*

Heikki Patomäki

Ulkomaat

Opettajille aseet

Yhdysvaltain presidentti esittää opettajille koulutusta ja aseistusta kouluampumisten estämiseksi. Aseita lisäämälläkö arvon presidentti luulee ampumisten loppuvan? On myös kerrottu aseistettujen vartijoiden palkkaamisesta koulujen pihoille rauhanturvaajiksi.

Painajaisen paluu

Syyriassa lähestytään samankaltaista tilannetta kuin Aleppon hävityksen aikoihin runsas vuosi sitten. Tällä kertaa siviilien niskaan sataa pommeja Damaskoksen itäpuolella olevassa Ghoutassa, jonka piti olla yksi al-Assadin hallinnon väkivaltaa paenneiden ihmisten suojavyöhykkeistä. Nytkin hallinto iskee säälimättä omia kansalaisiaan – naisia, lapsia, vanhuksia, kouluja, sairaaloita - vastaan. Ilmaiskujen arvellaan valmistelevan maajoukkojen hyökkäystä alueelle.

Kurjuudesta pakeneminen ei voi olla rikos

Vuosi sitten, helmikuun alussa Italia ja Libya allekirjoittivat sopimuksen muuttoliikkeen hillitsemiseksi Välimerellä. Libya lupasi silloin kitkeä ihmissalakuljetusta ja Italia puolestaan lupasi Libyalle taloudellista apua ja koulutusta rajavartiostolle. 

Euroopan Unionin maat ulkoministerin Federica Mogherinin suulla antoivat tukensa Italian ja Libyan sopimukselle siitä huolimatta, että Libya ei ole allekirjoittanut Geneven pakolaissopimusta pakolaisten oikeudellisesta asemasta.

Venäjä tuskin perääntyy

Münchenin turvallisuustapaamisen aiheista suomalaisia eniten kiinnostaa Ukraina ja Andreas Fogh Rasmussenin ajatus rauhanturvajoukoista jotka koostuisivat kolmesta Natoon kuulumattomasta länsimaasta ja kolmesta poliittisesti enemmän lähellä Venäjää olevasta maasta. Suomi kuuluisi Ruotsin ja Itävallan lisäksi tähän rauhanturvaajien läntiseen puoliskoon.

Presidentti Niinistö näyttää antavan operaatiolle YK:n hyväksymänä oman tukensa. Venäjäkään ei rauhanturvaamista sinänsä vastusta. Se kokee itse olevansa jo nyt olevansa rauhanturvaaja Donetskissa. YK:n valtuutus siltä toki puuttuu.

Vaaliagitaatiota Venäjällä - nukkuvia pelotellaan homoilla

Venäjää valmistellaan äänestämään. Agitaatiovideolla pelotellaan nukkumaan jääviä miehiä armeijan pakko-otoilla ja homojen vaikutusvallan kasvamisella. 

Istuvan presidentin Vladimir Putinin jatkoa ei epäile kukaan, mutta äänestysvilkkauden pelätään jäävän alhaiseksi.

Monet tarkkailijat pitävät vaaaleja suuren luokan huijauksena. Niin sanotuissa vaaleissa on kuitenkin kyse presidentin arvovallasta, ja jossain määrin myös maan liberaalien voimien tulevaisuuden toimintaedellytyksistä.

"Boikotti" ja "lakko" - Venäjän presidentinvaalit

Venäjän presidentinvaalit maaliskuun 18 päivänä lähestyvät ja näyttää siltä, että vaikka valta ei suvaitsekkaan opposition itsenäistä vahvaa ehdokasta, se joutuu reagoimaan hänen haasteeseensa.  

Joulupäivänä näyteltiin Venäjän tulevien presidentinvaalien odotettu näytös. Venäjän keskusvaalilautakunta kielsi opposition vahvimman ehdokkaan Aleksei Navalnyin osallistumisen tuleviin maaliskuun 18 päivänä pidettäviin vaaleihin. Muodollisena syynä oli Navalnyin saama ehdollinen tuomio.

Ruotsi – rakenteet kunnossa ja talous porskuttaa

Ne teki sen taas. Nimittäin Ruotsin valtionvelkakonttori ilmoitti (9.1.2018) veroylijäämän nousevan peräti 61 miljardia kruunua (6,2 miljardia euroa) ylijäämäiseksi  Vertailun vuoksi Suomi ottaa uutta velkaa ensi vuonna noin 3 miljardia euroa.

Katalonian itsenäistymisjulistuksen toimeenpanemisesta

Espanjan puolustusministeri María Dolores de Cospedal sanoi tänään 6.1. että Espanjan armeija oli valmistautunut kaikkiin tilanteisiin ja myös toimimaan Kataloniassa viime syksynä 27.10. annetun yksipuolisen itsenäistymisjulistuksen jälkeen. Hurja kommentti ja tuomittava asia.

Iran-Maidan operaatio tuskin onnistuu

Iranin viime aikojen mielenosoituksissa on vastustettu korruptiota ja vaadittu ihmisoikeuksia. Mielenosoituksissa ovat vastakkain pieni ryhmä hallituksen vastustajia ja suuri joukko hallituksen kannattajia. Uskonnolliset tekijät näyttävät toistaiseksi puuttuvan.


Massamedian varassa tietojensa kanssa olevienkin on hyvä tietää jotain  isommista kuvioista osatakseen suhteuttaa uutisoinnin kertomaa.

 

Iran lyhyesti

YK:lle käy kuin Kansainliitolle?

Kansainliitto Yhdistyneiden kansakuntien tosiasiallinen edeltäjä lakkautettiin 1946. Se mitä YK:lle on käymässä muistuttaa kovasti, sitä miten Kansainliitolle kävi. Suurvallat vievät uskottavuuden ja merkityksen.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä