*

Heikki Patomäki

Kaikki blogit puheenaiheesta Korkeakoulutus

Miksi Suomi on alisuoriutuja monilla sektoreilla?

Porin Suomi Areenalla on tällä viikolla kymmeniä keskusteluja Suomen tilasta. USA:ssa uransa työskenneelleenä prof. Bengt Holmströmillä on näkökulmaa siihen: "Voi sanoa, että Suomi on tällä hetkellä ylikoulutettujen alisuorittajien maa. On raaka-aineita ja kokkeja, mutta arvokkain resepti, huipputekniikka, on vanhentunut."

Globalisoituva koulutus lottovoittona ja yritykset turvapaikanhakijoina

Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa erikoislääkäri Ari Kemppainen kertoo laskeneensa, paljonko on tullut maksamaan yhteiskunnalle. Hän sai summaksi 380000 euroa. Erikoislääkäri on kouluttautunut 11-12 vuotta. Lukuvuoden hinta USA:n lukukausimaksuilla opiskelevalle olisi vuoden 2016 hinnoilla asumiskuluineen keskimäärin $35,370. Arvio on siis oikeansuuntainen, ehkä alakanttiinkin.

Ministeri Grahn-Laasosen sumutus

 

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on vaatinut äänekkäästi parlamentaarista työryhmää miettimään kauaskantoista korkeakouluvisiota: nyt loppuu tempoileva korkeakoulupolitiikka ja työrauha turvataan yhteisillä tavoitteilla yli vaalikausien! Ajatus on kaunis. Todellisuudessa rakennejuna puuskuttaa kaiken aikaa eteenpäin opetusministerin junttaamia raiteita pitkin.

Naiset dominoivat yliopistoissa – onko se ongelma?

Korkeakouluihin päätyy vuosittain enemmän naisia kuin miehiä (58 %). Ylemmän tutkinnon suorittaa vieläkin useammin nainen (70 %).  Julkisuudessa usein kaivataan toimia sukupuolijaon tasaamiseksi. Tarvetta tasaamiseen ei useinkaan uutisoida, ikään kuin tasa-arvo on itseisarvoisesti tavoite ja korkea koulutus merkki siitä.

 

Asetelma herättää kuitenkin monia kysymyksiä:

Suomen laadukas korkeakoulutus pulassa

Suomen korkeakoulutuksen rahoitusmalli (joitakin merkittäviä eroja amkien ja yliopistojen mallissa toki) on selkeä esimerkki New Public Managementin eli uuden julkisjohtamisen rantautumisesta voimakkain aalloin korkeakouluihin. Arvostetut korkeakoulutuksen tutkijat (Clark ja Birnbaum) ovat jo 1980-luvulta lähtien tunnistaneet korkeakoulutuksen ja tutkimustyön kompleksisuuden ja moniulotteisuuden. Yksinkertaistaminen on siis vaarallista ja aina on syytä kysyä yksinkertaistamisen taustoja.

Pääsykokeita on syytä uudistaa - mutta ei hyvin pärjäävien ehdoilla

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkaisi eilen avauksensa “Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat” korkeakoulujen pääsykoejärjestelmän uudistamiseksi. VATT:n ehdottama järjestelmä perustuisi pääsääntöisesti ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin. Samanaikaisesti opetus-ja kulttuuriministeriö pyrkii osana hallituksen kärkihanketta etsimään yhdessä korkeakoulujen, ylioppilastutkintolautakunnan ja muiden sidosryhmien kanssa keinoja, joilla ylioppilastutkintoa voitaisiin hyödyntää entistä paremmin korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa.

Tohtorinhattu kourassa Itä-Suomesta Brysseliin

Itä-Suomen yliopisto (UEF) avaa ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna konttorinsa Brysseliin. Konttorin tarkoituksena on saada UEF:lle enemmän sekä näkyvyyttä EU-tasolla että luonnollisesti tutkimusrahoitusta Euroopasta. Leikkauksien aikakautena korkeakoulujenkin on lakki kourassa kierrettävä siellä ja täällä, missä vain rahoitusta on saatavilla. Esimerkiksi Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoitus on tiukassa, mutta nämä rahoitukset ovat varsin mittavia ja sellaisen saaminen tutkimushankkeelle merkitsee luonnollisesti paljon myös korkeakoululle, jossa tutkimusta tehdään.

Hallitus on etääntynyt opiskelijan arjesta – opiskelijat pakkolainan tielle

Ennen eduskuntaan nousua minä olin opiskelija, joka laski tarkkaan jokaisen euron, jonka käytin. Tähän aikaan vuodesta sai jännittää sitä, löytääkö kesätöitä. Kesän tienesteillä syötiin vuoden aikana monta 2,60 euron lounasta Unicafessa.

Suomella ei ole varaa hukata korkeasti koulutettujen osaamista

Suomessa on viimeajat keskusteltu tohtorityöttömyydestä ja laajemmin koulutuksen merkityksestä. Maan hallituksen massiiviset koulutusleikkaukset ajavat lähivuosina tiedemaailman ahtaalle. Helsingin Sanomat kertoi (HS 21.2 URA) tohtoroiden aktiivisuudesta hakea töitä yliopistomaailman ulkopuolelta. Tätä liikehdintää on tervehdittävä iloilla, vaikka se on merkki myös yliopistojen yhä pahevasta ahdingosta. 

Tekopyhyyden huippu? Uusoikeiston argumentti lukukausimaksujen puolesta

Uusoikeiston keskeinen argumentti korkeakoulutuksen lukukausimaksujen puolesta on, että nykyjärjestelmässä köyhät maksavat rikkaiden koulutuksen. Tämä on väärin!

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä