Heikki Patomäki

Avoin kysymys ulkopoliittiselle instituutille

Onko Venäjä käyttänyt itsenäisyysjuhlia horjuttaakseen Suomen turvallisuutta?

Ulkopoliittisen instituutin raportti ”Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla” pääsi näyttävästi julkisuuteen elokuussa 2016. Raportti oli jo itsessään vahvasti ennakkoasenteellinen, mutta varsinkin median siitä tekemät nostot vetosivat ihmisten syviin pelkoihin. (Katso asiaa koskevat blogini osa 1 ja osa 2).

Pelkoja lietsoville teksteillä on tyypillistä se, että niissä vihjaillaan ja annetaan ymmärtää asioita, mutta ei esitetä sellaisia yksinkertaisia väitteitä, joita voisi koetella tieteellisin menetelmin. UPI-raportissa oli kuitenkin yksi selkeä lähitulevaisuutta koskeva ennakointi, joka nousi lehtien etusivuillekin:

Yksi selvä riski liittyy kuitenkin vuonna 2017 koittavaan Suomen itsenäisyyden sekä Venäjän vallankumouksen samanaikaiseen satavuotisjuhlavuoteen: Venäjä voisi käyttää sitä historiapoliittisesti hyväkseen pyrkimällä esimerkiksi yhteiseen muistovuoden viettoon sekä eri tavoin Suomen itsenäisyyttä kyseenalaistamalla. Tähän riskiin valtioneuvosto onkin toiminnallaan jo varautunut.

Tämän tekstikappaleen muotoilu on toki epäselvä vähän samalla tavalla kuin iltapäivälehtien horoskoopit: ”Venäjä voisi käyttää hyväkseen…”. Toisaalta kappaleen alussa sanotaan, että kyseessä on ”selvä riski”. Selvä riski tarkoittaa karkeasti sitä, että ennakoidun tapahtuman aiheuttama haitta olisi suuri, ja että sen toteutumisen todennäköisyys on varsin korkea. Tekstin perusteella ei ole mahdollista täsmentää sitä mitä suuri tai korkea tarkoittavat, mutta varoitus on kuitenkin vahva.

Olisi rehellistä, että raportin kirjoittajat pyrkisivät nyt julkisesti kertomaan, miksi heidän odottamansa tapahtumakulku ei toteutunut. Olisi myös tutkijaetiikan mukaista kertoa mitä johtopäätöksiä he aikovat virhearviostaan vetää. Tasapuolisuuden nimissä olisi myös tärkeää, että väärän ennakoinnin näyttävästi julkaissut media pohtisi julkisesti omaa tapaansa uutisoida tulevaisuuden ennakointeja.

Sinänsä tapauksen voisi jättää omaan arvoonsa – niin älytön tuo juttu alun perinkin oli – mutta kun samanlaisia spekulatiivisia ennakointeja on toistuvasti esitetty sekä niin sanottujen asiantuntijoiden toimesta että mediassa. Esimerkiksi loppuvuonna 2016 puutuin vastaavalla tavalla dosentti Arto Luukkasen ennakointiin, jonka mukaan Venäjä aloittaa laajan maahyökkäyksen Ukrainassa talvella 2017.

Osoittaakseni kuinka hataralla pohjalla Luukkasen arvio on, esitin vedonlyöntiä asiasta. Kuten otaksua saattoi, Luukkanen väisti haasteeni. Kirjoitin Venäjän toiminnan ennakoinnista sarjan blogeja (katso tämä, tämä ja tämä). Kevättalvella 2017 kirjoitin aiheesta yliökirjoituksen, joka julkaistiin ainakin Aamulehdessä ja kenties joissakin muissakin Lännen median lehdissä (kirjoitukseni on julkaistu uudelleen täällä). Joku vastasi Uuden Suomen kommentissa, että hyökkäys kyllä tulee kunhan kelit paranevat kesää kohti...

Sama meininki on jatkunut myös loppuvuonna 2017. Esimerkiksi everstiluutnantti Vesa Valtosen johtama turvallisuuskomitea julkaisi lokakuussa ennakointinsa siitä, miten Venäjä aikoo puuttua Suomen presidentinvaaleihin (muotoilu oli tässäkin ennakoinnissa horoskooppien tasoa).

