*

Heikki Patomäki

Sopimus palkkojen ja työehtojen huonontamisesta

Faust teki sopimuksen paholaisen kanssa. Vastineeksi sielunsa myynnistä Faust oppi taikoja ja silmänkääntötemppuja ja sai lisäksi myös joitain tieteellisiä kykyjä – jotka tosin nykyajan ihmisen näkökulmasta kuulostavat kovin tavanomaisilta.

Ammattiliitot ovat nyt tehneet sopimuksen Sipilän oikeistohallituksen kanssa. Vastineeksi palkkojen ja työehtojen huonontamisesta ne saavat veronalennuksia, ikään kuin veroista neuvottelu kuuluisi niille. Sopimus kyllä uusintaa yleissitovuuden periaatetta, mutta samalla se myös valmistaa siirtymistä paikallisiin neuvotteluihin.

Jokainen voi pohtia, onko Sipilän hallitus tarinan paholainen vai onko pikemminkin niin, että se vain edustaa maailmantalouden suurempia ja mahtavampia voimia. Niin tai näin, monissa tarinoissa paholaisella on kyky saada asiat näyttämään erilaisilta kuin mitä ne oikeasti ovat.

Sopimusta palkkojen ja työehtojen huonontamisesta kutsutaan ”kilpailukykysopimukseksi”. Vaikutus vientiyritysten hintakilpailukykyyn on kuitenkin vain epäsuoraa ja epävarmaa. Yritykset voivat vapaasti päättää siirtävätkö ne kustannusten alenemisen hintoihin vai eivät – monet eivät niin tee – ja vientialoilla palkkakustannukset ovat usein vain pieni osa tuotantokustannuksista.

Varmaa sen sijaan on, että nettopalkat alenevat ja työehdot huononevat. Mediassa on kritiikittömästi toistettu Sipilän lupausta 40 000 uudesta työpaikasta. Ei pelkästään tuo luku vaan koko ajatus on täysin hatusta vedetty. Täytyisi olla todellinen taikuri, jotta näillä resepteillä saisi työllisyyttä parannettua.

Sopimuksen välitön vaikutus työntekijäpuoleen tarkoittaa työttömyyden lisääntymistä (seurauksena työajan pidentämisestä) ja ostovoiman supistumista (käteen jäävien palkkojen pienenemisen takia). Veronalennukset toisaalta lisäävät kotimaista ostovoimaa ja siten kysyntää jonkin verran.

Kokonaisvaikutus kotimaiseen kysyntään on kuitenkin selvästi negatiivinen, sillä nopeasti laskettuna työntekijöiden tulojen vähenemisen vaikutus näyttäisi olevan moninkertainen verrattuna veronalennuksiin. Vientituotteiden kysynnän lisäys kumoutuu selvästi suuremmalla negatiivisella vaikutuksella kotimaiseen kysyntään.

Liitot ovat siis hyväksyneet periaatteen, jonka mukaan keskitettyjen neuvottelujen lähtökohtana voi olla työehtojen huonontaminen, tulonsiirrot työltä pääoman hyväksi ja julkisten budjettien alasajo.

Liitot ovat myyneet sielunsa oikeiston kilpailukykyvaltioprojektille. Myös Faust huomasi aikanaan, että sielun lunastamisen hetki tulee nopeasti.

Heikki Patomäki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Maailmassa on yli miljardi ihmistä,jotka ovat valmiita tekemään samoja töitä kuin me suomalaiset,paljon halvemmalla,-sieltä se paine tulee,eikä oikeisto sitä oikeisto tätä !
Kun meille ei riitä 5e/päivä niin sopisi keskittyä laatuun,erikoistua,etc - siinä olisi tehtävää vasemmistollekin !

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Höpö höpö.

Kaikki on suhteellista, varsinkin raha, joka on niin kuin se lasketaan.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

höpöhöpö itse. Maailmassa on yli miljardi ihmistä,jotka ovat valmiita tekemään töitä halvemmalla kuin suomalaiset.

Suomessa menee hyvin, niin kauan kun luottoa on ja velkaa saa. Rillumarei!

