*

Heikki Patomäki

Markus Jäntin lähtö, taloustiede ja lukukausimaksut

Tällä viikolla olemme saaneet lukea lehdistä dramaattisesta välikohtauksesta Taloustieteellisen yhdistyksen seminaarissa. Lukukausimaksuja koskeva keskustelu muuttui riidaksi kun Markus Jäntti arvosteli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkijoita opportunismista. Etlan Niku Määttänen ja Vesa Vihriälä olivat nimittäin väittäneet maaliskuisessa raportissaan, että yliopistojen lukukausimaksut eivät heikennä mahdollisuuksien tasa-arvoa. Määttänen ja Vihriälä loukkaantuivat Jäntin kritiikistä. Vihreiden kansanedustajaekonomisti Antero Vartia antoi sivustatukea syyttämällä puolestaan Jänttiä ideologisuudesta.

Määttänen ja Vihriälä nojaavat raportissaan valikoituihin lähteisiin. Lyhyessä lähdeluettelossa on viittauksia lähinnä suomalaisiin aloitteisiin lukukausimaksujen puolesta (esim. Heikki Pursiainen, Kari Raivio), heidän omiin julkaisuihinsa ja muutamaan valikoituun taloustieteelliseen paperiin. Näistä keskeisimmät ovat kotoisin IZA-verkostosta, joka on ollut Saksassa uusliberalismi-kiistojen kohteena.

Määttäsen ja Vihriälän argumentti lukukausimaksujen puolesta menee näin:

1. Julkistaloutta on pakko leikata.
2. Yliopistojen leikkaukset voidaan korvata lukukausimaksujen tuotoilla.
3. Yliopistokoulutus hyödyntää sen saaneita ja on oikein, että he maksavat koulutuksestaan nykyistä enemmän itse.
4. Mahdollisuuksien tasa-arvo ei vaarannu, jos Suomessa sovelletaan Britannian, Australian ja Uuden Seelannin esimerkin mukaisia lainajärjestelyjä.

Väite (1) ei pidä paikkaansa. Väite (2) on tosi, mutta tarpeeton, jos uusia leikkauksia ei tehdä, ja varsinkin jos jo tehdyt leikkaukset perutaan. Kuten olen aiemmin esittänyt, väite (3) on tekopyhä. Lukukausimaksuja kannattavat ekonomistit ja poliitikot eivät halua lisätä verotuksen progressiota tai rajoittaa suuria pääoma- tai muita tuloja. Pikemminkin sekä uusklassikot että oikeistopoliitikot haluavat vahvistaa ”kannustimia”, mikä käytännössä tarkoittaa eriarvoisuuden syventämistä.

Jäntin ja muiden taloustieteilijöiden alkuviikon riita koski ensisijaisesti väitettä (4). Mahdollisuuksien tasa-arvo ei kuitenkaan ole ainoa näkökohta. Vaikka mahdollisuuksien tasa-arvo on nyky-yhteiskunnan tärkeä perusperiaate, lukukausimaksujen vaikutukset koskevat myös yliopistoja ja oppimista.

Mitä perusyhteiskuntatiede kertoo lukukausimaksujen vaikutuksista? Jos lähtökohtana on, että vanhemmat maksavat lukukausimaksut, syntyy selkeä valikointimekanismi, jossa vanhempien tulot vaikuttavat olennaisesti opiskelumahdollisuuksiin. Valikointimekanismin vaikutuksilla on lisäksi taipumusta syventyä yli sukupolvien, mikä helposti lisää sosiaalisten asemien ja luokkien välisiä eroja. Lisäksi nuorten vapaus valita oma oppimispolkunsa vähenee. Vanhemmat saavat suoraa valtaa lastensa opiskeluun. Vapaus vähenee, eriarvoisuus lisääntyy.

Jos lähtökohtana on Määttäsen ja Vihriälän kannattama malli, jossa opintolainan takaisin maksaminen sidotaan opintojen jälkeisiin tuloihin, yhteydet eriarvoisuuden ylläpysymiseen ja syventymiseen ovat epäsuorempia ja riippuvat useammista asioista. Kuitenkaan tämä malli ei poissulje mahdollista vanhempien tukea, joka voi kattaa myös kaikki kulut. Sen sijaan vähävaraisemmasta kodista tulevat ovat kokonaan riippuvaisia lainasta. Kokemukset osoittavat, että he varovat velkaantumista enemmän kuin varakkaammista kodeista tulevat ikätoverinsa.

