*

Heikki Patomäki

Luukkaselle: pelottelu helppoa, tulevaisuuden ennakointi vaikeampaa

Harmi, Arto, että et tarttunut haasteeseeni. Vedonlyönnin ideana ei tietenkään olisi ollut tehdä rahaa (vaikka olisinkin melko moisen suurella varmuudella voittanut vedon), eikä viihdettä ihmisten kärsimyksellä, vaan paljastaa vastuuttoman Venäjä-pelottelun tyhjyys. Mutta käyhän se näinkin.

Olisi toki ollut paljon reilumpaa lyödä kortit suoraan pöytään ja kertoa, kuinka todennäköisenä pidät esittämääsi skenaariota Venäjän suorasta sotilaallisesta hyökkäyksestä Ukrainaan vuoden 2017 alussa. On helppo sanoa, että joku maa voi hyökätä jonnekin, jos ei tarvitse täsmentää todennäköisyyttä tai aikarajaa, sillä useimmat maat voivat hyökätä jonnekin – ja useimmat ovat jossain historiansa vaiheessa myös tehneet niin.

Tiedämme tulevaisuuden ennakoinnista nykyään jo aika paljon. Tikkoja heittävät simpanssit ja yksinkertaiset tietokonealgoritmit pystyvät yleensä parempaan kuin tavanomainen ”asiantuntija”. Mahdollisuuksia osua oikeaan vähentää entisestään kiinnittyminen yhteen ideaan (ideologisuus) ja pyrkimys etsiä vain omia näkemyksiä tukevia todisteita. Turvautuminen vihjaileviin lauseisiin ja epämääräisiin aihetodisteisiin ei lisää todennäköisyyttä osua oikeaan.

Artikkelisi on esimerkki kaikista kolmesta. Lähtökohtaisena tarinana näyttäisi olevan, että Venäjä on paha ja aggressiivinen suurvalta, joka yksipuolisesti uhkaa naapureitaan. Niinpä Arto marssitat esille huomioita, jotka voisivat tukea tätä tulkintaa, mutta et mitään, joka voisi olla sen kanssa ristiriidassa. Esimerkiksi Naton asemien työntyminen eteenpäin ja vahvistuminen ei merkitse mitään. EU:n roolilla Ukrainan konfliktissa ei ole merkitystä. Näyttäisi olevan myös melko samantekevää, onko Suomessa vallalla aggressiivinen ryssäfobia vai ei.

Esimerkiksi vihjailevista ilmauksista käy tämä:

Kyseessä ei ilmeisesti ole kuitenkaan uuden natsi-Saksan hyökkäyksen odottaminen vaan oman hyökkäyksen valmistelu. Esimerkiksi 20-Kaartinarmeijan komentaja kenraalimajuri Evgeni Nikiforov ilmoitti siitä, että Voronežiin perustetaan uusi 9-erillinen moottoroitu divisioona ja myös 23-kaartin moottoroitu divisioona.

Ensimmäinen ja toinen lause on liitetty yhteen. Lisäksi varsinkin jälkimmäinen nostaa lukijoiden mieleen uhkaavan kuvan tilanteesta. Kuitenkaan lauseiden välillä ei ole mitään loogista tai muutakaan yhteyttä. Toinen lause ei tue ensimmäisen lauseen väitettä millään lailla.

Entä sitten tämä kappale:

Venäjän voitonvarmuus näyttää järkkymättömältä. Venäjän läntisen sotilasalueen komentaja, kenraali-eversti Andrei Kartapolov on todennut, että vuonna 2016 on pidettiin yli 1100 harjoitusta eri ryhmitysten välillä ja joukot ovat saaneet yli tuhat uutta ja modernia “sotilasteknistä varustetta”. Hänen mukaansa sotilaat ovat tehneet kovasti työtä infrastruktuurin parantamisessa ja taistelukoulutuksessa.

Suomen puolustusvoimien sivuilta 2015 voidaan lukea esimerkiksi tällaista:

Varusmiesten maastovuorokausia lisättiin ja kertausharjoituksiin pystyttiin kutsumaan 18 000 reserviläistä.

Väestöön mitoitettuna tämä tarkoittaisi noin puolta miljoonaa venäläistä pelkästään kertausharjoituksissa. Voin vain kuvitella miten uhkaavana sinä Arto pitäisit tätä.

Tunnemme siis ne tekijät, jotka johtavat erityisen huonoihin ennakointeihin tulevaisuudesta. Niiden perusteella Arto sinä olet mitä todennäköisimmin väärässä, vaikka minulla ei olekaan mitään absoluuttisen varmaa tietoa asiasta. Lisäksi ihmisten pelottelulla on käytännön merkitystä. Sellainen turvallistaa asioita.

Toimijat tuottavat turvallistamista esittämällä jonkun asian eksistentiaaliseksi uhaksi ja dramatisoimalla sitä. Turvallistamiseen kuuluu vaade absoluuttisesta tai vahvasta ensisijaisuudesta. Turvallistaminen puolestaan laukaisee poikkeustoimenpiteitä: salailu, demokraattisten menettelytapojen ohittaminen, ylimääräisten resurssien kohdentaminen, sotilaallinen liittoutuminen ja niin edelleen.

Turvallistamisessa puhutaan ”riskeistä”. Riskit ovat tulevaisuuden vaaroja, joiden todennäköisyys oletettavasti tiedetään. Tulevaisuuden vaaroja ja niiden todennäköisyyttä voidaan toki jossain määrin analysoida, mutta vaarana voi olla myös itse turvallistamisen teko ja siihen liittyvä prosessi. Turvallistaminen voi johtaa toimintoihin ja politiikkoihin, joihin toiset vastaavat tavalla, joka voi puolestaan johtaa lisäturvallistamiseen ja mahdollisesti myös konfliktin laajenemiseen.

Siksi ihmisten väärällä pelottelulla on usein huonoja seurauksia rauhan kannalta. Samaa väärää pelottelua tapahtuu myös Venäjän puolella. Tässä mielessä perussuomalaiset/iltapäivälehdet/muut konservatiivit ja yhtenäisen Venäjän kannattajat ovat olennaisesti samalla puolella.

Heikki Patomäki

PS. Atte Kaleva esittää vedonlyöntiä menneisyyden tapahtumista ja haluaa muuttaa keskustelun aihetta ja siirtää todistamisen taakkaa. Sellaiseen ei ole mitään syytä. Historian tulkinnat ovat kiistanalaisia, mutta eivät tämän tai edellisen blogini aihe. Krimistä ja sen liittämisestä Venäjään olen kirjoittanut muualla.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Heikki Patomäki. Näin sivusta seuranneena totean, ettei Arto Luukkanen millään lailla pelotellut. Hän totesi asioita - niin kuin ne ovat. Jos sinä et sitä halua nähdä, niin sehän on sinun häpeäsi.

Venäjä on tällä hetkellä se maa, joka aiheuttaa epävarmuutta mm. Euroopassa. Muistellaan vaikkapa sitä, että NATO-maat vähensivät puolustusmenojaan 20 %, kun Venäjä nosti hyökkäysmenojaan noin 50 prosenttia.

Venäjähän ei koskaan ole puolustanut maataan, vaan se on aina hyökännyt. Sen ovat suomalaisetkin kokeneet karvaasti. On hieno juttu, että Arto Luukkanen varottelee ja kertoo, mitä on tapahtunut ja mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan.

Eikö, muuten, 18 000 ja 500 000 sotilasta ole aika eri juttu?

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Yksi osa ongelmaa on ihmisen muistin ja kognitiivisen prosessin valikoivuus. Olemme varmoja sellaisistakin asioista ja yhteyksistä, joita yksinkertaisesti ei ole olemassa, ja unohdamme nopeasti kaiken sellaisen, mikä ei sovi uskomuksiimme. Tyyppiesimerkistä käy tämä lause: "Venäjähän ei koskaan ole puolustanut maataan, vaan se on aina hyökännyt."

Eurokeskeisen maailmanhistorian kaksi luultavasti kuuluisinta epäonnista hyökkäyssotaretkeä ovat suuntautuneet juuri Venäjälle. Napoleonin Grande Armée aloitti invaasion Venäjälle 24.6.1812 ja Hitler käynnisti operaatio Barbarossan 22.6.1941. Jälkimmäisessä hyökkäyssodassa Venäjää vastaan oli mukana myös Suomi. Venäjällä näitä muistellaan koko ajan. Siellä sen sijaan muistellaan vähemmän niitä sotia, joissa Venäjä on ollut aloitteellinen osapuoli. Samat kognitiiviset mekanismit ja kansallismieliset harhat toimivat joka puolella.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Heikki Patomäki kirjoitti aiheellisesti: "Siellä sen sijaan muistellaan vähemmän niitä sotia, joissa Venäjä on ollut aloitteellinen osapuoli".