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #13

Pääasia on, että on liikettä. Suunnasta ja nopeudesta ei ole niinkään väliä. Se on demokratiaa kaikessa erinomaisuudessaan.
Parempaakaan en tiedä. Jos tietäisin kertoisin heti......saatuani sille patentin.

Olen aina ihaillut yrityksiä, joissa on ymmärretty henkilöstön osaomistuksen positiivinen näkymä yrityksen tuloksen viimeisellä rivillä.
Ehkä näillä korteilla pelaavien yritysten määrä tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Se on nimittäin pakko, mikäli Suominimisessä valtakunnassa eivät ala banaanipuskat työntämään satoa.

Jussi Säntti

Noin taisi mennä Papandreoun ajatuksenjuoksu.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eikö ole hienoa,että täälläkin toistellaan Nallen juttuja ilman minkäänlaista kokonaiskuvan hahmottamista. Ensimmäinen kommentti Patomäen blogiin koittaa lyödä nallen argumentilla vasemmistolaisen hiljaiseksi.. hävettää välillä suomalaisten yksinkertaisuus.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Kun ollaan rahaliitossa, euro johtaa kansantaloutta ja yhteiskunnalle jää sopeutujan osa. Finanssikriisin jälkeen 8 vuoteen ulkomaankauppa on ollut tappiollinen.Yksi valtio, yksi valuutta.

Seppo Korppoo

Mikä merkitys kiky-sopimuksella on?

Sitä voi pitää kolmikannan ja ay-liikkeen torjuntavoittona Suomen sisäisessä valtataistelussa.

Mitä vastaan ja minkä puolesta kolmikanta ja ay-liike sitten oikein sotivat?

Maan hallitus ja suuryrityksemme puolustautuvat ay-liikkeen yleislakko-ukauksia vastaan ja ay-liike puolustaa ulkoparlamentaarista valta-asemaansa Suomen kansaa edustavaa hallitusta, sekä suurinta vapaan talouden työnantajaa, kp-sektoria vastaan, joka luo 90% uusista työpaikoista.

Kuka sitten hävisi tämän taistelun?

Tämän taistelun hävisivät Suomen 500 000 työtöntä + yli miljoona heidän läheistään, sekä Suomen yrittäjät, joille kaikki merkitykselliset asiat ovat edelleen luottamusmieslukon takana.

Ketkä sitten voittavat ja häviävät koko sodan?

Globaalin taloussodan voittavat kilpailukykyiset maat ja yhtiöt, kilpailukyvyttömät häviävät.

Suomessa voittajia ovat jo ulkomaille karanneet suur-yrityksemme ja parhaat pk-yrityksemme, jotka kansainvälistyvät nopeasti.

Häviäjiä ovat ay-liike ja sellaiset yritykset, jotka jäävät Suomen hirmuverotuksen, pykäläviidakon ja maailman jäykimpien työmarkkinoitten armoille. Yleissitovuus tulee maan edun vastaisena häviämään.

Häviäjänä on nykymenolla myös koko Suomen kansa, mistä on todisteena hirmuisena jatkuva velanottomme ja luottoluokituksien laskut, sekä 2,6 %n pudotus viennin volyymissa.

Suomi on kun iso laiva, joka ajaan täyttä vauhtia kohti jäävuorta, mutta matkustajat vain juhlivat kuin viimeistä päivää ja suunnan muutosta haluava kapteeni on laitettu kolmikanta-rautoihin.

Seppo Korppoo, pk-yrittäjä, 40 vuotta taloussodan eturintamapalvelua

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Se on kuitenkin sopimus.
Kai kommunistitkin liitoissa laskivat jotain saavuttavansa kun sopivat niinkuin sopivat. Vai oliko niin ettei ollut uskallusta lyödä persettä penkkiin kun näkymät olivat mitä olivat eikä varmaa voittomahdollisuutta ollut kuten ennen oli kun näitä rettelöitä on järjestetty. Taisi käydä niin että realismi tavoitti sen synkimmänkin kolkan.
Omituista ajatella että työntekijäliitot jotenkin kiristettiin tekemään sopimus, vapaushan heillä on olla tekemättä mitään.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Mikä siis on professorin ratkaisu? Professori kirjoittaa, että yritys ei saa tehdä sitä eikä tätä. Laittaako professori yrityksille työllistämispakon? Kirjoitus hämmentää. Ja jos jotain esittää, olisi myös kerrottava miten ja kuka rahoittaa.

Käyttäjän HannuTaskinen kuva
Hannu Taskinen

Ehkä siellä ruohonjuuritasolla on kuitenkin enemmän näkemystä kuin professorilla.
Esimeriksi Metalliliiton hallituksessa olivat demarit ja vasemmistoliitto hyväksymässä sopimuksen. Ei kai heitä kukaan siihen pakottanut, jos ei sitten SAK?

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni

Metalliliiton hallituksen päätös oli ainakin minun lukemieni uutisten mukaan äänestystulos. Ja melko tiukka sellainen. Eli eivät tätä kaikki hyväksyneet.

Käyttäjän HannuTaskinen kuva
Hannu Taskinen

Demokratia on sitä että tehdään enemmistöpäätöksiä. Eipä taida olla mitään asiaa mistä kaikki olisivat samaa mieltä.

Käyttäjän markkusalomaa kuva
Markku Salomaa

"...Yritykset voivat vapaasti päättää siirtävätkö ne kustannusten alenemisen hintoihin vai eivät – monet eivät niin tee –...."

Mihin perustuu väite että monet eivät näin tekisi?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"--ja vientialoilla palkkakustannukset ovat usein vain pieni osa tuotantokustannuksista."

Tässä on käsittämätön ajatusvirhe. Suomen teollisuudessa vain yhden alan, kemian, palkkojen osuus arvonlisästä jää hitusen alle 50%. Metsällä ja metallilla esimerkiksi pyöritään noin 70-80%:ssa. Se koko arvoketju pitää huomioida kun lasketaan palkkojen vaikutuksia hintoihin.

Tottakai jos tilannetta katsoo tuollaisen jättimäisen virhetulkinnan kautta kuin Patomäki tässä, palkkojen alennuksen vaikutukset näyttävät mitättömiltä. Samoin palkkojen lasku näkyy kotimaisten tuotteiden hinnoissa myös Suomen markkinoilla. Devalvaation idea on nimenomaan tehdä kotimaisesta tuotannosta suhteellisesti edullisempaa kuin tuonnista, eikä tämä ratkaisu tule syömään ostovoimaa suhteessa suomalaiseen tuotantoon.

Tässä myös korostuu liittojen euroon liityttäessä antama lupaus työehtojen joustoista devalvaation korvikkeena. Paha vain, korjausliikettä jouduttiin odottelemaan kohtuuttoman kauan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

onko tuotantokustannukset ja arvonlisä synonyymi vai miksi sekoitat ne jatkuvasti ? Saadaksesi mukavammat luvut itsellesi käyttöön?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Arvonlisä se se millä me eletään. Arvonlisästä maksetaan kaikki. Ne on kohtuullisen lähellä synonyymejä sillä erittäin harvassa tuotteessa työn hinta lopputuotteen hinnasta jää matalaksi.

Käytän arvonlisää siksi että se kuvaa tilannetta oikeammin kuin nämä joidenkin idioottien heitot että esimerkiksi paperitehtaan palkat ovat vain prosentteja kaikista kuluista. Ihan soopaa.

Ymmärrät kun mietit koko ketjun läpi. Metallituotteessa maksat kaivosmiehelle, kuljettajalle, terästehtaan kaverille, kuljettajalle, konepajan kaverille, kuljettajalle ja vielä myyjälle. Ja joka portaassa esimiehille, työsuojelukavereille ja monelle muulle. Ja nuo tarvitsevat vielä työkaluja ja koneita joiden valmistamisen palkkojen osuus on myös hyvin korkea.

Rahaa ei juuri saada menemään muualle kuin palkkoihin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #24

"Arvonlisästä maksetaan kaikki. Ne on kohtuullisen lähellä synonyymejä sillä erittäin harvassa tuotteessa työn hinta lopputuotteen hinnasta jää matalaksi."

No eihän ja sehän on itseasiassa juuri se mistä ei makseta kaikkia,koska siinä on kate mukana jo. Tuotantokustannukset ovat se mistä maksetaan aivan kaikki ja siinä ei ole kate mukana.