Sosiologian perusteoriat kertovat lisäksi, miten taustakyvyt ja asenteet koulutukseen ja myös velanottoon syntyvät, kehittyvät ja siirtyvät ja miten ne vaikuttavat sosiaalisen luokkarakenteen uusintumiseen. Teknisesti voidaan puhua homeostaattisista palautekytkennöistä. Sosiologista perusselitystä tukee muun muassa Maslowin tarvehierarkia. Kodeissa ja sosiaalisissa ympäristöissä, joissa itsensä toteuttamisen tarpeet – omien kykyjen kehittäminen ja saaminen täyteen käyttöön – ovat keskeisiä, myös lapset oppivat arvostamaan koulutusta.

Esimerkiksi Britanniassa korkeakoulututkintojen määrä on lisääntynyt kaikissa yhteiskuntakerrostumissa, mutta ylemmissä kerroksissa paljon enemmän kuin alemmissa, joissa lisäys on ollut vähäistä. Luokkakerrostuma on lujittunut.

Kaikkiin yhteiskunnallisiin mekanismeihin kuuluvat toiminta, toiminnan perustelut ja perusteluja tukevat syvemmät uskomukset. Vaikka yhteiskunnassa on suhteellisen kaavamaisesti toimivia ”mekanismeja”, ne muuttuvat uskomusten ja perustelujen myötä. Toimintaan kuuluu mahdollisuus toimia toisin. Ainoat välttämättömät yhteydet ovat sellaiset, jotka määrittävät sitä, mitä yhteiskunnassa kulloinkin on olemassa. Myös lukukausimaksuilla on tällaisia vaikutuksia.

Määttäsen ja Vihriälän kannattama malli ennakko-olettaa, että jokainen yksilö on homo oeconomicus, jolla on kattava ja asianmukainen näkemys omasta taloudellisesta tulevaisuudestaan, ja joka pyrkii maksimoimaan omat koko elinkaarensa tulot. Tämä ajatus on läheistä sukua Milton Friedmanin esittämälle spekulatiiviselle hypoteesille, jonka mukaan ihmisten kulutus riippuu heidän pitkän aikavälin tuloistaan.

Käytäntöön sovellettuna tällaisilla oletuksilla on todellisuutta tuottavia vaikutuksia. Oletukset asettavat uuden normaalin. Jokaisesta tulee kapitalisti, jonka tehtävänä on investoida rahaa koulutukseensa ja maksimoida omat tulonsa 30-40 vuoden aikana. Samalla koulutus määritellään ensisijaisesti yksityiseksi investoinniksi itseen – itseisarvoisen kasvamisen ja sivistyksen tai yhteisen hyvän sijasta.

Näin rakennetussa maailmassa mahdollisuuksien tasa-arvo viittaa kaikkien yhtäläiseen mahdollisuuteen tehdä taloudellisesti rationaalisia sijoituksia omaan tulevaisuuteensa oman markkina-arvonsa maksimoimiseksi. Tämä sosiaalinen rakennelma luo itsessään valikointimekanismin, joka alkaa helposti toimia niitä vastaan, jotka eivät hyväksy nyt vallitsevaa materialistista ja itsekeskeistä maailmankuvaa.

Lisäksi kapitalistinen investointi- ja maksimointiajattelu on tulosta paitsi valikoinnista niin myös oppimisesta ja siten kunkin ympäristöstä. Vain hieman kärjistäen voi sanoa, että näin luodut mekanismit suosivat ennen kaikkea rahakkaiden kotien moraalisesti alikehittyneitä kasvatteja.

Myös yliopistojen näkökulmasta tapahtuu perustavia muutoksia. Opiskelijat on jo nyt määritelty osin ”asiakkaiksi”, mutta lukukausimaksujen myötä heistä tulisi myös kirjaimellisesti maksavia asiakkaita. Kun yliopistot tehdään riippuvaisiksi opintomaksuista, niille tulee suuri kiusaus ottaa yhä huonompia opiskelijoita, kuten Britanniassa ja Australiassa on myös käynyt. Kun opiskelija maksaa opinnoista, heistä tulee ”asiakkaita”, jotka vaativat rahoilleen vastinetta – viime kädessä tutkinnon – opiskelivat he kunnolla tai eivät. Lisäksi kun yliopistoja rankkeerataan, luokkarakenne uusiutuu ja vahvistuu yhä enemmän sitä kautta, että missä yliopistoissa kukakin pääsee opiskelemaan. Oxfordissa opiskelevat eliitin lapset.

