemmän. Vaikka tilanne on tämä, olen kehottanut ja poliisikin kehottaa, että kaikki rikokset ja avuntarve tulee tuoda poliisiin tietoon. Pahin tilanne on se, että eletään kuvitelmassa.</p><p>Sisäinen turvallisuus ei ole vain viranomaisten yhteisponnistelua vaan se on myös meidän jokaisen henkilökohtainen vastuu. Jokainen voi itse arjen valinnoillaan vaikuttaa tietoturvaan, kodin turvallisuuteen, varautua häiriötilanteisiin ja tarjota naapuriapua. Mikään näistä ei kuitenkaan poista tarvetta viranomaisapuun kun siihen on tarve. &nbsp;Alueellinen tasavertaisuus ei aina valitettavasti toteudu tänä päivänä. <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/enontekio-jaamassa-ilman-poliisia-jarkyttynyt-kansanedustaja-vaatii-risikkoa-laittamaan-alaisensa-kurin/6694894#gs.AGbcGm8">Näin on käymässä nyt myös Enontekiön kunnassa.</a></p><p>Aktiivisinkaan kansalaisyhteiskunta ei voi hoitaa poliisin tehtäviä. Poliisihallinnon uudistuksen tuli olla hallinnon uudistus, ei tapa karsia poliiseja harvaan asutun maaseudun kunnista.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskeinen peruselementti asukkaiden ja kuntalaisten hyvinvoinnissa on turvallisuus. Tähän liittyvät niin sanotut kovat turvallisuuspalvelut, joita yhteiskunnan eri organisaatiot tuottavat sekä ihmisten keskinäiseen luottamukseen perustuva turvallisuuden tunne.

Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan. Hyvä turvallisuustilanne on kunnalle kilpailuetu.

Poliisin kykyä tulla paikalle hälytystehtävissä kuvataan toimintavalmiusajalla. Toimintavalmiusaika mittaa aikaa kansalaisen hätäpuheluun vastaamisesta kaikkine viiveineen siihen saakka, kun poliisin partio saapuu tehtäväpaikalle. Vuonna 2014 voimaan tulleen uudistuksen seurauksena paikallispoliisin henkilöstövahvuus kasvoi liikkuvan poliisin yhdistyttyä paikallispoliisiin. Poliisin mukaan tämä helpottaa muun muassa kiireellisten hälytystehtävien hoitamista.

On kuitenkin niin, että poliisin toimintavalmiudessa erityisesti A- tehtävissä, mutta myös A- ja B-luokissa on poliisilaitosten kesken merkittäviä eroja. Myös viimeisimmän poliisibarometrin mukaan kansalaiset arvioivat, että poliisin tulo paikalle kestää pidempään kuin ennen, eritysesti kun verrataan aikaan ennen 2010-lukua. 2016 noin 21 % vastaajista arveli, että avun saamiseen menisi yli puoli tuntia.

Toisille tämä valitettavasti on arkipäivää.  Toki harvaan asutulla alueella asuvat ihmiset ymmärtävät, että palvelu ei ole nurkan takana, mutta ongelman muodostaa se, että et voi olla varma kestääkö poliisilla tulla paikalle alle puolituntia vai yli tunnin. Tämä johtuu siitä, että poliisipartion sen hetkinen sijainti vaikuttaa merkittävästi vasteaikaan.

Poliisibarometrin mukaan poliisin on nähty partioivan vastaajien lähiympäristössä aiempaa harvemmin. Lääninjakokohtaisessa tarkastelussa erot ovat suhteellisen suuria. Etelä-Suomessa noin 42 % vastaajista oli nähnyt poliisin partioivan asuinalueellaan päivittäin tai viikoittain. Osuus oli Itä-Suomessa 38 %, Länsi-Suomessa 30 %, Lapissa 24 % ja Oulun läänissä 21 %.

Nämä molemmat seikat heikentävät turvallisuuden tunnetta, voivat lisätä oman käden oikeuden käyttöä sekä rikollisuutta. Myös liikenneturvallisuus voi heikentyä, kun rattijuopot ja kaahailijat tietävät, että kiinnijäämisen mahdollisuus on pieni.

Resurssit eivät siis ole täysin kunnossa. Sillä, jos harvaan asutun maaseudun asukkaita palveltaisiin nykyistä paremmin, niin alueen kaupunkiseudut nilkuttaisivat vielä enemmän. Vaikka tilanne on tämä, olen kehottanut ja poliisikin kehottaa, että kaikki rikokset ja avuntarve tulee tuoda poliisiin tietoon. Pahin tilanne on se, että eletään kuvitelmassa.

Sisäinen turvallisuus ei ole vain viranomaisten yhteisponnistelua vaan se on myös meidän jokaisen henkilökohtainen vastuu. Jokainen voi itse arjen valinnoillaan vaikuttaa tietoturvaan, kodin turvallisuuteen, varautua häiriötilanteisiin ja tarjota naapuriapua. Mikään näistä ei kuitenkaan poista tarvetta viranomaisapuun kun siihen on tarve.  Alueellinen tasavertaisuus ei aina valitettavasti toteudu tänä päivänä. Näin on käymässä nyt myös Enontekiön kunnassa.

Aktiivisinkaan kansalaisyhteiskunta ei voi hoitaa poliisin tehtäviä. Poliisihallinnon uudistuksen tuli olla hallinnon uudistus, ei tapa karsia poliiseja harvaan asutun maaseudun kunnista.

 