"Rahaa ei juuri saada menemään muualle kuin palkkoihin."

Paitsi katteisiin mitkä työkaluissa juurikin on melko mahtavia.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #26

Vellu #26
Mites se kate menikään. Mitä on katetuotto. Nyt joko minun opettajani, tai sinä tuuppaat katetta paikkaan, minne se ei kuulu. Saatan olla väärässä, kun nuo kauppatieteet ovat olleet mulle aina pelottavaa surinaa korvissani.

Johtunee kummisedästäni, joka oli menestyvä kauppias, eikä ollut muita opintoja, kuin kiertokoulu. Hän kertoi liikesalaisuutensa mielellään :" Osta poika markalla ja myy kahdella, saat prosentin voittoa". Lyömätöntä matikkaa.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson Vastaus kommenttiin #24

Googlasin kahden suurimman vientiyrityksemme tilinpäätöksiä. Stora Enson konsernitilinpäätöstä silmäillessä käy ilmi että noin 10 miljardin euron liikevaihdosta henkilöstökulut ovat noin 1,3 miljardia eli noin 13%.
Koneen noin 7,3 miljardin liikevaihdosta palkat ovat noin 2,1 miljardia euroa eli noin 29%. Nämä tiedot vuoden 2014 tilinpäätöksistä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #28

Mutta kai ymmärrät että kun Stora Enso ostaa taloon puuta, sen puun tuo kuljettaja joka saa palkkaa, puun korjaa metsuri joka saa palkkaa, joku istuttaa ja hoitaa metsiä ja saa palkkaa, joku hoitaa näiden palkanlaskennan, työnjohdon, työterveyshuollon, joku sorvaa paperikoneen telat, joku jalostaa teloihin teräkset, joku kaivaa rautamalmin maasta jne.

Palkkojen osuus arvonlisästä on paljon kuvaavampi mittari kun tuollainen täysin absurdi palkkojen osuus liikevaihdosta yhdessä spesifissä arvoketjun vaiheessa.

Sinun luvuillasi voitaisiin esimerkiksi erehtyä ajattelemaan että Stora voisi vaikka tuplata palkat. Eihän se edelleenkään olisi kuin vajaa kolmannes liikevaihdosta. Tosiasiassa se tarkoittaisi sitä että aina kun Storan tehdas tuottaa satasen, Storan pitäisi maksaa palkkoja 160€. Suunnilleen.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Jos kustannukset laskevat ja hinnat pidetään ennallaan, voitot nousevat. Varsinkin finansialisoituneen maailman yritykset pyrkivät maksimoimaan lyhyen aikavälin voittoja (usein nimenomaan lyhyen aikavälin kustannuksia eli palkkamenoja karsimalla). Tuotosta ei useinkaan investoida vaan maksetaan osinkoina -- myös koska tulostavoitteet liittyvät osakekursseihin.

Ei siis ole mitään taetta siitä, että kustannustason aleneminen johtaisi vientihintojen alenemiseen. Teollisuuden kokonaiskustannusrakenteessa palkat muodostavat usein vain pienen osan. Tietenkin kunkin teollisuuden panokset ovat osin tai jopa suurelta osin myös työllä tuotettuja, mutta jokaisessa arvonlisäyksen portaassa vallitsee sama epävarmuus siitä, siirtyvätkö alenevat kustannukset hintoihin.

Tiedämme myös, että palkkojen ja hintojen laskemisen tie on deflaation tie. Sisäisen devalvaation ja vientikysynnän lisäämisen ideakin perustuu koostumuksen virhepäätelmään, jos jokainen maa pyrkii tekemään saman. Lopputuloksena on vain se, että maailman tai Euroopan markkinat kokonaisuutena pienenevät. Niinpä EU horjuu edelleen deflaatiokierteen partaalla, vaikka keskuspankin rahanpainamisella onkin epäsuoria elvyttäviä vaikutuksia.