Kaikkiaan Jäntin kritiikki vaikuttaa siis kohdalliselta. Taloustieteellisen yhdistyksen seminaarissa en itse ollut, mutta olen nähnyt lukuisia kertoja vastaavissa keskusteluissa kuinka leimakirves heiluu ja miten sivistyneen ja oppineen keskustelun pelisäännöistä välitetä. Jos seminaarissa oli lainkaan samanlaista, ei ihme, että Suomi ei tunnu enää kodilta. Jäntille riitti ja hän päätti palata Tukholmaan, mikä on suuri vahinko suomalaisella taloustieteelle ja julkiselle elämälle.

Ymmärrän Markuksen tunteet enemmän kuin hyvin. Viimeisen parin vuoden aikana olen itsekin usein miettinyt, että pitäisikö vielä yhden ja vihonviimeisen viimeisen kerran siirtää elämä toiseen maahan.

Lukukausimaksuja tai muita uusklassikoiden tolkuttomuuksia ei kuitenkaan pääsisi karkuun ainakaan Britanniaan tai Australiaan muuttamalla.

Kaikki mahdollinen pitää yksityistää, kaikesta pitää tehdä kauppatavaraa, jolle asetetaan hinta, ja kaikkien tehtävänä on maksimoida omaa rahamääräistä etuaan.

Miten karu ja vastenmielinen utopia.

Heikki Patomäki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Miten syvälle pää pitää panna hiekkaan jotta vasemmistolainen ideologia näyttää edes jotenkin loogiselta?

Kirjallisuudesta käy hyvin selkeästi ilmi että pienituloisten perheiden lasten kohdalla opintoihin hakeutumiseen vaikuttavat aivan muut tekijät kuin lukukausimaksut - oletuksella että opiskelu on kuitenkin tehty tukimekanismeilla mahdolliseksi.

Jäntin reaktio oli älytön. Hän puolustaa olevinaan tiedettä, tutkimusta ja koulutusta mutta sivuuttaa iloisesti kaiken evidenssin joka ei sovi yhteen hänen uskonnonkaltaisen ideologisen viitekehyksensä kanssa. Tälläiset henkilöt eivät kuulu yliopistoon vaan kirkkoihin.

Samaa sarjaa erään toisen professorin kanssa.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Ei pidä paikkaansa. Se, että on muitakin mekanismeja, jotka toimivat samaan suuntaan, ei poista lukukausimaksujen negatiivisia vaikutuksia (jotka koskevat muutakin kuin sosiaalista liikkuvuutta). Neljä väärää ei tee yhtään oikeaa. Jokaiseen mekanismiin pitää yrittää puuttua eikä tehdä uusia huononnuksia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Oletetaan nyt että väitteesi pitäisi paikkansa ja lukukausimaksut vähentäisivät pienituloisten perheiden lasten intoa hakeutua koulutukseen. Ja tämän vuoksi päättäisimme että koulutus on maksutonta. Hintalapuksi tälle päätökselle tulee joku melkoisen iso summa.

Jos kuitenkin tiedetään että muut syyt vaikuttavat enemmän negatiivisesti kuin koulutuksen maksullisuus, sieltä voi olla mahdollista saada vähemmällä rahalla saman verran toivottuja positiivisia vaikutuksia irti tai samalla rahalla vaikkapa enemmän.

Vaihtoehtoiskustannusten käsite pitäisi tehdä selväksi kaikille. Sellaista maailmaa ei ole jossa kaikille voisi vain tarjota kaikkea. Etenkin julkisten varojen käytössä taas on ehdottoman tärkeää vaatia tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Ideologisista syistä ei saa aiheuttaa turhaa hyvinvointitappiota.

Koulutuksen maksullisuus on joissain tutkimuksissa vaikuttanut alavalintoihin (ei koulutukseen hakeutumiseen), joka taas voisi olla erinomainen asia. Näin opetusresursseillekin saataisiin jonkinlaista kysyntään pohjaavaa allokointia. Keskusjohtoisuus ei toimi siinäkään.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki Vastaus kommenttiin #3

Ei tässä ole kyse "kaiken" tarjoamisesta, vaan tietystä erityisestä asiasta. Koulutuksen maksuttomuus on toiminut Suomessa ja monessa muussa maassa erinomaisen hyvin vuosikymmeniä. Lukukausimaksut ovat yritys palata luokkayhteiskunnan menneisyyteen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #8

Tossa on esimerkiksi Kanadasta analyysiä koulutuksen maksullisuuden vaikutuksesta.

