Heikki Patomäki

Kaikki blogit puheenaiheesta Hiilimetsänhoito

Kaupungit voisivat olla hyödyksi maaseudulle

Kaikki tietävät jo, että hiili on fotosynteesin avulla varastoitunut kasveihin ja maaperään. Fossiiliset polttoaineet ovat luonnon tuotetta, varastoitunutta kasvikunnasta peräisin olevaa hiiltä. Hiilen muodostusta kasveista varastoituneeksi hiileksi voi nopeuttaa pyrolyysin avulla.

Tutkimus on nyt myös osoittanut, että kaupunkipuut kasvavat nopeammin kuin maalaisserkkunsa, joten kaupungissa kasvavista puista saisi nopeammin biohiiltä, jota voidaan käyttää maataloudessa lannoitteena. Biohiili säilyy maaperässä satoja vuosia ja parantaa maaperän tuottavuutta.

Sudanin peltometsäviljely meni kyliin

Peltometsäviljely alkoi kehittyä nykyisessä muodossaan vuonna 1978, kun Kenian Nairobiin perustettiin kansainvälinen alan tutkimuskeskus ICRAF (International Council for Research in AgroForestry). Suomi oli ajatuksessa heti mukana, kun Sudaniin rahoitettiin kehitysavun varoillamme mittava metsähanke. Sen käytännön toteutuksesta vastasi Enso Forest Development, metsäyhtiömme silloinen kansainvälisen konsultoinnin osasto.

Hieskoivu oli metsiemme hukkakaura

Edesmennyt Metsäntutkimuslaitoksen (nykyisen Luonnonvarakeskuksen) sanavalmis professori Kullervo Kuusela lausahti vuonna 1983 Ylivieskan metsänhoitoyhdistyksen kokouksessa klassikoiksi jääneen metsäkommenttinsa: ”hieskoivu on metsiemme hukkakaura”.

Kommentti liittyi silloin istuneen Energiametsätoimikunnan suosituksiin. Mietinnössään vuodelta 1979 toimikunta oli esittänyt, että maassamme tulisi varata 750 000 hehtaarin pinta-ala hieskoivulle. Päätavoite oli energiahakkeen tuotanto.

Maailman hiilimetsänhoidosta on opittavaa

Hiilimetsänhoitoa mitataan kahdella luvulla, hiililuku ja nieluvirta. Hyvä hiilimetsänhoito tavoittelee niille molemmille korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku mittaa paljonko omassa metsässäsi, maakunnassasi tai kotimaassasi on metsien alkuainehiiltä tonneina kyseisen alueen maahehtaaria kohti. Luonnonvarakeskuksen mittauksista voi laskea esimerkiksi Suomen metsäbiomassan hiililuvuksi 29,6 tonnia hiiltä hehtaarille, vuodelle 2018.

Kanta-Häme on vahvimpien ilmastometsien ja parhaan hiilimetsänhoidon aluettamme

Luonnonvarakeskus, Luke, mittaa jatkuvasti metsiemme biomassaa Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoillaan, noin 60 000 otannan koealalla. Maakunnittain ositetut tuoreimmat tulokset ovat kausilta 2009-2013 ja 2014-2016.

Valtakunnan Metsien Inventoinniksi (VMI) aikoinaan nimetyssä hankkeessa on keskitytty alusta lähtien maastossa helpoimmin ja kiistattomimmin mitattavaan suureeseen: puuston määrään runkojen kiintokuutioina. Ykköskaudella 2009-2013 meillä oli yhteensä 2357 miljoonaa kuutiota ja kakkoskaudella 2013-2016 yhteensä 2459 miljoonaa kiintokuutiota.

Kehitysmaat odottavat hiilimetsänhoitoa

Hiilipörssi on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Ilmastopaneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa ilmastometsätaloutta sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Ilmastometsätaloutta ohjataan hiilipörssillä. Hyvää hiilimetsänhoitoa (Carbon Offset Forestry) harjoittava metsätilallinen saa pörssin kautta vuosittain korvauksen metsäänsä päätyneestä hiilen nieluvirrasta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä