*

Heikki Patomäki

Uusi IMF-raportti: Varoufákis oli oikeassa, troika toimi väärin

Kreikan kriisi ei ole ohi ja myös Irlannissa ja Portugalissa vallitsee edelleen massatyöttömyys. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n rooli kriisin hallinnassa on noussut laajan kritiikin kohteeksi. IMF:n johtaja Christine Lagarde on joutumassa oikeuteen Ranskassa ministeriaikaisesta toiminnastaan, samalla kun eurooppalaisten ja amerikkalaisten johtoasema IMF:ssä ja Maailmanpankissa on tulossa päätepisteeseensä. Lagarde saattaa olla IMF:n viimeinen eurooppalainen johtaja.

Tässä tilanteessa IMF:n riippumaton evaluaatiotoimisto julkaisi muutama päivä sitten kriittisen raportin Kreikan, Irlannin ja Portugalin kriisin hoidosta. Raportti ilmestyi kreivinaikaan Giánis Varoufákikselle, jota uhkasi parlamentaarinen tutkimus ja mahdollisesti oikeudenkäynti Grexitin valmistelusta.

James Galbraithin kirjan Welcome to the Poisoned Chalice: The Destruction of Greece and the Future of Europe julkaiseminen oli herättänyt Kreikassa uuden kiihkeän keskustelun Syrizan ensimmäisestä hallituskaudesta (kirja ilmestyi ranskaksi toukokuussa ja englanniksi kesäkuussa). Kirjassa kerrotaan, miten Varoufákiksen vetämä työryhmä, jossa Galbraithilla oli keskeinen rooli, ryhtyi keväällä 2015 valmistautumaan sitä mahdollisuutta varten, että Kreikka joutuu eroamaan tai erotetaan eurosta. Valmistelut oli tehtävä salassa finanssipaniikin välttämiseksi.

Galbraithin kirjan julkaisemisen jälkeen Kreikassa alettiin uudelleen vaatia parlamentaarista tutkintaa asiasta ja syytetty Varoufákista ja Alexis Tsiprasta jopa ”maanpetoksesta”. Minun päähäni ei mahdu, miten euroeron valmistelu voisi olla ”maanpetos” (itse arvostelin kriisin kuluessa Syrizaa ja Varoufákista ainoastaan siitä, että heiltä puuttui suunnitelma B – todellisuus on tässäkin asiassa osoittautunut luultua monimutkaisemmaksi). Kaiken kukkuraksi tiedämme, että Saksan hallitus ja erityisesti tohtori Schäuble ajoivat aktiivisesti Grexitiä kiristääkseen Tsipraksen hallituksen antautumaan tai yksinkertaisesti saadakseen kreikkalaiset ulos eurosta.

IMF:n evaluaatiotoimiston raportti tukee Varoufakiksen tulkintoja kriisin ja tapahtumien kulusta. Berliinistä ja Brysselistä tulleen painostuksen vuoksi IMF ei noudattanut omia periaatteitaan. Monet uskoivat lisäksi, että se mitä on monta kertaa tapahtunut kehitysmaissa, ei voisi tapahtua Euroopassa.

Kreikalle myönnettiin poikkeuksellisesti lainaa toukokuussa 2010, vaikka IMF:n oma henkilökunta oli arvioinut, että Kreikan kokonaisvelka ei ole kestävällä pohjalla. IMF:n omien periaatteiden mukaan Kreikan julkinen velka olisi pitänyt järjestää uudelleen siten, että Kreikan velkaa olisi merkittävässä määrin pyyhitty kirjoista ja kansista pois. On järjetöntä vaatia sellaista velkaa maksettavaksi, jota ei voi maksaa. Yritys tehdä niin voi johtaa ainoastaan maan talouden tuhoamiseen.

Miksi näin sitten toimittiin? Vaikka myöhemmissä vaiheissa Kreikalle annettiin myös velkahelpotuksia, ei koskaan niin paljon, että kokonaisvelka olisi oikeasti lähtenyt laskuun tai Kreikan talous päässyt kasvamaan.  Suomen hallitusten innokkaalla tuella Merkel, Schäuble ja komissio halusivat tehdä Kreikasta varoittavan esimerkin siitä mitä seuraa, jos maa ei noudata talouskuriperiaatteita. Samalla pantiin kreikkalaiset maksamaan saksalaisten ja ranskalaisten pankkien virheistä; pankkien saamisia turvattiin.

IMF saatiin mukaan oikeuttamaan tätä kurittamista – tai ”fiskaalista vesikidutusta”, kuten Varoufakis sitä kutsuu – aliarvioimalla riskejä ja esittämällä tarkoitushakuisen ylioptimistisia arvioita Kreikan ja Portugalin kasvupotentiaalista. Asian edistämistä auttoivat myös salailu ja pimittäminen IMF:n sisällä.

Kreikassahan on alle 11 miljoonaa asukasta ja luku on laskussa, koska kreikkalaiset ovat paenneet sankoin joukoin kriisiä muuttamalla muualle. Kaipa sellaisen pienen maan voi uhrata pyhän saksalaisen talouskuripolitiikan alttarilla…

Kreikan parlamentin debatti päättyi Varoufákiksen voittoon, joskin vain niukkaan sellaiseen. Vedoten IMF:n uuteen raporttiin, Varoufákis edellyttää nyt komissiolta ja Euroopan keskuspankilta anteeksipyyntöä, joka on osoitettu koko Kreikan kansalle. Samaan aikaan monet vaativat myös IMF:n johtajan Lagarden eroa ja IMF:n tekemistä demokraattisesti tili- ja vastuuvelvolliseksi teoistaan.

Maailman tilasta 2016 kertoo paljon se, että saamme luultavasti odottaa kumpaakin turhaan. Talouskuripolitiikan ideologit haluaisivat pikemminkin kiristää ruuvia. Mikään aiempi erehdys, virhe tai kokemus ei käännä heidän päätään. Vielä maailmantalouden savuavilla raunioillakin he julistaisivat oppiaan siitä, että julkinen velka on syntiä, ja että synnin harjoittajien pitää ruoskia itseään.

Heikki Patomäki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Niko Sillanpää

Nythän todennäköisesti käy niin, että Deutsche ym. joudutaan joka tapauksessa lopulta pääomittamaan. Jos pääomitus olisi tehty jo vuonna 2010 tai 2009, monelta (järjettömältä) asialta olisi säästytty. Merkel toki olisi siinä skenaariossa tod. näk. hävinnyt vaalit.

Poliitikkojen tehtävä Suomessakin on varmistaa, että pääomitukset, olivat ne sitten bail-in tai -out, suoritetaan ennenkuin pankkiunioniin mahdollisesti mennään.

Mutta tämä sitten:

"Vielä maailmantalouden savuavilla raunioillakin he julistaisivat oppiaan siitä, että julkinen velka on syntiä, ja että synnin harjoittajien pitää ruoskia itseään."

Ottaen huomioon kirjoituksesi alkuosa eli Kreikka, tästä seuraa, että velkoja ei mielestäsi ilmeisesti ole koskaan tarkoituskaan maksaa takaisin, vaan aina haircut, kun velan määrä väistämättä kasvaa maksukykyä suuremmaksi. Miksi luulet, että siinä skenaariossa kukaan enää luotottaisi julkisyhteisöjä ainakaan sellaiseen hintaan, että lainaaminen olisi mahdollista?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Oikeampi kysymys kuuluu: Miksi julkisen velan korot pitää maksaa yksityisien liikepankkien omistajille? Miksi pankkiireille yleensä annettiin mahdollisuus vaikuttaa siihen luototetaanko valtiota vai ei?

Syy on sama kuin aina erityisoikeuksia jaettaessa tasa-arvon, markkinoiden ja demokratian kustannuksella. Ahneiden lobbaus.

Euro-järjestelmä on demokratian syöpä ja talous"tieteen" vitsi...joka ei naurata.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mikäli saisit valita,että joko haircut tai talous makaa kuin lahna pohjassa,niin kumman valitset ja millä perusteella?

Niko Sillanpää

Velkojana pyrkisin minimoimaan tappioni. Jos Kreikka olisi yritys, se olisi ilman muuta elinkelvoton eli konkurssi ja varojen pakkorealisointi. Tässä sovereign debt -asetelmassa (eli rajalliset mahdollisuudet velkojen pakkorealisointiin) riippuu siitä, kuinka paljon uskoo/laskee saavansa takaisin. Jos uskoo, että 50% on saatavissa, sitten varmaankin kannattaa neuvotella 50% haircutista. Itse en usko, että olisi saatavissa takaisin olennaisesti mitään, jolloin kyseessä on vain poliittinen pelimerkki, jonka voi pelata eri tavoilla ikuisesta velkaloukusta johonkin altruistiseen armahdukseen. Koska naiivi altruismi ei ole minulle kovin kummoinen arvo, päättäjänä päätyisin todennäköisesti lähemmäs ikuista velkahirttä (nykytilanne), ellen saisi jotain poliittista tai strategista palkintoa, jonka todella haluaisin. Jälkimmäinen tarkoittaa aina jonkinasteista suvereniteetin menettämistä, mutta sellainen on velallisen osa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #23