Erityisesti:

"The analysis suggests that PSE choices were not particularly sensitive to either tuition fees at their current levels or to family earnings at the time of enrolment. By contrast, academic preparation and parental education were critical in determining whether students enrolled in PSE and which type of program they chose.

---

Three interpretations are possible for the lack of influence of tuition fees: 1) government student loans were able to meet the growing financial needs of most students; 2) the wage premium associated with PSE may have increased sufficiently in the late 1990s to offset the higher tuition fees; and 3) academic rather than financial barriers at the time of enrolment are perhaps what most prevent low-income students from attending PSE programs (e.g. no high school diploma), particularly at the university level."

https://ideas.repec.org/p/fca/wpfnca/2004-09.html

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Liberalismiko ei olisi ideologista uskonnollisuutta?
Siitä kaaoksesta joka vapaavalinta ja kilpailu aihettaa it-markkinoilla ja muutoinkin olen täällä Puheenvuorossakin kirjoittanut.

Käyttäjän VesaPeltola kuva
Vesa Peltola

Olen tämän kirjoituksen osalta monesta kohtaa eri mieltä. Keskeisin on kohta 1) julkistaloutta ei tarvitse leikata.

On yleisesti tiedossa, ettei valtiontalous ole tasapainossa ja kaikki keinot sen tasapainottamiseksi tulisi ottaa käyttöön. Jotta menoja ei tarvitsisi leikata on tuloja eli verotusta vielä lisättävä nykyiseltä hyvin korkealta tasolta. Seurauksena on vain kiihtyvä hyvin (ja lähes ilmaiseksi) koulutettujen pako maasta. Tällainen keitys ei voi olla edes vasemmistolaisen kannalta toivottavaa. Vaihdossa olemme saaneet maahanmuuttotilastojen valossa huomattavasti heikommin koulutettua ja muutenkin huonosti sopeutuvampaa väkeä.

Eikö vasemmistolaisen ajattelun perusteella olisi ennemminkin oikeudenmukaista, jos ne joilla koulutuksensa ja kyvykkyytensä vuoksi on edellytyksiä tulevaisuudessa olla nettomaksajina yhteiskunnassa tästä koulutuskomponentista hieman maksaisivat. Kaiken ilmaisen osalta ongelmana on, ettei sitä opita riittävästi arvostamaan. Edullisena koulutus suomalaisille kannattaa pitää, jotta oikeasti kyvykkäimmät kansalaiset koulutetaan ja kansakunnan voimavarat käytetään hyvin. Suurinta hölmöyttä koulutuskustannuksissa on ollut antaa ilmainen koulutus myös ulkomaalaisille. Tämä on ollut myös ideologinen ratkaisu, jonka hyöty suomalaiselle veronmaksajalle on ollut huono.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Korkeasti koulutettujen lähtemispäätökset eivät liity verotuksen tasoon millään tavalla. Talouspolitiikasta ks. https://intokustannus.fi/kirja/suomen_talouspoliti...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei tietenkään voi olla tasapainossa kun lähes kaikki tuottoisat yritykset on myyty pilkkahintaan ja tuetaan tuottojen viemistä muille maille.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Edeltävästi en kannattanut lukukausimaksuja (EU-, EFTA-)kansalaisille, mutta tämän luettuani saatan muuttaa kantaani.

Sosialismi on yhteiskuntajärjestelmä ja ajatteluna dementoitu sekä teoreettisesti että useampaan kertaan käytännössä. Tästä seuraa, että sosialistinen ajattelu on dementtiä.

Jos jotain Suomen ja laajemmin länsimaiden yliopistoissa pitäisi tehdä, niin vihdoin ja viimein puhdistaa sosialismi, uusmarxilaisuus, marxilainen yhteiskunta-analyysi, kriittinen teoria, dekonstruktio ja näiden spin-off-ajattelut, -menetelmät ja ennen kaikkea -alat ja -laitokset pois jo pelkästään tieteellisen kelvottomuutensa perusteella (mihin muuhunkaan täysin metsässä olevista premisseistä voidaan päätyä).