]]>
1 http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247551-aktiivisinkaan-kansalaisyhteiskunta-ei-voi-korvata-poliisin-palveluita#comments Maaseutu Poliisi Turvallisuus Wed, 13 Dec 2017 12:44:09 +0000 Tytti Määttä http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247551-aktiivisinkaan-kansalaisyhteiskunta-ei-voi-korvata-poliisin-palveluita
Polarisaationtorjuntatalkoot - paras lahja Suomelle http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247158-polarisaationtorjuntatalkoot-paras-lahja-suomelle <p>&rdquo;Suomi on hyvä maa, sitä kannattaa puolustaa!&rdquo; Me kaikki muistamme hyvin nämä sanat, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin omaan persoonalliseen tyyliinsä lausumina. Nämä sanat pitävät edelleenkin paikkansa, me suomalaiset olemme nimittäin valtavan etuoikeutettuja. Saamme juhlia rauhantilan vallitessa oman itsenäisen isänmaamme loistavaa menestystarinaa: 100-vuotista kehitystä köyhästä ja syrjäisestä takapajulasta maailman parhaaksi yhteiskunnaksi. Tästä saamme ihan syystäkin olla ylpeitä.</p><p>Aina ei ole ollut näin. 78 vuotta sitten itsenäisyyspäivää vietettiin kovin toisenlaisissa tunnelmissa: Neuvostoliitto oli viikkoa aiemmin hyökännyt maahamme ja tulevaisuus näytti epävarmalta. Tuon epävarmuuden kylmä koura kuristi aikalaisia yhtäläisesti niin sota- kuin kotirintamalla. Vain parikymmentä vuotta aiemmin katkeran vapaussodan kokenut kansa oli kuitenkin yhteisen uhkan edessä vakaa päätöksessään: omaa maata puolustetaan ylivoimaistakin vihollista vastaan. Syntyi talvisodan henki.</p><p>Vietin koko itsenäisyyspäivää edeltävän viikon puolustusvoimien pääsotaharjoituksessa, jossa sain harjoitella omaa sodanajan tehtävääni yhdessä joukkooni kuuluvien muiden sotilaiden kanssa. Harjoituksen päätteeksi meiltä kysyttiin mielipidettä väitteestä, että Suomea tulisi puolustaa aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulevaisuus näyttäisi epävarmalta. Vastasin ylivoimaisen enemmistön tavoin olevani asiasta ehdottomasti samaa mieltä. Suomi on edelleen hyvä maa ja sitä kannattaa puolustaa.</p><p>Maanpuolustustahtomme on edelleen kova, mutta uhkaksi on nousemassa maamme yhteiskunnallinen polarisoituminen. Sosiaalisen median aikakautena meidän jokaisen on valitettavan helppoa kuplautua samanmieliseen yhteisöön tarvitsematta enää kohdata toisin ajattelevia maannaisia ja &ndash;miehiä. Olisikin syytä muistaa Suomen marsalkka Mannerheimin jälkipolville opetukseksi kohdistamat sanat: &rdquo;Eripuraisuus omissa riveissä iskee tuhoisammin kuin vihollisen miekka.&rdquo;</p><p>Suomalaiset ovat aina olleet hyvin suvaitsevaista ja empaattista kansaa. Vieraisiin suhtaudutaan ystävällisen kiinnostuneesti, hädässä olevia autetaan ja kaikille annetaan reilu mahdollisuus tehdä työtä ja luoda itselleen hyvinvointia. Osoituksena tästä hengestä toimii mainiosti kansainvälisessä mittakaavassakin ainutlaatuinen voimainponnistus, kun karjalaiset evakot, kymmenesosa maan väestöstä, asutettiin maan sisällä uudelleen ilman yhteiskuntarauhan rikkoutumista. Yhtäläisesti toivotettiin aikanaan tervetulleiksi tataarit. Meitä, suurta enemmistöä, onkin aivan turha syyttää rasisteiksi tai muukalaisvihamielisiksi.</p><p>On kuitenkin vaarallista heittäytyä naiivin sinisilmäisiksi. Entistä monimuotoisemmaksi muuttuva yhteiskunta on Suomelle tulevaisuuden voimavara, mutta sen varjopuolena joudumme kohtaamaan meille aiemmin vieraita uhkakuvia, joista esimerkkeinä voi mainita jihadistisen ääriajattelun ja islamista motivoituneen terrorismin. Monia suomalaisia huolestuttavat aivan syystäkin avoimen yhteiskuntamme vapauksia väärinkäyttävät tahot, eikä siinä ole mitään väärää. Monet kuitenkin pidättäytyvät osallistumasta julkiseen keskusteluun pelätessään joutuvansa äänekkäiden ääripäiden silmätikuiksi. Moraalisessa ylemmyydessään piehtaroiva ja somekohusta toiseen väärinajattelijoita jahtaava ammattinärkästyjien suvakkiarmeija tekeekin Mannerheimin sanoin maamme keskusteluilmapiirille haittaa aivan siinä missä avoimen rasistinen ja vastenmielinen, Kremlin äänitorvenakin toimiva MV-lehden rajakkiporukka.</p><p>Toivoisinkin kovasti kuulevani nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa enemmän kaikuja talvisodan hengestä, niin että voisimme yhdessä nauttia täysin rinnoin kaikesta siitä hyvästä, mitä maailman paras maa, satavuotias isänmaamme, meille suomalaisille tarjoaa. Haastankin teidät nyt, hyvät lukijat, osallistumaan talvisodan hengessä yhteiskunnallisiin polarisaationtorjuntatalkoisiin. Tehkää marsalkka Mannerheimin ohjetta noudattaen päätös keskustella rakentavasti jonkun kanssanne eri mieltä olevan kanssa somessa julkisesti, silläkin uhalla, että joudutte nopeasti leimatuiksi. Älkää lannistuko siitä, vaan tehkää sama juttu uudestaan. Ja uudestaan. Yhdessä toimimalla osoitamme lopulta sen, että keskustelun kumpikaan ääripää ei edusta meitä tolkun enemmistön ihmisiä. Se on paras lahja, jonka 100-vuotiaalle Suomelle voimme antaa.&nbsp;</p><p>Atte Kaleva</p><p><a href="http://www.attekaleva.fi" title="www.attekaleva.fi">www.attekaleva.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”Suomi on hyvä maa, sitä kannattaa puolustaa!” Me kaikki muistamme hyvin nämä sanat, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin omaan persoonalliseen tyyliinsä lausumina. Nämä sanat pitävät edelleenkin paikkansa, me suomalaiset olemme nimittäin valtavan etuoikeutettuja. Saamme juhlia rauhantilan vallitessa oman itsenäisen isänmaamme loistavaa menestystarinaa: 100-vuotista kehitystä köyhästä ja syrjäisestä takapajulasta maailman parhaaksi yhteiskunnaksi. Tästä saamme ihan syystäkin olla ylpeitä.

Aina ei ole ollut näin. 78 vuotta sitten itsenäisyyspäivää vietettiin kovin toisenlaisissa tunnelmissa: Neuvostoliitto oli viikkoa aiemmin hyökännyt maahamme ja tulevaisuus näytti epävarmalta. Tuon epävarmuuden kylmä koura kuristi aikalaisia yhtäläisesti niin sota- kuin kotirintamalla. Vain parikymmentä vuotta aiemmin katkeran vapaussodan kokenut kansa oli kuitenkin yhteisen uhkan edessä vakaa päätöksessään: omaa maata puolustetaan ylivoimaistakin vihollista vastaan. Syntyi talvisodan henki.

Vietin koko itsenäisyyspäivää edeltävän viikon puolustusvoimien pääsotaharjoituksessa, jossa sain harjoitella omaa sodanajan tehtävääni yhdessä joukkooni kuuluvien muiden sotilaiden kanssa. Harjoituksen päätteeksi meiltä kysyttiin mielipidettä väitteestä, että Suomea tulisi puolustaa aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulevaisuus näyttäisi epävarmalta. Vastasin ylivoimaisen enemmistön tavoin olevani asiasta ehdottomasti samaa mieltä. Suomi on edelleen hyvä maa ja sitä kannattaa puolustaa.

Maanpuolustustahtomme on edelleen kova, mutta uhkaksi on nousemassa maamme yhteiskunnallinen polarisoituminen. Sosiaalisen median aikakautena meidän jokaisen on valitettavan helppoa kuplautua samanmieliseen yhteisöön tarvitsematta enää kohdata toisin ajattelevia maannaisia ja –miehiä. Olisikin syytä muistaa Suomen marsalkka Mannerheimin jälkipolville opetukseksi kohdistamat sanat: ”Eripuraisuus omissa riveissä iskee tuhoisammin kuin vihollisen miekka.”

Suomalaiset ovat aina olleet hyvin suvaitsevaista ja empaattista kansaa. Vieraisiin suhtaudutaan ystävällisen kiinnostuneesti, hädässä olevia autetaan ja kaikille annetaan reilu mahdollisuus tehdä työtä ja luoda itselleen hyvinvointia. Osoituksena tästä hengestä toimii mainiosti kansainvälisessä mittakaavassakin ainutlaatuinen voimainponnistus, kun karjalaiset evakot, kymmenesosa maan väestöstä, asutettiin maan sisällä uudelleen ilman yhteiskuntarauhan rikkoutumista. Yhtäläisesti toivotettiin aikanaan tervetulleiksi tataarit. Meitä, suurta enemmistöä, onkin aivan turha syyttää rasisteiksi tai muukalaisvihamielisiksi.