Median näyttävästi uutisoima ennakointi sisälsi seuraavat keinot: sosiaalisen ja perinteisen median operaatiot; suomalaisten vaikuttajien hyödyntäminen; poliitikkojen tukeminen ja mustamaalaaminen; tietomurrot; voittajan avustaminen; vaalikeskustelun ajaminen vaikuttajaa hyödyttävään tilanteeseen; kielteisen julkisuuden lietsominen suomen­ruotsalaisia vastaan; äänestystulosten kyseenalaistaminen; ääritapauksessa salamurha tai terrori-isku.

Sauli Niinistö valitaan uudelleen 95% todennäköisyydellä. Ei ihme, että Niinistö hieman hermostui ennakoinnista, todeten: ”asiantuntijaverkosto on huolissaan trollaamisesta ja trollaa itse”. Turvallisuusneuvoston ennakointihan sisältää ajatuksen siitä, että Niinistön uudelleen valinta tulisi olemaan seurausta Venäjän operaatioista eikä kotimaisesta kansansuosiosta. Närää lienee herättänyt myös tuo jokseenkin suora vihjaus, että Venäjän johto voisi harkita Niinistön salamurhaamista.

Palaan vielä puolentoista vuoden takaiseen UPI-raporttiin. Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan alainen tutkimuslaitos. Sen tehtävänä ei ole julkaista yhdensuuntaisia asenteellisia pelottelutekstejä, vaan monipuolista ja mahdollisimman objektiivista tutkimusta. Tutkimuksen etiikkaan kuuluu virheistä ja evidenssistä oppiminen.

Tieteeseen kuuluu myös julkisuusperiaate. Siksi olisi tärkeää, että UPI näin itsenäisyysjuhlan kunniaksi pysähtyisi julkisesti ja avoimesti pohtimaan mitä se on oikein tekemässä.

Heikki Patomäki

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Patomäki: "Pelkoja lietsoville teksteillä on tyypillistä se, että niissä vihjaillaan ja annetaan ymmärtää asioita, mutta ei esitettä sellaisia yksinkertaisia väitteitä, joita voisi koetella tieteellisin menetelmin."

Riskeistä kertominen on Patomäen mukaan pelkojen lietsomista. Ehkäpä Patomäen mukaan UPI:n tutkijoiden olisi pitänyt ottaa kantaa tulevaisuuteen kokeellisin menetelmin. Tutkijat olisivat tehneet kokeen tulevaisuudessa ja raportoineet sen tuloksista nyt. Tavallisimmin kokeet tehdään nyt ja niistä raportoidaan kokeen tulosten valmistuttua. Patomäki voisi kertoa vaatimastaan kokeen tutkimusasetelmasta asiasta tarkemmin.

Patomäki:"Olisi rehellistä, että raportin kirjoittajat pyrkisivät nyt julkisesti kertomaan, miksi heidän odottamansa tapahtumakulku ei toteutunut."

On ehkä ennenaikaista juuri nyt vaatia selitystä UPI:n raportin tekijöiltä tapahtumakulkujen toteutumatta jäämistä. Patomäki vaatii tänään 5.12. 2017 selvitystä vuoden 2017 tapahtumista UPI:n tutkijoilta. Vaatimus on hiukan erikoinen, koska vuosi 2017 päättyy 31.12.2017, ei 5.12.2017.

Tulevaisuuden ennustamiseen liittyy epävarmuutta. Jos UPI:n tutkijat olisivat pysyneet Ludwig Wittgensteinin ohjeistuksessa, raportin ennusteet olisivat olleet huomattavasti varovaisemmat: ”Jokin seikka voi olla niin tai näin tai olla niin olematta, vaikka kaikki muu pysyy samana” (Ludwig Wittgenstein,Tractatus Logico-Philosophicus 1.21.)