Patomäki, Jäntti: Älkää vain uhkailko, vaan lähtekää pois ja viekää Ojanen, Lavapuro, Viljanen, Tuori, Mäenpää jne. mukananne; Mitään tieteellisesti tai muutoinkaan korvaamatonta Suomi ei siinä menetä, pikemminkin saadaan huomattavaa etua, kun tuoreita mieliä ei johdateta opetuksessa harhateille ja umpikujaan. Sosialismi on 9/10 jalkaa haudassa ja sen pitää kuolla myös vihdoin ja viimein akatemiassa.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Sillapäälle: näyt kannattavan samaa iloista meininkiä Suomeen kuin mikä vallitsee Viktor Orbánin Unkarissa ja Recep Tayyip Erdoğanin Turkissa. Kuten monet meistä ovat ennakoineet, autoritarismi näyttäisi olevan uusliberalismin seuraava vaihe.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Arvioidaan premissien paikkansapitävyys, päättelyssä käytetty logiikka, tieteellisen metodin noudattaminen, tieteellinen impakti, käytettävissä oleva empiirinen eli näytön laadultaan paras tieto ja sitten tehdään päätös, minkä annetaan olla akateemisuuden prestiisin ja veronmaksajan rahoituksen piirissä. Jos ja kun nämä eivät täyty, paikka löytyy sitten puolueista ja poliittisista think tankeista, jos joku (ei veronmaksajat kollektiivisesti) suostuu rahoittamaan. Ei ole mitään perustetta pitää politisoitunutta, epä-älyllistä, pseudotieteellistä ajattelua akatemian piirissä. Itse asiassa se on häpeä.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki Vastaus kommenttiin #12

No arvioidaan vaan (ks. esim. http://patomaki.fi/2017/03/taloustiede-on-pitkalti...). Kannattaa myös muistaa, että tieteessä toimii vertaisarvioinnin periaate. Mutu-huutelu Uuden Suomen palstoilla ei korvaa tieteellistä pätevöitymistä ja vertaisarvioinnin läpikäyneitä julkaisuita. Se mikä on tiedettä ja mikä ei ole tiedettä on osa tieteellistä keskustelua.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #16

#16: Vertaisarviointi tekee tarkoitetun tehtävänsä vain, jos itse ala on epistemologisesti terveellä pohjalla. Taloustieteen suhteen ei ole syytä epäillä, etteikö näin olisi toisin kuin esimerkiksi linkkaamassasi kirjoitelmassasi mainitun sosiaalipsykologian osalta.

Itse kirjoitelmastasi, tartut antipositivistiseen, postpositivismin horkheimerilaiseen osaan ja fenomenologiseen kainalosauvaan samalla maalatessasi vaille järkevää perustelua pääosan taloustieteellisestä tutkimuksesta comtelaiseksi positivismiksi yrittäessäsi oikeuttaa kouristuksenomaista takertumista edellä mainittuun, sekä empiirisesti että teoreettisesti dementoituun ajatteluun. Ja kyllä, myös historia todisti Suuressa Kokeessa sosialimin toimimattomaksi; ei ole mitään syytä enää antaa sen jatkaa elämäänsä akatemiassakaan. No, toivotan onnea antipositivismin ja totuuden koherenssiteorian värittämän epistemologiasi tiellä, uskottavuuden pitäminen voi tosin osoittautua haasteelliseksi.

Samaa mieltä tietenkin siitä, että taloustieteilijöille pitää opettaa filosofiaa ja että matemaattinen malli ei ole tarkoitus itsessään eikä itsessään osoita yhtään mitään. Filosofian tuntemusta tarvitaan tosiaan muun muassa eri tavoitteiden ja oikeushyvien arvojärjestykseen laittamisen perustelemiseksi, eli esimerkiksi miksi vapaus on melkeinpä aina suurempi hyvä kun tasa-arvo.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #12

Sillanpään ylempänä esittelemä luettelo nimistä, joista hän ei tykkää, on ilmeisesti olevinaan jotakin "arviointia" tieteellisestä prosessista.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #37

#37: Vuorela, olisin voinut jatkaa listaa paljon pidemmäksi. Nuo tulivat ensimmäisinä mieleen viime aikaisesta keskustelusta, ei missään erityisessä järjestyksessä. Usein kyse ei ole tieteestä ylipäätään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sosialismia tai ei, suunnitelmalliseen kansantalouteen siirtyminen on ainoa mahdollisuus pelastaa vielä jäljellä olevat todelliset resurssit tuhovimmalta, jota kaiken "hyödyntäminen" rahaksi on.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Vasemmistolaista ajattelua ei mikään muu pidä pinnalla yhtä paljon kuin vastareaktio Sillanpään kaltaisille oikeistohörhöille.