Eli kannatat tuhansien ja taas tuhansien ihmisten hyvinvoinnin huonontamista pitämällä kiinni veloista (pitämällä talouden pohjassa kuin se lahna),vaikka vastakohtana on taloudellinen hyvinvointi pienen mutkan jälkeen. Merkitystä ei ole rahalla vaan sillä mitä rahalla liikutetaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ja kaiken takana on ylivelkaantuminen. Joka jantterin, vaikka ei olisi töissäkään, pitää saada kaikki ja heti.

Mediaanikreikkalainen on vauraampi kuin saksalainen tai ruotsalainen.

Mutta eihän sitä tavan tallaajaa saa syyttää vaikka kuinka se olisi syypää.

Jyrki Paldán

Velkaantumisen ainoa vaihtoehto on nykyisessä valuuttajärjestelmässä deflaatio. Pidätkö deflaatiota toivottavana asiana, vai lässytätkö vain tyhjää retoriikkaa?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Miksi heittäydyt tahallasi pöljäksi?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #18

Pöljään kommenttiin pöljä vastaus.

Ajatus ylivelkaantumisesta on vähän hassu jos valuutta-alue pyörii deflaatiokierteessä, Kreikan työttömyysprosentti huitelee sellaisia lukemia että puhutaan jo kokonaan hukatusta sukupolvesta ja teollisuustuotantokin on reilusti alle kapasiteetin. Leikkauspolitiikka on yksinkertaisesti hukattua potentiaalia. Eri asia tietysti pitäisikö yhteisvaluuttaa olla lainkaan. Vielä' pöhkömpää on kuitenkin tuijottaa pelkkää julkista velkaantumista, kun yksityinen velkaantuminen on jopa suurempi paha miltei jokaisessa kehittyneessä maassa. Mediaanivarallisuus taas ei ole missään määrin pätevä mittari mihinkään tuossa kontekstissa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Pekan firma pärjää katsos ilman,että siltä ostettaisiin mitään.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Kritiikkini kohdistuu tasapainoisten budjettien oppiin ja sen muunnelmiin, sekä nyt vallitsevaan talouskuripolitiikkaan, jossa leikkaukset "sattuvat" ja "tekevät kipeätä", mutta ne on "pakko tehdä", koska velaksi ei voi elää sillä sehän on itsessään syntiä. Tämä oppi vain pahentaa velkaongelmaa, aivan kuten itsensä ruoskiminen pahentaa terveysongelmia. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että velkaantuminen olisi myöskään aina hyvä asia.

Esimerkiksi Eurokriisin anatomiassa kirjoitan näin: "...nousukauden aikana ei kannata tehdä alijäämäisiä budjetteja, koska se on suhdannevaihteluita vahvistavaa politiikkaa. Luvussa 7 esitän, ettei myöskään keynesiläinen talouspolitiikka tarkoita jatkuvaa 'velaksi elämistä' tai valtion velkataakan lisäämistä. Noususuhdanteen aikaan kannattaa velkaa maksaa pois ja kerätä rahastoja seuraavaa taantumaa varten."

Olennaista on myös se, mihin velka käytetään. Julkiset investoinnit ovat panostus tulevaisuuteen, ei 'velaksi elämistä'.

Juuso Hämäläinen

Valtion rahankäyttö voi todellakin helpottaa lamaa eri tavoin. Valtio voi myös käyttää rahaa väärin, jolloin käytöllä ei ole investoinnin luonne, se ei tuota mitään lisää millään jänteellä.