Niinpä....:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225702-nl-j...

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola Vastaus kommenttiin #6

Historiallista faktaa: Presidentti Risto Ryti kirjoittaa sotasyyllisyysoikeudenkäynnin puolustuspuheessaan seuraavaa:

”Suhteemme Venäjään olivat rakentuneet seuraavalle pohjalle: Venäjä oli tunnustanut Suomen itsenäisyyden tammikuun 4 p:nä 1918, Tarton rauha oli solmittu lokakuun 14 p:nä 1920, 1922 oli tehty sopimus rajarauhan turvaamisesta rajalla Laatokalta Jäämereen, 1928 päätettiin sopimus paikallisten rajavälikohtausten selvittämisestä Karjalan kannaksella, 1932 oli maiden välillä tehty hyökkäämättömyyssopimus, johon liittyi myös määräykset riitojen rauhanomaisesta ratkaisemisesta sekä sopimus sovittelukomission asettamisesta. Hyökkäämättömyyssopimus oli v. 1934 uudistettu olemaan voimassa v:n 1945 loppuun” (sivu 12).

Kaikesta tästä huolimatta invaasio idästä alkoi 30.11.1939 kello 07.00, kun Talvisota syttyi.

Nyt tunnutaan olevan taas samassa tilanteessa Euroopassa, jossa sopimuksia ei tunnuta kunnioitettavan. ETYJin päätösasiakirja (Helsinki Final Act) vuodelta 1975 on tästä konkreettinen esimerkki. Krim vallattiin ja sota Itä-Ukrainassa on täydessä käynnissä.
Mitä presidentti Risto Rytin puolustuspuheeseen muutoin tulee, se on erittäin mielenkiintoista ja historiallisesti arvokasta luettavaa. Kirja ”Risto Rytin puolustus” julkaistiin näköispainoksena vuonna 1989.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Heikki Patomäki 29.11.2016 07:18. Kerro, milloin Venäjä on puolustanut, eikä hyökännyt. Sinä todella unohdat nopeasti, sillä et muista NL:n (Venäjä) talvisodan tai jatkosodan hyökkäyksiä Suomeen, Tsetshenian kansanmurhia, Georgian valloitusta tai Krimin valloitusta ja itäisen Ukrainan miehitystä. Hyvät olet unohtamaan.

Olen tänään matkalla, enkä - valitettavasti - vastaa koko päivässä mitään.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Heikki Patomäki 29.11.2016 07:18. Ehtihän Hitler pari viikkoa ennen Stalinia hyökätä, joten sinä laitat Hitlerin syyksi hyökkäyksen. Sekä Stalin että Hitler olivat molemmat suuria rosvoja ja murhamiehiä. He tekivät surullisen kuuluisaksi tulleen Molotov-Ribbentrop -sopimuksen 1939. Kannattaa muistaa se.

Ei kannata puhua uskomuksista, ellet puhu omistasi. Miten selität Venäjän suorittamat Thsetshenian kansanmurhat ja Georgian osan valloituksen ja Krimin miehittämisen? Olivatko nekin lännen syytä?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #17

Mein Kampfista Barbarossaan on yli puolitoista vuosikymmentä, joten ehkä nyt ei yritetä kuitenkaan väittää Hitlerin hyökkäystä pelkäksi reaktioksi.

Moskovaan Hitler ei onnistunut marssimaan, mutta ainakin Laiska-Jaakko de la Gardie ja Napoleon onnistuivat siinäkin.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Luukkaselle: pelottelu helppoa, tulevaisuuden ennakointi vaikeampaa''

Suomeen on hyökätty vain kolmesta ilmansuunasta. Idästä, koillisesta ja kaakosta. Muualta ei uhkaa ole odotettavissa.

Siten Luukkasen ennustus on realistinen. Sen todennäköisyys taas perustuu historiaan.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

On hyökätty myös lounaasta: ns. Ahvenanmaan sota eli Krimin sota, jossa tuhottiin Bomarsundin linnoitus ja länsirannikon kaupunkeja poltettiin.
Ei vain ole niin "kivaa" kertoa mitä englantilaiset ja ranskalaiset tekivät. Ryssittely on mukavampaa.

Ja on tietenkin hyökätty lounaasta ennen tätä.