Tulevaisuuden mahdollisten kehityskulkujen arvioiminen voi sisältää epämiellyttävien asioiden nimeämistä. Se voi olla tieteellisen ajattelutavan esitaistelijalle - professorille - punainen vaate. Toisaalta bolsevistinen tiedemies voi pysytellä porvarillisen tiedemiehen kanssa samoilla linjoilla: asiat ovat joko niin ja näin tulevaisuudessa. Näihin tulevaisuuden skenaarioihin olisi hyvä valmistautua joko niin tai näin.

Patomäki: "Tämän tekstikappaleen muotoilu on toki epäselvä vähän samalla tavalla kuin iltapäivälehtien horoskoopit: ”Venäjä voisi käyttää hyväkseen…”.
-Patomäki ei sorru horoskooppiennustuksiin, Patomäki tietää, että "Sauli Niinistö valitaan uudelleen 95% todennäköisyydellä." Patomäki tietää, että Niinistöä ei valita 96% tai 94% todennäköisyydellä, puhumattakaan siitä, että Niinistö valittaisiin 80% tai 99% todennäköisyydellä.

UPI: "Yksi selvä riski liittyy kuitenkin vuonna 2017 koittavaan Suomen itsenäisyyden sekä Venäjän vallankumouksen samanaikaiseen satavuotisjuhlavuoteen: Venäjä voisi käyttää sitä historiapoliittisesti hyväkseen pyrkimällä esimerkiksi yhteiseen muistovuoden viettoon sekä eri tavoin Suomen itsenäisyyttä kyseenalaistamalla."

Jo nyt Venäjä on toteuttanut esimerkiksi informaatio-operaation, jonka mukaan:

"Suurin osa suomalaisista halusi jäädä Venäjän yhteyteen vuonna 1917"
"Suomi hyökkäsi ensin Neuvostoliittoa vastaan.Videolla väitetään, että Suomi provosoi talvisodan alun tahallaan ampumalla Neuvostoliiton puolella olleeseen Mainilan rajakylään. "
"Suomi on kuin Ukraina ja talvisodan liittoutuminen muistuttaa Naton itälaajentumista."
– Nykyisin me kutsuisimme sitä prosessia Naton laajenemiseksi itään meidän rajoillemme, kertoja summaa. "
" Neuvostoliitto hävisi Suomelle sodan 1920 ja joutui Tarton häpeärauhaan"
"Neuvostoliitto ja Venäjä eivät ole koskaan aloittaneet sotia"
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005470063.html

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Toivottavasti Heikki Patomäki pystyy tieteellisin menetelmin analysoimaan Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsovin vihjailevia lausuntoja Venäjän toimenpiteistä, mikäli Suomi liittyy läntiseen puolustusliittoon.

Se on hyvä esimerkki "pelkoja lietsovasta tekstistä, jolle on tyypillistä se, että niissä vihjaillaan ja annetaan ymmärtää asioita, mutta ei esitetä sellaisia yksinkertaisia väitteitä, joita voisi ”koetella” tieteellisin menetelmin"

Suomessa nämä "toimenpiteet" on tulkittu laidasta laitaan, täydellisestä miehityksestä onnitteluihin. Ehkä tieteellisin menetelmin tästä saadaan realistinen kuva.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Kuznetsov uhkailee vuonna 2017 Suomea, jotta Suomi ei liittyisi kansainväiseen järjestöön, Natoon. Samalla Patomäki perää todisteita siitä, että Venäjä pyrkisi vaikuttamaan Suomen suvereniteettiin, itsenäisen valtion päätöksentekoon.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Ilkka, nyt teit epätieteellisen tulkinnan, että "toimenpide" tarkoittaisi uhkausta. Totesin kommentissani, että toimenpide voisi olla vaikka onnittelu. Eiköhän anneta Heikin analysoida tulkinta tieteellisesti. Jään mielenkiinnolla odottamaan.

Käyttäjän anakonna kuva
antti salmi

Kuznetsov totesi myös ,että suomi on itsenäinen ja suvereeni valtio joka tekee
ihan itse päätöksen liittyäkkö Natoon vai ei.Ryssäfoobikot näkee tämän
puuttumisena Suomen sisäisiin asioihin.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Juuri niin sanoi, mutta jatkoi, että jos Suomi liittyy, Venäjä ryhtyy "toimenpiteisiin". Siitä tässä onkin kysymys, mitä ne ovat. Mikä on oma veikkauksesi?