Kreikassa valtion ei tulisi uhrata juuri mitään aseisiin ja puolustusvoimiin. Ne ovat rauhallisessa Euroopassa kriisivaltiolle vain puhdasta kulua. Armeijan sijasta kannattaa käyttää rahaa koulutukseen ja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon sekä pakolliseen infran kunnossapitoon. Rappeutumaan lasketun infran korjaaminen se vasta kalliiksi tulee, sama pätee osaamiseen ja terveyteen.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Ei ole oikein kenelläkään vastausta siihen, että kun loputon kasvu ei ollutkaan loputon, niin mitä nytten? Hengiltään ei voi itseään säästää, mutta tulee se velkakatto jossain vaiheessa vastaan, Euroopassakin. Itse olen tekniikkauskovainen, jossain vaiheessa vanhetuneet teoriat ja järjestelmät eivät kelpaa enää millään jolloin rakennelmia täytyy muuttaa. Mutta saa nähdä voi se loputtomien romahdusten syklikin jatkua jo ihan siitä syystä, että sana solidaarisuus nyt vaikka on vain sana, sananhelinää.

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen

Kiitos kirjoittajalle mielenkiintoisesta jutusta. Se toimi samalla myös uutisena, sillä vaikka olen uutismedian suurkuluttaja, en ole kyseisestä tapahtumasta mistään lukenut tai kuullut.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kiintoisa pohjoinen-etelä -aspekti liittyy siihen, että jossakin päin Eurooppaa valtiovarainministerit, kansanedustajat ja taloustieteen professorit saattavat oikeasti pitää anteeksipyyntöä merkittävänä substanssiasiana.

Juuso Hämäläinen

Kyllä kansoja on kaikkialla täydellisesti huijattu finanssimaailman toimesta. Kansakuntien ja yksilöiden velkaantuminen on ollut määrätietoisen työn tulos.

Tämä ketkuilu on jatkunut tekemällä vielä veloista ja niillä spekuloinnilla finanssituotteita. Tämä hulluus ei lihota kuin pankkiireita ja se automaattisesti johtaa määrävälein suuriin kriiseihin, jotka maksetaan verovaroista, eläkkeistä, terveydenhoidosta ja työttömyytenä.

Lisäksi velalla kuluttaminen nostaa hintoja. Erityisesti asuntojen hintoja. Ilman helppoa lainansaantia olisivat asuntojen hinnat Helsingissäkin ainakin kolmanneksen halvempia.

Mitä tulee Kreikkaan niin sen velkaantumisen pääsyitä on ollut aseostot ja armeija. Vuosikymmenet on BKTsta mennyt 3.5-6.6% aseisiin. Eli Kreikan valtionvelasta on hyvinkin 40% armeijan ylläpitoon ja aseisiin uhrattua rahaa. Vaikka Kreikka NATO-maana on turvassa kahden suuren NATO-maan välissä. Kreikan varat menneet USAn, Saksan ja Ranskan aseteollisuudelle.

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi

"Mitä tulee Kreikkaan niin sen velkaantumisen pääsyitä on ollut aseostot ja armeija. Vuosikymmenet on BKTsta mennyt 3.5-6.6% aseisiin. Eli Kreikan valtionvelasta on hyvinkin 40% armeijan ylläpitoon ja aseisiin uhrattua rahaa. Vaikka Kreikka NATO-maana on turvassa kahden suuren NATO-maan välissä. Kreikan varat menneet USAn, Saksan ja Ranskan aseteollisuudelle."

Kreikassa 2010 yli 31% puolustustarvikkeista tilattiin Saksasta. Ja käsittääkseni luku on ollut viimevuosina suurempi. Sellaiset miljardit kyseessä, että EU-kansalaisten rahoja on hyvä heitellä Kreikkaan, jotta Saksa saa ne itselleen sitten asekaupoista. Turkki on muuten vielä suurempi Saksalaisen aseteollisuuden asiakas kuin Kreikka. Voimamittelö kahden Nato-maan välillä Egeanmerellä. Aina kun Turkki satsaa aseisiin, niin Kreikka seuraa perässä.

Löysin koneelta vanhan uutisen vuodelta 2012
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-20000004972...

2015 uutinen löytyi myös. Siinä jutunjuurta myös tuosta Turkin ja Kreikan varustelusta.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015070119961463_...