On kuitenkin vaarallista heittäytyä naiivin sinisilmäisiksi. Entistä monimuotoisemmaksi muuttuva yhteiskunta on Suomelle tulevaisuuden voimavara, mutta sen varjopuolena joudumme kohtaamaan meille aiemmin vieraita uhkakuvia, joista esimerkkeinä voi mainita jihadistisen ääriajattelun ja islamista motivoituneen terrorismin. Monia suomalaisia huolestuttavat aivan syystäkin avoimen yhteiskuntamme vapauksia väärinkäyttävät tahot, eikä siinä ole mitään väärää. Monet kuitenkin pidättäytyvät osallistumasta julkiseen keskusteluun pelätessään joutuvansa äänekkäiden ääripäiden silmätikuiksi. Moraalisessa ylemmyydessään piehtaroiva ja somekohusta toiseen väärinajattelijoita jahtaava ammattinärkästyjien suvakkiarmeija tekeekin Mannerheimin sanoin maamme keskusteluilmapiirille haittaa aivan siinä missä avoimen rasistinen ja vastenmielinen, Kremlin äänitorvenakin toimiva MV-lehden rajakkiporukka.

Toivoisinkin kovasti kuulevani nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa enemmän kaikuja talvisodan hengestä, niin että voisimme yhdessä nauttia täysin rinnoin kaikesta siitä hyvästä, mitä maailman paras maa, satavuotias isänmaamme, meille suomalaisille tarjoaa. Haastankin teidät nyt, hyvät lukijat, osallistumaan talvisodan hengessä yhteiskunnallisiin polarisaationtorjuntatalkoisiin. Tehkää marsalkka Mannerheimin ohjetta noudattaen päätös keskustella rakentavasti jonkun kanssanne eri mieltä olevan kanssa somessa julkisesti, silläkin uhalla, että joudutte nopeasti leimatuiksi. Älkää lannistuko siitä, vaan tehkää sama juttu uudestaan. Ja uudestaan. Yhdessä toimimalla osoitamme lopulta sen, että keskustelun kumpikaan ääripää ei edusta meitä tolkun enemmistön ihmisiä. Se on paras lahja, jonka 100-vuotiaalle Suomelle voimme antaa. 

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

]]>
20 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247158-polarisaationtorjuntatalkoot-paras-lahja-suomelle#comments Kotimaa Itsenäisyys Lahja Suomelle Polarisaatio Suomi100 Turvallisuus Tue, 05 Dec 2017 18:31:12 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247158-polarisaationtorjuntatalkoot-paras-lahja-suomelle
Häirintää! http://luukanvalma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246285-hairintaa <p>Häirintää on monenlaista.</p><p><strong>Meneillään olevan sukupuolihäirintää koskevan keskustelun rinnalle tai edelle voisi nostaa&nbsp; a v i o l i i t o n&nbsp; ja&nbsp;&nbsp;&nbsp; p e r h e e n&nbsp;&nbsp; elämän härinnän. </strong></p><p><strong>Monet vapaana elävät miehet ja naiset tarkkailevat ihmisten elämää sillä silmällä, että heti sopivan ajan tullen pääsisivät soluttautumaan pyytämättä perheen elämään. Monet naiset ja miehet jopa kyttäävät jotain heikkoa kohtaa esimerkiksi aviopuolisoiden vuorovaikutussuhteessa.&nbsp;</strong></p><p><strong>He eivät välitä puolisoiden tai parisuuhteessa olevien sitovista lupauksista, kuten &quot;tahdon&quot;-vakuutuksesta alttarin edessä. He eivät välitä myöskään lapsista, jotka tarvitsevat sekä äidin, että isän. Heikkona hetkenä&nbsp; työpaikalla, pikkujouluissa tai vappujuhlissa tälläinen kolmas henkilö voi tulla niin lähelle toista puolisoa, että kotona odottava perhe jää vaille turvaa.</strong></p><p><strong>Suurin häiriötä vaikuttava tekijä on alkoholi, jota viljellään laajalti firmojen juhlissa. Olen ollut siivoamassa jälkiä ja nähnyt huoneissa ihmisiä, jotka eivät sinne kuulu vielä aamulla. </strong></p><p><strong>Myös erilaisissa koulutusviikonlopuissa, retkillä ja risteilyillä osa perheestä on kotona ja on tietämätön, mitä reittejä pitkin nuo kolmannet&nbsp; &quot;avioliiton häiritsijät&quot; ovat tulleet elämää sotkemaan.</strong></p><p><strong>Sodan jälkeen kuulimme tarinoita, kun sodassa selvitynyt veteraani saapui kotiin, ja yhteisessä sängyssä olikin vieras mies. Sydän särkyi kun oli odottanut pääseväsnsä sodan kauhuista kodin lämpöön. </strong></p><p><strong>Täällä hyvässä isänmaassamme on monen eron syynä ja lasten heittelillejätön syynä perheriitoja, joita aiheuttavat nämä vastuuttomat häiritsijät, joille merkitsee vain oma taloudellinen tai muu hyöty jo varatun henkilön riistosta.</strong></p><p><strong>Joissakin tapauksissa toinen aviolpuoliso roikkuu ns. &quot;väjässä hirressä&quot; vuosikausia, kun hänellä ei ole omaa ammattia eikä varoja, mutta on sitoutunut henkilöön, joka on avioehdoissa ottanut kaiken omaisuuden itselleen.&nbsp; Joissakin tapauksissa taas eron tullessa toinen jää kotiin, eikä toisella ole mitään asuntoa eikä varoja.</strong></p><p><strong>Ajatella sopii, eikö perheen hajottaminen ole suurempaa häirintää kuin ajatukseton nipistely, jonka voi käden viittauksella estää?</strong></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Häirintää on monenlaista.

Meneillään olevan sukupuolihäirintää koskevan keskustelun rinnalle tai edelle voisi nostaa  a v i o l i i t o n  ja    p e r h e e n   elämän härinnän.

Monet vapaana elävät miehet ja naiset tarkkailevat ihmisten elämää sillä silmällä, että heti sopivan ajan tullen pääsisivät soluttautumaan pyytämättä perheen elämään. Monet naiset ja miehet jopa kyttäävät jotain heikkoa kohtaa esimerkiksi aviopuolisoiden vuorovaikutussuhteessa. 

He eivät välitä puolisoiden tai parisuuhteessa olevien sitovista lupauksista, kuten "tahdon"-vakuutuksesta alttarin edessä. He eivät välitä myöskään lapsista, jotka tarvitsevat sekä äidin, että isän. Heikkona hetkenä  työpaikalla, pikkujouluissa tai vappujuhlissa tälläinen kolmas henkilö voi tulla niin lähelle toista puolisoa, että kotona odottava perhe jää vaille turvaa.

Suurin häiriötä vaikuttava tekijä on alkoholi, jota viljellään laajalti firmojen juhlissa. Olen ollut siivoamassa jälkiä ja nähnyt huoneissa ihmisiä, jotka eivät sinne kuulu vielä aamulla.

Myös erilaisissa koulutusviikonlopuissa, retkillä ja risteilyillä osa perheestä on kotona ja on tietämätön, mitä reittejä pitkin nuo kolmannet  "avioliiton häiritsijät" ovat tulleet elämää sotkemaan.

Sodan jälkeen kuulimme tarinoita, kun sodassa selvitynyt veteraani saapui kotiin, ja yhteisessä sängyssä olikin vieras mies. Sydän särkyi kun oli odottanut pääseväsnsä sodan kauhuista kodin lämpöön.

Täällä hyvässä isänmaassamme on monen eron syynä ja lasten heittelillejätön syynä perheriitoja, joita aiheuttavat nämä vastuuttomat häiritsijät, joille merkitsee vain oma taloudellinen tai muu hyöty jo varatun henkilön riistosta.

Joissakin tapauksissa toinen aviolpuoliso roikkuu ns. "väjässä hirressä" vuosikausia, kun hänellä ei ole omaa ammattia eikä varoja, mutta on sitoutunut henkilöön, joka on avioehdoissa ottanut kaiken omaisuuden itselleen.  Joissakin tapauksissa taas eron tullessa toinen jää kotiin, eikä toisella ole mitään asuntoa eikä varoja.

Ajatella sopii, eikö perheen hajottaminen ole suurempaa häirintää kuin ajatukseton nipistely, jonka voi käden viittauksella estää?

