Maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopistossa ja kansalaisaktivisti. Viimeaikaisia kirjoja suomeksi: "Suomen talouspolitiikan tulevaisuus" (2015) "Eurokriisin anatomia" (uusi pokkaripainos 2013) ja "Tulevaisuuden politiikkaa" (2013), kaikki Into: Helsinki. Lisätietoja: www.patomaki.fi.
”Koska talous tutkimuskohteena on avoin järjestelmä, sen tutkimusta ei voi jättää yksin taloustieteilijöille. Pikemminkin taloustutkimus edellyttää moniarvoista poliittisen talouden ymmärrystä siitä, mitä ’talous’ on.”
"Perinteinen taloustiede olettaa, että olemme rationaalisia toimijoita. Jo uransa alussa Thaler oivalsi, ettemme ole tällaisia automaatteja tai robotteja. Perinteisen, järkevyyteen perustuvan taloustieteen vastaisesti sorrumme kaikenlaisiin vinoutumiin emmekä tee järkeviä päätöksiä. Käyttäydymme siis väärin". Käyttäytymistaloustiede:
Uskomatonta, että nyt löytyy rahaa taloustieteellisen "huippuyksikön" perustamiselle. Eikö olemassa olevilla tiedeyksiköillä olisi potentiaalia kehittyä? Tämä yksikkö perustetaan, jotta saadaan "oikeanlaisia tuloksia". Onko tieteen kanssa mitään tekemistä kun yksikköä perustellaan mm. sillä, että tarvitaan tietoa "kikyn ja soten" tueksi. Tieteellinen kehitys on hukassa, kun hallitus alkaa ohjailla tutkimuksen suuntaamista. Pelottavaa, kirjoittaisi Orwell.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo iloitsi torstaina siitä, että valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvio on enää 2,96 miljardia alijäämäinen. Tästä hallitus kiittää yskimällä käyntiin lähtenyttä talouskasvua, josta se mielellään ottaa kunnian itselleen.
Henkselien paukutteluun ei ole kuitenkaan aihetta, sillä velkaantumisen hidastuminen on saatu aikaan hurjilla leikkauksilla, jotka ovat koetelleet niin yliopistoja kuin sosiaaliturvaakin.
Tällä viikolla olemme saaneet lukea lehdistä dramaattisesta välikohtauksesta Taloustieteellisen yhdistyksen seminaarissa. Lukukausimaksuja koskeva keskustelu muuttui riidaksi kun Markus Jäntti arvosteli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkijoita opportunismista. Etlan Niku Määttänen ja Vesa Vihriälä olivat nimittäin väittäneet maaliskuisessa raportissaan, että yliopistojen lukukausimaksut eivät heikennä mahdollisuuksien tasa-arvoa. Määttänen ja Vihriälä loukkaantuivat Jäntin kritiikistä.
Filosofisesti katsoen raha ja talous ovat eri asioita. Raha on pelkkä vaihdon väline ja arvon mitta sekä säilyttäjä. Mutta taloudesta onkin vaikeampi sanoa, mitä se on. Ilmiönä talous on metafyysinen: uskomusten, sopimusten ja ennusteiden varainen. Tämä tekee myös taloustieteistä metafysiikkaa ja taloustieteilijöistä eräänlaisia kristallipalloon tuijottajia. Varsinaisia meedioita sanan ’välittämistä’ tarkoittavassa merkityksessä taloustieteilijöistä tulee silloin, kun he tieteellään vaikuttavat talouden kulkuun.
Thomas Piketty on ranskalainen taloustieteilijä, jonka pääteoksena pidetty Pääoma 2000-luvulla ilmestyi tänä vuonna suomeksi (Into 2016). Alun perin vuonna 2013 julkaistun teoksen kansipaperissa komeilevat nobelisti Paul Krugmanin ylväät sanat: ”Piketty on muuttanut tapamme puhua taloudesta.”
Talous on yhteiskunnallisen keskustelun kestoaiheita. Tasaisin väliajoin viriää keskustelua julkisen talouden tasapainottamisen tarpeesta. Niin mieletöntä kuin se onkin, joskus kirjoitetaan siihen sävyyn, että julkisen talouden tilannekuva olisi jonkinlainen mielipidekysymys. Se ei ole.
Maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopistossa ja kansalaisaktivisti. Viimeaikaisia kirjoja suomeksi: "Suomen talouspolitiikan tulevaisuus" (2015) "Eurokriisin anatomia" (uusi pokkaripainos 2013) ja "Tulevaisuuden politiikkaa" (2013), kaikki Into: Helsinki. Lisätietoja: www.patomaki.fi.