Juuso Hämäläinen

Kun viime vuonna EU ja Kreikka odotti Saksan hyväksyntää viimeisille tukirahoille niin Merkel asetti rahansaannille sen ehdon, ettei Kreikka peru suunnittelemiaan aseostoja Saksasta. Voiko kiristys tästä enää härskimmäksi mennä. Mihin kurjuudessa oleva Kreikan kansa aseita tarvitsee. Maa on jo kurkkuaan myöten aseistettu suhteutettuna sen sijaintiin ja riskeihin.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Aika haastavaa on luottaa oikein mihikään taloushöpinään. Die Welt uutisoi, että entinen tilastokeskuksen nikkari Andreas Georgiou on oikeudessa ja voi saada 10 vuotta linnaa, kun synkisteli luvut liian suuriksi oliko Kreikan alijäämä vuonna 2009 ennustetun 3,7% sijaan todellakin 12,5% kirjoitteliko mies mitä vain Eurostat toivoo? Vai uhkaako totuudenpuhujaa oikeus? Mihin tässä maailmassa oikein tulisi luokkaan, Suomen minimaaliseen velkaraha 'kasvuun'?

http://www.welt.de/wirtschaft/article157484108/Ath...

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Miksi eurooppa tukee jotain osakas valtiota vaikka USAn liittovaltion kassasta ei makseta yhdenkään osavaltion velkoja vaikka kyseessä on liittovaltio ja raha on sama jokaisessa osavaltiossa. Mitä velanottoon tulee niin ottakoot jokainen valtio niinpaljon kuin lystää , mutta velan maksajana pitää olla velan ottaja, tällöin velan korko määräytyisi maksukyvyn mukaan. En ymmärrä miksi ei jotain valtiota kuten Kreikkaa ei päästetä konkkaan mitä haittaa siitä olisi ja millä mekanismilla? On USAssakin hyvinmeneviä ja huonosti pärjääviä osavaltioita, ei ehkä niin huonoja kuin kreikka mutta on kuitenkin monenlaisia. Tietoisuus siitä että velkaa ei voi siirtää muiden osavaltioiden piikkin estää tehokkaasti liika velkaantumisen. Kreikka on ja tulee olemaan ongelma jos sitä autetaan eikä ihme liekö lautasten kantajan ammattiryhmä suurin virkamiesten jälkeen.

Juuso Hämäläinen

Valtio voi olla maksukyvytön ja jopa -haluton. Mutta konkkaan se ei mene koskaan kuten yritys. Konkkaan mennyt yritys häviää ajan kanssa eli lakkaa olemasta lopulta kaupparekisterissäkin. Maa ei taasen katoa minnekään eikä sen kansa.

Kreikan lainoitus on peräisin länsimaiden suurimmilta pankeilta. Ne ovat omalla holtittomuudellaan merkittäviä osasyyllisiä kriisiin. Pankit tiesivät kaksi asiaa hyvin; Kreikan ylivelkaantumisen ja sen, että saavat rahansa tarvittaessa EUn veronmaksajilta. Näin kävikin. Euroopan jättipankit rahoittavat edelleen Kreikan ostoja velaksi. Ostot tehdään lännen teollisuudelta.

Kreikan valtiota neuvoi kaksikin suurta amerikkalaista tilintarkastusfirmaa piilottamaan valtion tilinpidossa tuon velkataakan osan. Siitä tiedettiin kaikkialla EUssa jopa Suomessa.

Jukka Laine

Wikileaks vuotojen mukaan USA on kehoittanut luotottamaan Kreikkaa, jotta kreikkalaiset pysyisivät uskollisina Euroopalle ja Natolle. Kun ajatellaan positiivisesti niin Kreikka tuet ovat Venäjän aggression torjuntaa.

Ja nyt maksetaan seuraavaksi Turkille tavalla tai toisella, jotta torjutaan Venäjän aggeressiota ja turvataan Naton tukikohta jossa on myös ydinaseita. Jos vastustat maksuja olet trolli. Demokratialla ei ole hintaa. Siitä saavat britit maksaa, kun lähtivät pyhästä liitosta.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Sepä se kun pankit tiesivät Euroopan veronmaksajien maksavan lystin niin nin siinä kävi. Tämänlaisia mahdollisuutta ei olisi pitänyt olla. Tietääkseni pankit saavat rahansa takaisin juuri Euroopan veron maksajilta. Se että valtio ei voi menä konkkaan pitää paikkansa mutta rahat siltä voisi antaa loppua, eli ei pitäisi laittaa muiden maiden veronmaksajia maksamaan. Venäjän laajoilla maaseutu alueilla eletään melkein vaihdannais taloudessa, aivan kuin meillä muutama sata vuotta sitten. Ei kreikkalaiset kaikkia kulutustavaroita osta länsimaista, uskoisin että suurin osa tulee Aasiasta kuten autot tietokoneet vaatteet televisiot radiot kodinkoneet laivat ei siinä paljoa länsimaista osteta!

Toimituksen poiminnat