 

]]>
0 http://luukanvalma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246285-hairintaa#comments Avioliitto Häirintä Lapset Turvallisuus Sun, 19 Nov 2017 10:13:32 +0000 Valma Luukka http://luukanvalma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246285-hairintaa
Texasin ja Suomen turvallisuustilanteesta http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245604-texasin-ja-suomen-turvallisuustilanteesta <p>Texasin kirkkoammuskelussa näyttää kuolleen ainakin 26 ihmistä. Uhreja on 5-vuotiaasta 72-vuotiaaseen.</p><p>Republikaanipoliitikot ovat rukoilleet ja kehottaneet rukoilemaan uhrien ja omaisten puolesta. Rukoilemassahan uhrit juuri olivat, kun joku päätti tulla käyttämään rajoittamatonta aseenkanto-oikeuttaan.</p><p>Yhdysvalloissa kuolee ampumalla yli 90 ihmistä päivässä. En pitäisi sitä kovin turvallisena tilanteena.</p><p>Joillakuillahan on kuvitelma siitä, että Suomen turvallisuus olisi kovastikin heikentynyt. On taas aika muistuttaa siitä, että hätä ei ole tämän näköinen, vaan pikemminkin texasilaisen pikkukaupungin näköinen.</p><p>Kuolemansyytilastoja Suomesta:</p><p>Itsemurha: &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;Vuonna 2000 &nbsp;1165</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Vuonna 2015 &nbsp; &nbsp;731</p><p>Liikenne: &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Vuonna 2000 &nbsp; &nbsp;378</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Vuonna 2015 &nbsp; &nbsp;232</p><p>Henkirikos: &nbsp; &nbsp; &nbsp;Vuonna 2000 &nbsp; &nbsp;139</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Vuonna 2015 &nbsp; &nbsp; &nbsp;70</p><p>Yhdysvalloissa tehtiin 15 696 murhaa vuonna 2015, kolme neljäsosaa niistä ampuma-aseilla.</p><p>EDIT. Vuorokauden kuluessa Texasin uhrien ikäjakauma on osoittautunut vielä laajemmaksi: puolitoistavuotiaasta 77-vuotiaaseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Texasin kirkkoammuskelussa näyttää kuolleen ainakin 26 ihmistä. Uhreja on 5-vuotiaasta 72-vuotiaaseen.

Republikaanipoliitikot ovat rukoilleet ja kehottaneet rukoilemaan uhrien ja omaisten puolesta. Rukoilemassahan uhrit juuri olivat, kun joku päätti tulla käyttämään rajoittamatonta aseenkanto-oikeuttaan.

Yhdysvalloissa kuolee ampumalla yli 90 ihmistä päivässä. En pitäisi sitä kovin turvallisena tilanteena.

Joillakuillahan on kuvitelma siitä, että Suomen turvallisuus olisi kovastikin heikentynyt. On taas aika muistuttaa siitä, että hätä ei ole tämän näköinen, vaan pikemminkin texasilaisen pikkukaupungin näköinen.

Kuolemansyytilastoja Suomesta:

Itsemurha:       Vuonna 2000  1165

                        Vuonna 2015    731

Liikenne:          Vuonna 2000    378

                        Vuonna 2015    232

Henkirikos:      Vuonna 2000    139

                        Vuonna 2015      70

Yhdysvalloissa tehtiin 15 696 murhaa vuonna 2015, kolme neljäsosaa niistä ampuma-aseilla.

EDIT. Vuorokauden kuluessa Texasin uhrien ikäjakauma on osoittautunut vielä laajemmaksi: puolitoistavuotiaasta 77-vuotiaaseen.

]]>
117 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245604-texasin-ja-suomen-turvallisuustilanteesta#comments Aselait Turvallisuus Mon, 06 Nov 2017 00:59:25 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245604-texasin-ja-suomen-turvallisuustilanteesta