Käyttäjän jarmosaari kuva
Jarmo Saari

Kuznetsovin "lausunto" taisi olla haastattelevan lehtimiehen kärttämä vastaus kysymykseen, miten Venäjä suhtautuisi Suomen hakeutumiseen Naton jäseneksi.

Suurlähettilään vastausta ihmetellään, paisutellaan ja kauhistellaan tavalla, joka antaisi ymmärtää diplomaatin saapuneen asemamaahansa varta vasten uhkailemaan tätä tässäkin spekuloinnin kohteena olevilla "toimenpiteillä". Siis tyypillistä iltapäiväläpysköjen klikkausjournalismia, horoskooppityyliin.

Kuznetsovin käyttämä ilmaisu ei ollut esitetty tutkijan kaavusta, kuten Patomäen arvostelemat UPI:n tutkijoiden laatimat laajaa julkisuutta mediassamme saaneet arviot, joten on turhanpäiväistä vaatia siitä saivarrellen tiedemiehen "analyysia".

Siihen riittää aivan hyvin arkinen teollisuusjärki: minkä arvoiseksi Venäjän turvallisuuspolitiikka arvioitaisiin, ellei sillä olisi suunnitelmia "toimenpiteistä" siltä varalta, että yli 1300 kilometrin mittainen ongelmaton raja - toistaiseksi - ystävällisen naapurin kanssa muuttuisikin yhtä pitkäksi Nato-rajaksi?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #8

Miksi Suomen raja muuttuisi ongelmalliseksi Venäjälle jos Suomi liittyisi läntiseen puolustusliittoon?

Kun täällä on juuri todistettu, ettei Venäjällä ole mitään tarkoitusta hyökätä tänne, miten rajasta tulisi ongelma. Mikä se ongelma olisi?

Tuskin Suomen ystävällinen suhtautuminen Venäjään muuttuisi vihamieliseksi, vaikka kuuluisimme puolustusliittoon.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Mikäs maa se Venäjä olisi jos ei ryhtyisi minkäänlaisiin toimenpiteisiin Naton laajetessa sen pisimmän valtionrajan taakse?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #12

Kun Venäjä toivoo, ettei Nato laajentuisi Venäjän rajalle, se tarkoittaa, ettei Nato hyväksyisi enää Venäjän rajanaapureita jäsenikseen.

Suomi kuuluu nyt jo useimpiin läntisiin liittoutumiin ja väite liittoutumattomuudesta ei ole totta. Pysyminen Naton ulkopuolella on enemmänkin epäluottamus Natolle ja läntisille kumppaneille kuin Venäjälle.

Jos Suomi päättäisi lähettää jäsenhakemuksen, Venäjä ehkä kiukuttelisi jotenkin, ehkä asettamalla jollekin suomalaiselle tuotteelle tuontikiellon tms.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #14

"Pysyminen Naton ulkopuolella on enemmänkin epäluottamus Natolle ja läntisille kumppaneille kuin Venäjälle."

Niin on ja niin pitääkin olla. Suomettumisen aika on ohi, suuntautui se mihin ilmansuuntaan tahansa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #15

Suomettuminen tarkoittaa alistumista. Suomettumiskaudella Suomella ei ollut Moskovassa yhtään ääntä, EU:ssa sentään vähän ja Natossa yhtä paljon kuin kaikilla muillakin.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #16

Voi sitä naiiviuden mittaa ja määrää.

Neukkuaikana tiedettiin aivan hyvin missä oikeasti mennään, länsisuomettumisessa ei. Siinä se ainoa ero.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #17

Kaikki oli selvää kun Tehtaankadulta kerrottiin miten piti päättää Eduskunnassa.

Nyt olemme ihan hukassa kun Kreml antaa edelleen vain vihjeitä ja toiveita esim. turvallisuuspolitiikasta mutta Bryssel on ihan hiljaa.

"Neukkuaikana tiedettiin aivan hyvin missä oikeasti mennään, länsisuomettumisessa ei"

Meidän pitäisi nyt ihan itse tietää mikä on Suomen etu? Se on kovin vaikeaa, kun siitä ei ole kokemusta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #15

Hyvä Mark, nyt viimein löysimme saman mielipiteen Suomen Natojäsenyydestä. Se ei merkitsisi epäluottamusta Venäjälle.

Uskon vahvasti, että Naton jäsenenä Suomen suhteet Venäjään voisivat (Suomen puolesta) jatkua samanlaisina kuin ennen jäsenyyttä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #19

Se on mahdollista.

Itse taas vastustan suomettumista edelleen, vaikka ilmansuunta on vaihtunut – päin vastoin kuin sinä.

Se on keskeinen argumentti olla luovuttamatta itsenäisyyden viimeinenkin ripe muualle. Sen suurimmasta osasta onkin jo luovuttu.

Ei itsenäisyys tarkoita Pohjois-Koreaa, kuten joku tuolla esitti. Yhteistoimintaa voi harjoittaa ilman päätösvallan luovuttamista muille.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #20

Mark, mitä se päätösvalta tarkoittaa? Ajatellaan vaikka liikennesääntöjä, mitä siitä tulisi, jos jokainen saisi itse päättää, minne ajaa ja kuinka ajaa, kaaos siitä tulisi. Entä sitten standardit?

Tietyt lait ja säännöt on hyvä yhdenmukaistaa, se ei tarkoita päätösvallasta luopumista.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #22

Ja juuri siksi ei pidä liittyä päätökset muualle vieviin liittoihin, vaan tehdä yhteistyötä.

Liikennesäännöt ovat nekin yhteisesti päätettyjä, ei niitä ole mikään instituutti määrännyt yli Suomen oman päätösvallan. Universaaleista liikennesäännöistä on sovittu yhteistyössä muiden kanssa.

Yhteistyö on eri asia kuin päätösvallasta luopuminen.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #23

Suomi on kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) jäsen ja noudattaa meriteiden sääntöjä (International Regulations for Preventing Collisions at Sea.)

Toki niitä sääntöjä voi noudattaa, vaikka ei olisikaan jäsen, mutta ei voi olla mukana kehittämässä niitä. Sitä en tiedä pakottiko IMO Suomen noudattamaan niitä sääntöjä, vai hyväksyttiinkö ne vapaaehtoisesti.

Sen tiedän, että vanha venäläinen viitoitusjärjestelmä muutettiin v. 1981-1982 kansainväliseen viitoitusjärjestelmään. Se oli valtava työ jolloin jouduttiin uusimaan yli 11 000 viittaa. Tuskin sekään oli meille asetettu määräys.

Tietyt säännöt on hyvä yhdenmukaistaa, se ei tarkoita päätösvallasta luopumista.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #24

Tottakai on, mutta se ei vaadi liittovaltion osaksi ryhtymistä, jota eurossa roikkuminen edellyttää.

Saatpa nähdä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #25

Eurossa on pakko roikkua, joko suoraan tai välillisesti. Et kai kuvittele, että Ruotsin tai muidenkaan EMU:n ulkopuolisten maiden keskuspankit harjoittaisivat "itsenäistä valuuttapolitiikkaa".

Otetaan esimerkki vaikka Saksasta, joka on yksi maailman johtavista teollisuusmaista. Saksan valtiomuoto on liittotasavalta ja se koostuu kuudestatoista osavaltiosta.

Ilman liittovaltioksi julistautumista, EU voisi parantaa jäsentensä vaikutusvaltaa keskittämällä esim. ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa, finanssipolitiikan (EKP) lisäksi.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kommari Patomäellä sen verran hyvä kirjoitus, että piti suositella. Venäjähän toimii itsekkäästi ja epäreilu dopingin käyttö on maassa laajalle levinnyttä, mutta kaikki mitä Venäjä voisi tehdä, ei suinkaan toteudu.

En näkisi Venäjän viimevuosien itsekkäissä toimissa mitään erityistä Suomen vahingoittamistarkoitusta. Kuten Kekkonen sanoi, Stalin kuoli suurena Suomen ystävänä. Mikseipä Putin tekisi samoin?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, Stalin rakasti Suomea niin paljon, että tahtoi sen omakseen.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Muistutus: Stalin oli Neuvostoliiton diktaattori, joka kuoli 1953, ja koko NL kuoli 1991.