Henry

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

No, silloin ei ollut Suomea valtiona olemassa. Eli silloin hyökättiin Venäjän keisarikuntaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#11
Silloin ei ollut Suomea, vaan länsi-Venäjää vastaan hyökättiin.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Ilmoitin tämän viestin asiattomana. On tullut tavaksi alkaa huudella professorien erottamisen tai yliopistojen määrärahojen leikkausten puolesta heti jos jonkun yliopistotutkijan mielipiteiden kanssa ollaan eri mieltä.

Tämä sotii perustuslain tieteen ja taiteen vapautta ja itsehallintoa koskevan pykälän kanssa, eikä sellaista tule sallia.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Huomionarvoista kommentissasi on, etten ottanut kantaa itse asiasisältöön (~mahdollisiin erimielisyyksiin) ollenkaan. Kommentoin ainoastaan siteeraamani argumentin (professorismieheltä) tasoa.

Kansalaiskeskustelussa kyseisen siteerauksen kaltaista saivartelua sanojen merkityksillä voi yliopistomaailmasta odottaa näkevän lähinnä filosofian laitoksen tieteentekijöiltä, eikä heiltäkään varsinaista asiakeskustelua häiritsevän usein.

Mitä tulee tieteen ja taiteen vapauteen sekä niiden rahoitukseen julkisista varoista, olet osaltasi suuressa vastuussa sen suhteen, kuinka suureen rahoitukseen oikeuttavan hyväksynnän (julkisista varoista kustannettava) tiede ja taide saavat veronmaksajilta.

Yhteiskunnat ja niiden varannot kun ovat resursseiltaan äärellisiä, mikä etenkin vasemmistoleirin poliitikkojen keskuudessa tuntuu kovin usein "unohtuvan."

Vapauksien, oikeuksien jne. perään on helppo huudella, mutta taustalla on aina kysymys, kuka kaiken maksaa. Ilmaiseksi voi sen sijaan kirjoitella laajemmaltikin mieltymystensä mukaisesti.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki Vastaus kommenttiin #9

On eri asia olla eri mieltä ja perustella kantansa kuin antaa negatiivinen arvoluonnehdinta kannasta ja vaatia mielipiteen esittäjän erottamista tai hänen organisaationsa rahoituksen lopettamista. Jälkimmäisen puheen yleistyminen on iso askel kohti samanlaista totalitarismia kuin mitä esim. Turkissa olemme viime aikoina nähneet tai vaikka Unkarissa.

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Harmi, Heikki, että et tarttunut haasteeseeni. Vedonlyönnin ideana ei tietenkään olisi ollut tehdä rahaa (vaikka olisinkin melko moisen suurella varmuudella voittanut vedon), eikä viihdettä ihmisten kärsimyksellä, vaan paljastaa vastuuttoman Venäjä-valkopesun tyhjyys. Mutta käyhän se näinkin.

Toivotan sinulle mitä parhainta jatkoa!

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Monet kehottivat minua lyömään vetoa kanssasi, sillä väite "Venäjä on jo hyökännyt Ukrainaan" on tulkinnanvarainen ja laajalti väärin käytetty.

Pidättäydyin tästä kunniasta kolmesta syystä. Ensinnäkään vedonlyönnissä, jonka kohteena on menneisyyden tulkinta, ei ole juurikaan järkeä.

Toiseksi tämän vastavedonlyöntiesityksen tarkoituksena on kääntää keskustelu siten, että todistamisen taakka siirrettäisiin minun harteilleni. Luukkanen esitti kohtuullisen selkeän, vaikkakin myös epämääräisen, skenaarion Venäjän tulevista toimista, jotka on suhteellisen helppo todentaa. Väitteen esittäjällä on todistamisen taakka ja myös vastuu siihen sisältyvästä ennusteesta. Pysytään asiassa!

Kolmas, ja ehkä ratkaiseva tekijä sitä tapaa, jolla kuvaat minua ja toimintaani:

"Patomäki on tullut tunnetuksi yhtenä Venäjän aggressioita aina parhain päin selittelemään pyrkivän kaanonin kuuluvimmista äänitorvista, eikä nyt esitetty haaste tee poikkeusta."

Olen niin kyllästynyt tällaisiin ala-arvoisiin lonkalta heitettyihin ad hominem -argumentteihin, ettei mitään rajaa. Mitä evidenssiä sinulla on tällaisen loan heittelyn tueksi?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Patomäki pitää menneisyyden tapahtumana, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. Eihän siitä sitten kannata vetoa lyödä kun kumpikin on asiasta samaa mieltä.