Suomen kannalta olenaista on miettiä kokonaisvaikutusta, kun lasketaan yhteen vaikutus vientikysyntään ja kotimaiseen kysyntään. Arvioni mukaan vaikutus Suomen talouskehitykseen on siis negatiivinen. Aika huono diili siis siitä, että tekee sopimuksen paholaisen kanssa hänen ehdoillaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kilpailulla markkinalla palkanalennukset kyllä siirtyvät hintoihin. Joillain aloilla ainakin alueellisesti kilpailu toki on vähäisempää ja hintojen herkkyys ehkä heikompaa.

Teollisuudessa arvonlisä jakautuu suunnilleen 80% palkkoihin ja 20% pääomalle - siis investointeihin ja voittoihin.

Vaihtotaseen ylijäämä ei ole se tavoite vaan tasapaino. Ylijäämä luo pitkällä tähtäimellä hyvinvointitappion ja alijäämä taas upottaa velkoihin.

Viennin kilpailukyvystä huolehtiminen on pienellä, avoimella markkinalla täysin välttämätöntä. Näin pienille markkinoille ei voi tuottaa kaikkea sitä mitä suomalaiset haluavat tehokkaasti. Meillä on pakko olla vaihtoa muun maailman kanssa jos haluamme edullisia tietokoneita tai hedelmiä. Jos pystyisimme tuottamaan kaiken itse, viennistä ei tarvitsisi edes keskustella.

Kokonaisvaltaista palkanlaskusopimusta ei välttämättä pitäisi tehdä, mutta paikallisen sopimisen kulttuurimme ei anna mahdollisuuksia juuri parempaakaan. Uskon että hyvin menestyvät suomalaiset firmat jotka eivät ole tähänkään asti pyytäneet palkkajoustoja ja jotka maksavat kaikille työntekijöilleen nytkin reilusti yli TESsin määräysten, eivät korvaansa lotkauta näille sovitulle muutoksille. Eikä pidäkään, duunari on ansainnut reilun osansa työnsä tuloksista. Sen sijaan osalle firmoista tämä on todella tärkeää.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Osoita Pekka jostakin valtio jonka tavoitteena ei ole vaihtotaseen ylijäämä vaan tasapaino ettei jää ihan heiton perustalle tuo väite.

Sellaista ei ole,vaan kaikki valtiot koittavat tavoitella sitä ylijäämää. Suomikin. Näin todellisuudessa.

"Kilpailulla markkinalla palkanalennukset kyllä siirtyvät hintoihin."

Suomessakin yrittäjä ostaa ensimmäiseksi uuden auton..koska kaikilla muillakin yrittäjillä on uusi auto. Silloin siitä on tullut uusi vakio hinnoissa. Palkkojen alennus kauttaaltaan ei tarvitse muuttaa hintatasoa,koska se tapahtuu kaikkialla ja näin ollen voittojen korotuksesta on tullut uusi vakio. Ei laskenut hinnat..kilpailu tapahtuu muissa osioissa aivan samoin kuin sen uuden auton hankinnan kohdalla. Näin todellisuudessa.

"Näin pienille markkinoille ei voi tuottaa kaikkea sitä mitä suomalaiset haluavat tehokkaasti."

Tämä ei tee mistään vielä välttämätöntä,koska porvarilliset tarpeet ovat loputtomat. Tässä kohtaa tahdot orjuutta koko valtion kansalaiset tekemään välttämätöntä työtä ylellisyyksien vuoksi. Näin todellisuudessa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #21

Valtionhallinto voi toki tavoitella mitä tahansa, mutta jossain kohtaa palkkavaatimukset ja sosiaalietuudet rupeavat kasvamaan mikäli vaihtotase on pitkään ylijäämäinen. Kulutuksen lisääntyminen taas heikentää vaihtotasetta.

'Yrittäjä ostaa ensimmäisenä uuden auton'

Ehkä typerin heitto ikinä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #25

Onpas kovin keskusjohtoista tuo ajattelusi..oikein kunnon suunnitelmataloutta missä kaikki tähtää palkkojen alhaalla pitämiseen.