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen

Olen pitkälti samaa mieltä blogistin kanssa. Näin pienellä kansakunnalla ei kerta kaikkiaan ole varaa menettää lahjakkuusreserviään. Ei siten, että tapahtuu aivovuotoa ulkomaille eikä myöskään siten, että koulutuspolku sulkeutuu liian kalliina.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mutta kun blogisti puhuu nyt muunneltua totuutta ja sitä tässä yritetään selittää. Blogisti väittää että maksuista seuraa ikävyyksiä, mutta unohtaa todistaa väitteensä. Väitettänsä vastustavan tutkimusnäytön blogisti yksinkertaisesti sivuuttaa.

Tekemällä korkeakoulutus maksulliseksi ja panostamalla säästynyt rahamäärä esimerkiksi peruskoulujen ja toisen asteen koulujen laatuun useampi saadaan myös korkeakoulutukseen mukaan. Lahjakkuusreservi tulee paremmin hyödynnettyä.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Itse puhut muunneltua totuutta. On laaja tutkimuskirjallisuus ja suuri määrä empiiristä evidenssiä, joka tukee jokaista asiaan liittyvää sisällöllistä väitettä, minkä blogissani esitän. Pikemminkin Määttänen ja Vihriälä nojaavat raportissaan hyvin valikoituihin lähteisiin. Vaikka asiat ovat tuttuja entuudestaan, kävin Web of Sciencen, Google Scholarin ja Googlen avulla läpi laajan joukon materiaalia varhain tänä aamuna. Alkuperäinen ajatus oli dokumentoida kaikki, mutta se olisi tehnyt blogin lukemisesta rasittavaa ja lisäksi minulla on tavaton kiire seuraavan kirjani käsikirjoituksen kanssa. Niinpä tarkempi dokumentaatio jää toiseen yhteyteen.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Blogistilla on ajatustensa kanssa tässä se etu, että väite ettei lukukausimaksut lisäisi eriarvoisuutta, on lähtökohdiltaan niin älytön väite, että se vaatii tuekseen aika vakuuttavat tutkimukset. Taloutieteellisen seminaarin esityskalvot eivät ainakaan minua vakuuttaneet. En siis väitä etteikö tällaisia tutkimuksia voisi olla, mutta hieman epäilen suhtaudun.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #18

Pienituloisten koulutus on merkittävästi enemmän kiinni muista asioista kuin lukukausimaksuista - sillä edellytyksellä että tuki- ja lainajärjestelmä mahdollistaa kaikkien opiskelun.

Eniten vaikuttaa vanhempien koulutustausta sekä suoriutuminen edeltävistä opinnoista. Maksuton korkeakoulutus on ilmeisen tehoton tapa mikäli tavoitteena on nostaa pienituloisten perheiden lasten koulutustasoa. Tukea pitäisi tarjota jo perus- ja toisen asteen koulutuksessa.

Maksuilla on myös positiivisia vaikutuksia, kuten luennoille osallistumisen yleistyminen.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki Vastaus kommenttiin #19

Useimmilla kursseilla on tarkat vaatimukset osallistumisesta, esim omilla luennoillani pitää olla läsnä 80% kerroista. Maksullisuus ei muuttaisi tätä mihinkään suuntaan (tai korkeintaan huonontaisi tilannetta). Jos et tiedä mistä puhut, kannattaisiko ensin selvittää asiat ja vasta sitten kommentoida?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #20

Minä nimenomaan olen viitsinyt lukea tutkimusta lukukausimaksujen vaikutuksista. Sinä taas jaat arhinmäkeläistä punapropagandaa tuolisi takaa.

Jopa Vihreistä on kyetty esittämään rationaalisia puheenvuoroja aiheesta. Miksi punaiset eivät siihen näytä kykenevän?

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki Vastaus kommenttiin #21

Onpa ala-arvoista huutelua. Sivistykseen kuuluu se, että osaa hävetä, jos möläyttää julkisesti jotain tuollaista kuin "sinä taas jaat arhinmäkeläistä punapropagandaa tuolisi takaa". Leimaamisen ja valehtelun sijasta asiallista olisi esim. kertoa mitä tutkimusta olet mahtanut lukea ja miten sen kumoaa kaiken sen tutkimuksen, johon kirjoituksessani nojaan (jota löytyy helposti ja suurin määrin tietokannoista).

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #22

Ethän sinä viittaa mihinkään tutkimukseen. Kiertelet ja kaartelet asiaa pelkällä retoriikalla. Tieteellisten julkaisujen tietokannoista tosiaan löytyy runsaasti tutkimusta pienituloisten perheiden lasten opiskelusta ja niissä kaksi tekijää nousee kaikista muista yli: vanhempien koulutustausta ja selviytyminen korkeakoulua edeltävistä opinnoista. Useat tutkimukset löytävät joko olemattoman tai vähäisen yhteyden lukukausimaksujen ja pienituloisten opiskelumahdollisuuksien välille - edelleen sillä oletuksella että valtio tarjoaa mahdollisuuden rahoittaa opinnot esimerkiksi opintolainalla.

Minun esittämälläni mallilla, jossa korkeakouluopinnot ovat maksulliset ja valtio takaa kaikille opintolainan, päästään parempaan koulutukselliseen tasa-arvoon kuin sinun maksuttomalla koulutuksellasi. Koska minun mallissani julkiselta säästyneet rahat käytetään 1) opintolainan korottamiseen ja 2) perusasteen sekä toisen asteen laadun kehittämiseen näyttöön perustuvilla ja vaikuttavilla keinoilla. Esimerkiksi tukiopetusta sekä kouluterveydenhuoltoa lisäämällä.

Olen siis parempi vasemmistolainen kuin sinä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei laatu välttämättä ole rahasta kiinni.

Käyttäjän TomiRimpinen kuva
Tomi Rimpinen

Mitäpä me näistä murehtimaan. Afrikan sarvesta saadaan ilmaiseksi valmiiksi koulutettua koneinsinööriä ja Syyriasta ties mitä tohtoria. Ei kun ovet auki.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olisi korkea aikaa ajatella globaalia yhteistyötä kansallisen "kilpailukyvyn" sijaan.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

H. Patomäki: "Määttäsen ja Vihriälän...jokainen yksilö on homo oeconomicus, jolla on kattava ja asianmukainen näkemys omasta taloudellisesta..."

Homo economicus on oman aikansa talousihmisen sepitelmä, jota ei sellaisena ole olemassakaan. Ajatuksen paradoksaalinen logiikka voi olla kulttuurin ja yhteiskunnan ymmärtämisen avain.

Taloustieteen, biologian, psykologian ja antropologian asiantuntijoiden yhteistyönä tekemä laaja tutkimus osoittaa, että ihminen on sekä homo economicus että homo generosus, eivätkä nämä ominaisuudet ole toisiaan poissulkevia missään toimivassa järjestelmässä.

P.S. Seppo Oikkonen blogissaan - http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom... - toteaa idealismista ettei "...yksikään ideologia pysty ottamaan vakavasti sitä sosiologista tosiasiaa, että totalitarismiin voidaan ajautua ihan minkänimisen ismin tahansa lippujen alla."

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niin oikein! Kuitenkin nykyinen kansantaloustiede perustuu olettamukseen homo economiuksesta. Se perustuu siis todenvastaiseen premissiin. Ei mikään ihme,että ekonomistien ennusteet harvoin pitävät paikkaansa. Laskentamenetelmiä hiotaan, mutta kukaan ei kyseenalaista uskonvaraista paradigmaa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Lukukausimaksuissa on ongelmana rahalle saatavan vastineen laadussa. Onko sillä saatavan opetuksen laatu siitä maksetun rahan arvoista?

Opetuksen laatukysymys ei ole kovin paljon ollut pinnalla yliopisto-opetuksessa.

Kun on tähän asti maksettu verovaroista, se ei ole kovin paljon kiinnostanut. Minkätasoinen vastine rahalle saadaan?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Vaikka aihe on eri keskustelu ilmaisesta kouluruokailusta on kuitenkin rinnastettavissa lukukausimaksukeskusteluun:
https://www.facebook.com/Channel4News/videos/10154...

Toimituksen poiminnat