Patomäki ei selitä Venäjän aggressioita parhain päin, päinvastoin, hän tuomitsee ne ankarasti useiden sopimusten ja kansainvälisen oikeuden räikeinä rikkomuksina. Tämähän on Patomäelle selvää, onhan se hänen ominta alaansa.

Käyttäjän attekaleva kuva
Atte Kaleva

Toivoin itsekin, että olisit suostunut vedonlyöntiin kanssani, olisimme silloin voineet pohtia sitä, mitä väite 'Venäjä on jo hyökännyt Ukrainaan' itse asiassa tarkoittaa. Entisenä ammattisotilaana ymmärrän termin 'hyökätä' tietyllä tavalla, ja koska tuota termiä minun nähdäkseni yleisesti käytetään samassa merkityksessä, en katsonut tarpeelliseksi sitä erikseen määritellä. Väite ei minun kannaltani siis ole kovin tulkinnanvarainen.

Ymmärrän hyvin, että jatkuva Venäjän valkopesijäksi nimittely alkaa jossain välissä kyllästyttää. Itse asiassa hämmästyisin kovin, jos kertoisit kuulleesi vastaavanlaista nyt ensi kertaa minun sanomanani. Tarkoitukseni ei suinkaan ollut loukata sinua ja odotankin ilolla sitä hetkeä, jolloin julkisesti ja yksiselitteisesti tuomitsemalla Venäjän aggressiot ja ihmisoikeusrikkomukset osoitat minulle olleeni väärässä.

Pyysit evidenssiä, joten sallinet minun esittää suoran kysymyksen: onko Venäjä nähdäksesi jo hyökännyt Ukrainaan?

Vastauksesi toimikoon sitten evidenssinäni.

Kiitokset sinulle jo nyt keskustelusta, joka onkin saanut yllättävän laajaa huomiota. Mitä ilmeisimmin aihe herättää voimakkaita tunteita. Kaikkea hyvää sinulle!

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki Vastaus kommenttiin #19

Toistat ad hominem -syytöksen esittämättä mitään muuta evidenssiä väitetystä toiminnastani kuin retorisen kysymyksen: "Jatkuva Venäjän valkopesijäksi nimittely alkaa jossain välissä kyllästyttää. Itse asiassa hämmästyisin kovin, jos kertoisit kuulleesi vastaavanlaista nyt ensi kertaa minun sanomanani." Juuri tällaista vihjailevaa puhetapaa inhoan.

Mikä on minun tulkintani Ukrainan konfliktista? Olen kirjoittanut aiheesta pitkän paperin, jonka voin lähettää kiinnostuneille s-postitse. Siitä tulee luku keväällä ilmestyvään kirjaani, joka käsittelee hajoamis- ja konfliktitendenssejä Euroopassa ja globaalissa poliittisessa taloudessa.

Minusta tässäkin asiassa on syytä välttää mustavalkoisia yksinkertaistuksia. Konflikti laajeni eri osapuolten vastavuoroisten jyrkkien toimien ja vaatimusten johtaessa kapinoihin ja väkivaltaan. Myös EU:lla oli merkittävä rooli konfliktin laajenemisessa.

Prosessin kuluessa Venäjä liitti Krimin itseensä kansainvälisen lain vastaisesti, tosin puolustaen tekoaan Kosovon ennakkotapauksella (siellä järjestettiin 2008 yksipuolinen kansanäänestys itsenäisyydestä, jonka laillisuus sittemmin hyväksyttiin, vaikka Serbia ja serbialaiset pitivät sitä laittomana). Lisäksi Venäjä on myös tukenut, myös sotilaallisesti, itäisen Ukrainan venäjämielisiä joukkoja.

Sota ei kuitenkaan alkanut siitä, vaan ymmärtääkseni se lähti liikkeelle paikallisen väestön enimmäkseen spontaaninan kapinana Ukrainan keskusvaltaa ja EU:n ajamaa talouspolitiikkaa vastaan. Kapinan lopettamiseksi käytettiin sotilaallista voimaa, mikä puolestaan johti sisällissodan alkamiseen, jonka kulkuun Venäjä sitten nopeasti puuttui.

Vedoten oikeutetun sodan teoriaan (jota länsimaat ovat usein käyttäneet perustelemaan sotilaallisia interventioitaan), Venäjän näkökulmasta kyse on nimenomaan oikeutetusta sodasta, sillä se oli minimaalinen ja siten kohtuullinen vastaus laittomaan vallanvaihtoon Kievissä ja Ukrainan uuden hallituksen aggressioon venäläistä kansanosaa vastaan. Ymmärtääkseni Venäjä oli jo vuosikymmenen ajan ollut varautunut puuttumaan uuteen "värivallankumoukseen", myös sotilaallisesti.

Rauhantutkijana minun ensisijaisena tehtävänäni ei ole toimia tuomarina ja julistaa, mikä on yksiselitteinen totuus asiassa, vaan nähdä erilaiset ja keskenään ristiriitaiset tulkinnat olennaisena osana konfliktin dynamiikkaa. Rauhantutkijan koulutus on tässä asiassa kohdallisempi kuin sotilaan, jonka tehtävä on lähtökohtaisesti väkivallan käyttö vihollista vastaan. Jos maailmaa katsoo vihreiden silmälasien läpi, kaikki näyttää vihreältä.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen Vastaus kommenttiin #21

Muutama kommentti: Kosovon kansanäänestyksen taustalla oli pelko Srebrenican tapaisen joukkomurhan toistumisesta Kosovossa. Kansainvälinen yhteisö halusi antaa Kosovolle mahdollisuuden irtautua Serbiasta, joka oli sallinut muiden väestöryhmien vainot Jugoslavian sisällissodissa. Krimillä ei ollut tapahtunut venäläisen väestönosan vainoa, joukkomurhista puhumattakaan. Kosovo myös itsenäistyi kansanäänestyksen seurauksena, eikä sitä liitetty mihinkään muuhun valtioon. Krim ehti olla itsenäisenä yhden päivän "kansanäänestyksen" jälkeen, jonka jälkeen muista kuin venäläisistä edustajista puhdistettu Krimin parlamentti pyysi liittymistä Venäjään.

Ukrainan värivallankumous ja konflikti Itä-Ukrainassa olivat Ukrainan sisäisiä asioita eikä Venäjällä ollut sen enempää laillista kuin moraalistakaan oikeutta puuttua niihin. Ilman Venäjän väliintuloa kapinalliset olisivat jo hävinneet. Venäjä on lähettänyt Itä-Ukrainan kapinallisten avuksi paitsi raskasta aseistusta, myös tunnuksettomia joukkoja sotimaan. Se, että Putin on kutsunut näitä "lomalaisiksi" on huvittavaa puhetta. Suomen armeijan kantahenkilökuntaan kuuluvat tuskin voisivat vuosilomallaan käydä sotimassa ulkomailla ilman seuraamuksia. Myöskään Itä-Ukrainassa ei venäläisperäistä väestönosaa ole vainottu, pikemminkin värivallankumouksen jälkeen he kohdistivat väkivaltaa alueella asuviin etnisiin ukrainalaisiin. Kansainvälisen yhteisön piirissä on katsottu ulkomaisen intervention olevan oikeutettu jonkin maan sisäisten levottomuuksien takia yleensä vain silloin, kun tapahtuu tai on odotettavissa laajamittaisia vainoja, joukkomurhia ym. Esimerkkinä vaikkapa Ruandan joukkomurhat, joihin kv. yhteisö ei kuitenkaan puuttunut.

Itä-Ukrainasta saatujen todisteiden valossa on ilmiselvää, että Venäjän osuutta konfliktissa voidaan pitää sotimisena. Se, että Venäjä hämää pitämällä joukkonsa tunnuksettomina, ei muuta asiaa. Toinen juttu sitten on, pyrkiikö Venäjä laajentamaan sotaa jossain vaiheessa esim. avaamalla maakäytävän Krimille tms. Sitä emme vielä tiedä. Pidän aika tyylittömänä vakavasti otettavana akateemisena tutkijana esiintyvältä henkilöltä lähteä esittämään jotain vedonlyöntiä tällaisessa asiassa. Se ei vie itse keskustelua eteenpäin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #22

Kommenttisi lopusta toteaisin, että Patomäki ei tätä tyylittömyyttä aloittanut. Alkuosaan yhdyn täysin.

Interventiot entisen Jugoslavian alueelle juontuivat osittain Ruandaa koskevasta katumuksesta. Onnetonta oli, että Nato piti sotkea asiaan järjestönä.

Toimituksen poiminnat