Se on typerää..mutta silti saan sitä seurata päivittäin. Lähes poikkeuksetta nuori yrittäjä kävelee hakemaan uuden transportterin,hiacen tai mersun. Ei ole minun syyni,että näin käy..taso on vain sillä korkeudella,että näin voi tehdä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #27

Pojaaat, poijjaat! Olette taas sekaantuneet lillukanvarsiin.
Suomimallinen kansankapitalismi on ainoa tie kilpailukykyymme. On aivan sama minkälaista kauppatiedettä naputtelette vastauksiinne. Se ei johda parempaan tulevaisuuteen, mutta hauskaa se väittely (keskustelu) varmaan on.

Suomimallisessa kapitalismin uusjaossa voittavat kaikki. Ihme juttu, ettei kukaan meikävaltiossa häviä. Se taas johtuu siitä, että meillä tuottavuus kaikilla aloilla nousee sellaisiin sfääreihin, että missään muualla, eikä muilla malleilla siihen kyetä.

Onhan meillä Suomessa jo liikkeellä muutama yritys, jotka ajavat lähes samaa polkua, mitä minä olen harrastanut siitä asti, kun aloin harkita yritykseni perustamista.
Ne ovat niitä yrityksiä, joissa ei lakkoilla, ei pidetä YT: tä, vaan painetaan tuotetta maailmalle ja kääritään kaikilla tasoilla seteleitä rullalle kuminauhoilla.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

En usko kommunistien talousmatematiikkaan. Se ei ole toiminut missään, mutta on jättänyt kamalan kaaoksen missä sitä on kokeiltu.

Prof. Patomäki, oletko tutustunut Venezuelan nykyiseen taloustilanteeseen?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Hienoja argumentteja...mieltä ylentävää nähdä joku kirjoittamassa moista sontaa.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Faustin tarina oli aikanaan hyvin suosittu ja toistettu kertomus. Yksi suosituimmista tarinoista modernisoituvissa yhteiskunnissa. Moderniksi kertomuksen tekee se, että siinä solmitaan sopimus, ja sopimus on modernin yhteiskunnan perusta. Kiky-sopimus on nyt uudenlainen sopimus Suomessa, ja ehkä siksi Faustin sopimusteema nousee nyt mieleen? Kuitenkin ammattiyhdistys on tehnyt sopimuksia itse päävihollisen, eli Saatanaksi kokemansa työnantajan kanssa tähänkin asti.

Käyttäjän IlkkaSalo kuva
Ilkka Salo

Kyse ei ole heikennyksistä vaan korjauksista jo vuosia jatkuneisiin virheellisiin päätöksiin, mikä suurella konsensuksella ymmärretään. Vaan eivät ymmärrä näköjään kaikki.
Siis, vieläkö tälle Patomäelle maksetaan päivähoitomaksua siellä Helsingin Yliopistolla kaiken karsimisenkin jälkeen?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

helppo laskea tollasen liksan alennuksen vaikutus:
duunari tienaa 2000
velkoihin 1000 e
kulutus 1000 e
- alennus 10% (isompi luku, jokainen tajuaa)
duunari tienaa 1800
velkoihin 1000 e
kulutus 800 e

Eli kotimarkkina firman pitää joko laskea hintoja 20% kun liksat laskee 10% taikka vähentää myyntiä 20%.

koska firmalla kulut
- liksat 250
- velkakulut 750

alennuksen jälkeen firmalla kulut
- liksat 225
- velkakulut 750

eli pakko pudottaa myyntiä se 20% mikä ei tapahdu firmakohtaisesti vaan niin että joka viides firma tekee mukin.

=> työttömyys kasvaa 20%, elintaso tipahtaa 20% + työttömyyden aiheuttama elintason romahdus

toi siis 10% liksan alennuksella. sipilän aikaansaannos jää alle tuon eli voitaneen puhua noin 10% elintason laskusta.

huvittavaa että yksikään yrittäjä järjestöjen edustaja ei tota tajua sanoa. niiden leipähän tässä lähtee.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Niin normaalilla firmalla velanhoitokulut ovat varmaan kymmenes-sadasosa palkkakuluista. Nuo esittämäsi luvut eivät ole mahdollisia Suomen funktionaalisella tulonjaolla. Eipä kyllä varmaan minkään muunkaan maan.

Mutta varmaan kiva heitellä mitä sattuu.

Toimituksen poiminnat