Nyt on 2017.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #13

Oletko Mark huomannut, että Stalinin arvostus on jälleen nousussa Venäjällä?
Miten mahtaa Hilterin arvo jaksaa akselivaltioissa?

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Toistaiseksi pelkojen lietsonta on sentään pysynyt vain verbaalisella tasolla. 1939 Neuvostoliittoa kohtaan suuntautuva epäluottamus johti myös käytännön toimiin eli ylimääräisten kertausharjoitusten järjestämiseen.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Heikki hei! Näin vasta nyt tämän kirjoituksesi. Muistathan miksi en lähtenyt vedonlyöntiin; minulle ihmiset ja heidän kärsimyksensä eivät sovi vedonlyönnin kohteeksi. Kirjoituksesi osoittaa myös sen, miten kovin vähän sinulla on faktuaalista tietoa Ukrainan poliittisesta tilanteesta ja Donbassin ihmisoikeusloukkauksista. Sota jatkuu jäädytettynä; Venäjä on nostanut joukkojensa määrää Ukrainan rajoilla, venäläiset vapaaehtoiset taistelevat kapinallisten joukoissa ja joka päivä kuolee 1-6 sotilasta (Ukrainan sotilasta). Pahinta on se, että Kiovassa on ryhdytty listimään ns. venäläisiä pettureita ja SBU:n upseereita - avoimesti. Ymmärrän tietysti, että vasemmiston ideologisena taakkana on aina puolustella Venäjän tekemisiä mutta sopisi sen joskus loppuvan. Etenkin kun Venäjän nykyinen hallinto on kovin oikeistolaista ja perustuu saalistuskapitalsimiin. Mutta lupsakkata adventin aikaa ja Joulun Herran tulemista Sinulle toveri Patomäki.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Hei Arto,

palasin juuri Antwerpenin yliopistosta pohtimasta sodan ja rauhan kysymyksiä, ja vasta nyt huomaan vastauksesi.

Olen tietysti samaa mieltä siitä, että ihmishenkien kustannuksella ei pidä pelata minkäänlaista uhkapeliä, mutta pointtina ei ollut raha vaan luottamus ennakointeihin. Lisäksi koska en uskonut hyökkäyksen toteutuvan, en edes olisi voinut voittaa, jos Ukrainan kärsimysnäytelmä olisi laajentunut.

Ukrainen katastrofi on jatkunut ns. matalan intensiteetin konfliktina, mikä on koko ajan ollut lähtökohtaskenaarioni. Todennäköisyysarviossani en edes pohtinut sitä mahdollisuutta, että konflikti saataisiin rauhanomaiseen päätökseen vuoden 2017 aikana (https://patomaki.fi/2016/12/venaja-keskustelusta-o...).

Olet myös ymmärtänyt sekä vasemmiston ajattelun että oman roolini väärin. Miksi vasemmisto lähtökohtaisesti kannattaisi Putinin hallinnon perusvenäläistä kansallismielisyyttä, joka monissa asioissa tulee myös lähelle uusliberalismia? Vasemmisto on rauhan ja järjen asialla ja uskoo sen takia dialogiin ja yhteistyöhön ideologisten vastakkainasettelujenkin yli.

Näitä blogeja en kuitenkin julkaissut minkään liikkeen tai puolueen nimissä, vaan tutkijana. Kirjoitat myös näin: "Kirjoituksesi osoittaa myös sen, miten kovin vähän sinulla on faktuaalista tietoa Ukrainan poliittisesta tilanteesta". Kehotan tutustamaan upouuden kirjani kolmanteen lukuun, joka valaisee Ukrainan konfliktin syntyä ja kehittymistä uudesta näkökulmasta, jossa yhdistelen mm. kriittisen realismin ideoita ja sosiaalipsykologisia mekanismeja poliittisen talouden kehityskulkujen analyysiin:

https://www.routledge.com/Disintegrative-Tendencie...

Ystävällisin terveisin,

Heikki

Toimituksen poiminnat