Heikki Patomäki

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomen valtionvelka

Suomellakin USA:n tavoin moraalinen velvollisuus verottaa superrikkaita enemmän.

USA:n ultrarikkaat George Sorosin johdolla toteavat avoimessa kirjeessään, että varallisuusveron vastaiset argumentit ovat yleensä teknisiä ja liioiteltuja. He vaativatkin, että valtio säätää pienen erityisveron, jonka valtavalla tuotolla voisi maksaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamia kustannuksia, parantaa terveydenhoitoa ja valtion taloutta.

Yhden tai kahden sentin vero jokaista varallisuuden dollaria kohti superrikkaille tuottaisi USA:ssa 3000 miljardia kymmenessä vuodessa, jolloin voisi tehdä paljon tulevaisuusinvestointeja.

Valtion velanotto kannattaisi tässä.

Eilen saimme lukea Hesarista, että Metsä Group suunnittelee Kemiin tehdasinvestointia, joka olisi toteutuessaan yksi Euroopan suurimmista sellutehtaista. Se työllistäisi lähes 3 000 ihmistä ja maksaisi 1,5 miljardia euroa. Rakennusvaiheessa työllisyysvaikutus olisi 10000 miestyövuotta. Tehdas tuottaisi biotuotteita ja pyörisi kokonaan uusiutuvalla energialla.

Annatko jatkomandaatin KOK, KEPU ja PeruS:n kurjistaville leikkauksille?

Vaalien talouskeskustelusta on puuttunut konkretia. Leikkauksista puhuttaessa valtapuolueet ja eräs tuleva voittaja ovat väistäneet kysymyksen puhumalla työllisyysasteen nostamisesta. On todennäköistä, ettei tässä onnistuta matalasuhdanteen puskiessa päälle. Tässä tilanteessa kaikki viittaa siihen, että KOK, KEPU ja PeruS jatkaisivat kurjistavaa leikkauspolitiikkaa. Perustelukin olisi sama: Vaikeita päätöksiä on tehtävä valtion talouden tasapainottaseksi. Kun ei ole kuulemma muuhun varaa. Eikä muita vaihtoehtoja muka ole.

Veronmaksajan kova osa

Perustuslakejamme uudistettiin radikaalisti ihmisoikeus- ja EU-huuman pyörteissä vuonna 1995.

Alkujaan perustuslakimme takasi oikeuksia vain Suomen kansalaisille. Tähän tuli muutos 1.8.1995, kun perusoikeuksien piiri laajennettiin koskemaan Suomen kansalaisten lisäksi kaikkia muitakin. Ymmärrettävää on, että kaikille haluttiin turvata sanan- ja uskonvapaus, kotirauha ja kunnia, mutta omasta mielestäni sangen epäonnistunut oli muutos, jolla oikeus sosiaalietuuksiin luvattiin ”jokaiselle”. Kova velvoite veronmaksajille nyt, kun valtakunnan rajoja pidetään avoimena. 

Osinkojen verotusta tulisi kiristää

Elinkeinoelämän järjestöt esittivät osinkojen verotuksen puolittamista (HS 1.3.2019).

Se koskisi myös pörssiyhtiöitä.

Seurataan rahaa..

Emme ole koskaan aikaisemmin maksaneet valtiolle näin paljon veroja, kuin nyt.

Emme ole koskaan aikaisemmin ottaneet näin paljon valtiolle velkaa, kuin nyt.

 

Miksi jotkut ehdottelevat meille jopa lisää veroja?

Miksi rahat ei silti riitä?

Miksi jopa tietyissä vaalikoneissa kysytään, ”mistä leikkaisit, jotta saataisiin vanustenhoitoon resursseja”?

Miksi enemmistö ei uskalla sanoa ääneen, mikä on pielessä?

Miksi se vähemmistö yritetään hiljentää, jotka sanovat tai yrittävät sanoa?

 

Minä vastaan.

 

Valtion velkaa ei edes tavoitella lyhentää

VM 4.2.2019: "Julkisen talouden puskureita ja kestävyyttä tulisi vahvistaa

Miten me olemme saaneet 10 vuodessa velkamme tuplaantumaan?

 

"Synkkä käyrä Suomen rahoista - he ovat vastuussa, katso nimilista":

Katso ketkä olivat vallassa ja vastuussa, kun velkaralli ryöpsähti uudestaan käyntiin

2008

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) Anni Sinnemäki (vihr), Stefan Wallin (rkp) Hallituksessa: keskusta, kokoomus, vihreät, rkp

2009

Timo Harakan suhdanne-pelastusrengas, yhteinen EU-vero

SDP:n kansanedustaja Timo Harakan kanssa olen samoilla linjoilla vakuutuskuorten verottamistarpeen suhteen.

Mutta en ole ollenkaan samoilla linjoilla hänen HS:ssa (16.1.2019) esittämien ajatusten kanssa:

"Taantumaa vastaan voitaisiin taistella yhteisellä EU-tason yhteisöverolla."

"Vaikeuksissa oleva maa saisi automaattisesti suhdannetasausta...".

Olli Rehn, puhukaa selkeästi puskureista / Taantuma jo ensi vuonna?

HS 18.12.2018: ”Suomen talous kasvaa yhä, mutta vaimeammin. Tässä suhdanteessa olisi huolehdittava myös julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä vahvistamalla puskureita”, pääjohtaja Rehn sanoo. 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä