*

Heikki Patomäki

Taloustalkoista yhtiöiden tyranniaan

”Li hei, montako yritystä sä oot perustanut?”, heitti Hjallis Harkimo ja sai aikaan pienen myrskyn ainakin sosiaalisen mediassa.

Harkimo ei ole ainoa. Kysymys ”montako yritystä sä oot perustanut?” tai ”monessako yrityksessä sä oot ollut mukana?” on osoitettu monille meistä erilaisissa paneeleissa ja keskustelutilaisuuksissa.

Tältä istumalta en pysty selvittämään, miten kysymys on tullut Suomeen. Kysymystä ovat käyttäneet ainakin monet YLEn toimittajat jo paljon ennen Anne Berneriä tai Hjallis Harkimoa. Ei ihme, että tämä argumentti tupsahti pintaan myös maanantain A2 Taloustalkoot-illassa.

Jo ohjelman teemakysymys ”miten kaikki osallistuvat taloustalkoisiin?” on johdatteleva. Se viittaa siihen, mistä kukin voisi luopua. Kysymys kietoo meidät oikeuksien alasajoon ja julkismenojen leikkauksiin. ”Talkoot”-termi on kotoisin Sipilältä, ohjelman keskusteluaiheet mukailivat Sipilän hallituksen agendaa, toimittajat sortuivat aika ajoin ladattuihin kysymyksiin, ja studioon oli raahattu yrittäjiä ja vuorikiipeilijöitä kansalaisten sijasta. Harkimo oli ohjelmassa äänessä koko ajan.

Monet ovat aiheellisesti kokeneet kysymyksen ”monessako yrityksessä sä olet mukana?” rimanalituksena tai epäoikeudenmukaisena, mutta mikä sen ongelma tarkkaan ottaen on?

Perimmiltään tuo ikään kuin ohimennen heitetty kysymys toimii argumenttina henkilöä vastaan. Se voidaan tulkita niin sanotun ad hominem -argumentaation muodoksi, jossa argumentoija viittaa joihinkin vastapuolen piirteisiin, joilla heikennetään hänen uskottavuuttaan, vaikka noilla piirteillä ei ole merkitystä keskusteltavan aiheen kannalta. Toisin sanoen: ”Ennen kuin kuuntelette Arskaa, muistuttaisin että hän ei ole toiminut yrittäjänä”.

Kysymys myös ennakko-olettaa, että toimiminen yrittäjänä tai osallistuminen yrityksen toimintaan antaa henkilölle erityisen auktoriteettiaseman talouspoliittisissa ja kenties muissakin keskusteluissa.

Jos tämä ennakko-oletus hyväksyttäisiin – ladattujen kysymysten yleisenä vaikutuksena on osapuolten sitouttaminen kysymyksen ennakko-oletukseen – niin seurauksena olisi, että ainoastaan ”yrittäjät” laajasti ymmärrettynä olisivat täysivaltaisia talouspolitiikan ymmärtäjiä ja kommentoijia.

Mikä tässä sitten on ongelma? Voimme ajatella asiaa esimerkiksi klassisen normatiivisen liberalismin ja nykyisin vallitsevan kyynisen uusliberalismin eron kautta. Klassisen normatiivisen liberalismin periaatteet on esitetty muun muassa ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa:

1. artikla. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

2. artikla. Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.

19. artikla. Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.

Toimittajien, Bernerin ja Harkimon ja monien muiden viime aikoina hyödyntämä retorinen siirto on merkittävä askel pois näistä periaatteista. ”Monessako yrityksessä sä oot mukana” retorisen heiton käyttö heijastelee kyynisen uusliberalismin maailmankuvaa.

Tuon maailmankuvan mukaan kaikki ajavat omaa etuaan. Viime kädessä ”yrittäjät” (liikejohtajat, sijoittajat, kapitalistit jne) tuottavat taloudellisen arvon. Myös yritysten palkkaamat työntekijät tuottavat arvoa, mutta vain yrittäjien, johtajien ja omistajien ehdoilla ja ohjauksessa. Muut elävät ”oikeaa työtä tekevien” kustannuksella.

Tämä maailmankuva ja siihen liittyvä oletus ”yrittäjän” tiedollisesta auktoriteetista paitsi rikkoo normatiivisen liberalismin periaatteita niin on sisällöllisesti absurdi – jopa talousliberalismin näkökulmasta. Esimerkiksi Friedrich Hayekin mukaan ihmiset ymmärtävät itse parhaiten oman toimintansa erityisiä olosuhteita, ja vain he osaavat arvioida omien päämääriensä keskinäistä tärkeyttä.

Kellään ei Hayekin mukaan ole kuitenkaan etuoikeutettua näkökulmaa siihen, miten kokonaisuus toimii. Yrittäjät tuntevat vain yrittämisensä paikallisia olosuhteita.

Itse asiassa voittoa tavoittelevien yrittäjien, liikejohtajien ja kapitalistien näkökulma on tyypillisesti itsekeskeinen ja likinäköinen. Esimerkin tästä tarjoaa Joan Robinson, jonka mukaan kapitalismin yksi keskeinen paradoksi on, että ”jokainen yrittäjä erikseen hyötyy alhaisista reaalipalkoista omille työntekijöilleen, mutta kaikki kärsivät niistä rajallisista hyödykemarkkinoista, joita alhaiset reaalipalkat käytännössä tarkoittavat”.

Toimittajien, Bernerin ja Harkimon ja kumppaneiden viime aikoina usein hyödyntämä retorinen siirto on merkittävä askel kohti markkinoiden ja suuryhtiöiden tyranniaa, ilman kansalaisten tasaveroista vapautta ja demokratiaa.

Tällainen retoriikka takaa lisäksi, että vallitseva talouspolitiikka perustuu likinäköisiin erityisintresseihin. Se on resepti katastrofiin.

Heikki Patomäki

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (145 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Miten Suomi voisi sujuvasti siirtyä nykyisestä sekataloudesta kommunismiin?

Nykyinen markkinatalouden ja suunnitelmatalouden välissä taiteilu aiheuttaa paljon ongelmia.

Heikki Patomäki voisi valottaa minulle, kun en tunne niin hyvin suunnitelmataloutta puhtaaksi viljeltynä.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Blogissani analysoin kriittisesti ladattuja kysymyksiä ja mikä on ensimmäinen kommentti: pelkkä asenteellinen ladattu kysymys, jonka tarkoituksena on kirjoittajan uskottavuuden häirintä... Hmmmm....

Kannattaa ainakin lukea blogini uudelleen. Lisäksi sekataloudesta keskustelen mm. täällä: http://areena.yle.fi/1-3307644. Ja tietenkin myös viimeisimmässä kirjassani: http://intokustannus.fi/kirja/suomen_talouspolitii....

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#4
Nyt on vaan huomattu, että sekatalous ei toimi Suomessa ja duunareita jää koko ajan enemmän ja enemmän työttömäksi. Akateemisia ja erityisesti nuoria.

Kommunismi takaisi täystyöllisyyden. Työvelvollisuus koskee kaikkia kansalaisia. Vain vanhat, sairaat ja lapset ovat siitä vapautettu. Kaikki siis tekevät töitä yhteisen hyväksi.

Minä olen kommunismin vannoutunut kannattaja.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #7

On tämä suomen kansa vaan outoa. Vaikka kultalautasella tarjotaan ratkaisumallia, niin ei juuri yhdelläkään yhteiskunnallisella vaikuttajalla ole uskallusta tarttua siihen.

Suomen malli kansalliskapitalismista.
Yrityksen henkilöstö "ostaa työpaikkansa". Työpaikan omistus sidotaan yrityksen sisäisellä "s-osakkeella". S-osakkeen arvo seuraa yrityksen menestystä ja arvoa.
S-osakkeella on mahdollisuus saada osinkoa, jolloin henkilöstö saa palkkansa normaalina työansiona ja toisaalta pääomatulona.

S-osakeryhmällä tulee olemaan edustus yrityksen hallinnossa. S-osakekannalla on monta käyttömahdollisuutta poikkeavissa, huonoissa, tai hyvissä tilanteissa.

Valtakunnan hallitus voi myötävaikuttaa mm. verotuskäytännössä.

S-osakkuudessa on vain voittajia.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #7

Mikään työ ei tunnu kannattavan ja työttömyys lisääntyy.
Onneksi aasialaiset tekevät kaiken tarvitsemani melkein euron tuntipalkalla joten eläkeläisoloni tuntuu turvalliselta.
Vaatteetkin on niin halpoja ettei itse kannata tehdä kuten nuoruudessa jolloin joka kodissa oli ompelukone kun kotimaiset vaatteet maksoivat.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Paradoksi on myös se että jokainen sosiaalitukien saaja hyötyy yksilönä korkeista tulonsiirroista mutta kokonaisuutena kaikki häviävät tuotannon kärsiessä ja passiivisten jakajien määrän kasvaessa.

Talous rakentuu tuotannon ja kulutuksen varaan. Ymmärrys molemmista puolista on vahvuus keskustelussa. Tuotanto taas on suurimmaksi osaksi järjestäytynyt yrityksiksi, joiden toiminnan ja rahavirtojen tajuaminen on lähes välttämätöntä talouspolitiikassa.

Suomi ja USA muodostavat tässä kaksi ääripäätä. Jenkeissä päätökset tehdään yrityksen ja siis tuotannon ehdoilla, Suomessa kulutuksen ehdoilla. Jopa vuosia kestävää tuotantolamaa on yritetty hoitaa kasvattamalla yksityistä ja julkista kulutusta. Se on epärationaalista toimintaa.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Esimerkiksi Suomen julkinen terveysjärjestelmä on ollut tuplasti tehokkaampi kuin amerikkalainen yksityiseen kilpailuun perustuva malli. Kaikki on tuotantoa, myös terveys ja koulutus ja julkisesti järjestetty liikenne. Kommenttisi kuulostavat lähinnä trollaukselta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kyllä näen erityisesti erikoissairaanhoidossamme paljon hyvää. Perusterveydenhuollon puolella yksityisten tuotantokustannukset yleensä jäävät alle julkisen.

Jotkut asiat kannattaa hoitaa julkisella, toisia ei. Tätä voi tutkia siltä kantilta että mikä osuus kulutuksestamme kohdistuu kumpaankin luokkaan. Valtio on erittäin huono monessa bisneksessä. Se on selvää kun yritystaustattomat poliitikot pannaan johtamaan yrityksiä.

Jyrki Paldán

Miten todistat esittämäsi väitteen sosiaalitukin saamien ja tuotannon heikkenemisen yhteydestä?

Ja sitten anna palaa nimenomaan kokonaiskuvan kannalta. Se että alati tehostuva(lue; vähemmän työllistävä) tuotanto siirtyy maasta toiseen kustannuskilpailukyvyn vuoksi ei kokonaiskuvan kannalta luo lisää tuotantoa.

Yhdysvallat ja Suomi tuskin ovat ääripäitä tuossa kysymyksessä, tuotannon työpaikat ovat kummassakin laskeneet.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuet vaikuttavat työllistymiseen riippumatta suhdanteista. Esimerkiksi:

"We use a flexible hazard rate model with unrestricted spell duration and calendar time effects to analyse a dataset including all Norwegian unemployment spells during the 1990s. The dataset provides a unique access to conditionally independent variation in unemployment compensation. We find that a marginal increase in compensation reduces the escape rate from unemployment significantly, irrespective of business cycle conditions and spell duration. The escape rate rises sharply in the months just prior to benefit exhaustion. While men are more responsive than women with respect to marginal changes in compensation, women are most responsive with respect to benefit exhaustion."

Røed, K. and Zhang, T. (2003), Does Unemployment Compensation Affect Unemployment Duration?. The Economic Journal, 113: 190–206. doi: 10.1111/1468-0297.00086

Ja usko tai älä, aihetta on tutkittu melko paljon. Löydät halutessasi hyvin paljon tätä kamaa.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #47

"Ja usko tai älä, aihetta on tutkittu melko paljon. Löydät halutessasi hyvin paljon tätä kamaa."

Niin löytyy, ja löytyy myös tuloksia kaikkiin suuntiin(negatiivinen, ei vaikutusta ja positiivinen). Samaan tapaan kuin minimipalkankin tapauksessa.

"Muistin juuri että meilläkin kävi näin kun palkkasimme ensimmäistä kaveria. Tarkoitus oli palkata yksi, mutta kun hakijoita oli kaksi ja molemmat vaikuttivat todella hyviltä, palkkasimme molemmat."

He todistivat siis olevansa hyviä ja tuottavia tyyppejä ja saivat siksi paikan. Jotta voin myöntää analogiasi relevanssin, selitä miten sosiaaliturvan heikentäminen luo lisää hyviä ja tuottavia tyyppejä? Saati sitten työttömien pakottaminen töihin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #97

Tuossa on jo poikkeuksellisen laaja tutkimus. Vuosikymmenen ajalta kaikki työttömyysjaksot. Julkaistu yhdessä taloustieteen kovimmista lehdistä. Olisi ainaki hyvä vastustaa sitä vähintään yhtä pätevää tutkimuksella.

Mitä enemmän hakijoita on aktiivisesti tarjoamassa työpanostaan, sitä enemmän näitä yllätystyöpaikkoja syntyy. Jos jompikumpi hakijoista olisi vaikka ollut hyvin korkealla ansiosidonnaisella, olisi ollut paljon epätodennäköisempää että he olisivat hakeneet työtä.

He muuten eivät 'todistaneet' vaan he vakuuttivat :)

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #100

Viittaamassasi tutkimuksessa mainittiin jo useita Euroopassa tehtyjä tutkimuksia, jotka eivät kyenneet osoittamaan tuota yhteyttä; Hujer and Schneider, 1989; Groot, 1990; van den Berg,
1990a; Steiner, 1990; Hernæs and Strøm, 1996.

Kotimaassa esimerkiksi selvitykset; Hämäläinen, Tuomala & Ylikännö 2009; Griggs & Evans 2010 ovat osoittaneet että sosiaaliturvan sanktioilla ja työllisyydellä ei ole yhteyttä, sekä Aaltio 2014, 20–22 että työttömien heikko työmotivaatio on myytti.

Jos hakemalla hakee haluttua lopputusta myös kansainvälisistä tutkimuksista, löytyy melko monia myös Googlen tieteellisellä haulla. Sinänsä ei tietenkään yllätä että lopputuloksia löytyy jokaiseen suuntaan, taloustiede kun on kertakaikkisen tunnettu kyvystään tuottaa mikä tahansa lopputulos jos joku sitä riittävästi haluaa.

"Mitä enemmän hakijoita on aktiivisesti tarjoamassa työpanostaan, sitä enemmän näitä yllätystyöpaikkoja syntyy. Jos jompikumpi hakijoista olisi vaikka ollut hyvin korkealla ansiosidonnaisella, olisi ollut paljon epätodennäköisempää että he olisivat hakeneet työtä."

Niin toki, mutta huippukorkeat ansiosidonnaiset ovat hyvin marginaalisen pieni osa sosiaaliturvaa ja olemmehan jo aikaisemmin molemmat osoittaneet yhdenmielisyytemme niiden leikkaamisen puolesta. Olen useampaan kertaan kritisoinut hulppeita ansiosidonnaisia ja ylimpiin tuloluokkiin kohdistuvien tulonsiirtojen suuruutta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #131

Kyllä esim tuossa Griggs&Evansissa selvästi sanotaan myös että:

"Unemployment benefit sanctions in European systems have generally had positive effects on short-term outcomes: reducing unemployment duration and raising employment rates."

Tuomaala&Ylikännö ei varsinaisesti koske edes työttömyysetuutta siinä mielessä kuin tutkimuksessa niitä yleensä käsitellään vaan pitkäaikaistyöttömien perusturvaa, nimenomaan työmarkkinatukea. Edes asiakkaat eivät tienneet mitä 2006 uudistuksen olisi pitänyt merkitä, joten kukapa siinä olisi mitään muutoksia odottanutkaan. Samoin kansainvälinen aineisto tukee sitä että sanktioilla ei ole juurikaan merkitystä enää silloin kun työttömyys muuttuu pitkäaikaistyöttömyydeksi. Työmarkkinatuen sanktioiminen ei vaikuta käytännössä lainkaan työllisyyteen toisin kuin niiden etuuksien, joita saadaan heti työttömyyden alkaessa.

"Huippukorkea ansiosidonnainen" voi tarkoittaa myös vaikka 1200€ ansiosidonnaisen, asumistuen ja päivähoitomaksujen yhdistelmää.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ja sanotaan vielä että juuri se mitä enemmän työvoiman tarjontaa on, sitä herkemmin uusia työpaikkoja syntyy. Muistin juuri että meilläkin kävi näin kun palkkasimme ensimmäistä kaveria. Tarkoitus oli palkata yksi, mutta kun hakijoita oli kaksi ja molemmat vaikuttivat todella hyviltä, palkkasimme molemmat.

Tyhjästä syntyi ylimääräinen työpaikka ihan vain siksi että hyviä tyyppejä tuli tarjolle.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #64

Ihan täyttä puppua tuo työpaikkojen syntyminen työnhakijoiden määrän kasvaessa. Töitä toki löytyy, mutta palkatta tai naurettavalla palkalla.

Olen 46 vuotta toiminut yritysmaailmassa yrittäjänä ja palkattuna pienissä ja erittäin suurissa yrityksissä ja useammassa maassa. Mikään kommentissasi ei vastaa todellisuutta. Ketään ei palkata sen takia vain, että on hyvä tyyppi. Mutta palkataan heti, jos lisää tekijöitä tarvitaan, asiakkaiden halutessa maksaa kunnolla.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''toimiminen yrittäjänä tai osallistuminen yrityksen toimintaan antaa henkilölle erityisen auktoriteettiaseman talouspoliittisissa ja kenties muissakin keskusteluissa.''

Onko siitä jotain erityistä haittaa? Mitä pidät suurimpana haittana?

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Lue blogi loppuun ennen kuin kommentoit sitä. Se mm. rikkoo tasaveroisen kansalaisuuden periaatteita ja johtaa likinäköiseen omaetupolitikointiin.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#5
Luin plogin ja sehän kulkee kronologisesti omaetuajatteluun ja sen poliittiseen loppuhuipentumaan.

Ilman mitään omaa taloudellisista panosta yritykseen, saan sen tuoton itselleni.

Lähteesi vetää suupieleni väkisin myötätuntoiseen virneeseen.

https://en.wikipedia.org/wiki/Joan_Robinson

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #9

Pekka on joko pihalla kuin lumiukko (vaarallista tässä vaiheessa vuotta), tai sitten hän ymmärtää tahallisesti väärin. Kumpikaan ei anna hänestä mairittelevaa kuvaa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #85

#85
En ole koskaan ollut vasemmiston lellikki. Jotenkin he ovat aina minua vierastaneet.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Tällä hetkellä Suomesta puuttuu vertaileva analyysi ja tietämys eri organisaatiomuodoista: yhtiöperusteinen toiminta (osakeyhtiö), poliittiseen demokratiaan nojaava organisoituminen (valtio, kunta). Listaa voisi jatkaa: yhdistys, osuuskunta...

Patomäen kirjoitus on hyvä avaus tähän suuntaan. Lisää tarvitaan.

Kammottavinta nykypolitiikassa on, että tätä vertailevaa kysymystä ei edes tiedosteta tai se halutaan vaientaa. Bernerin, Sipilän ja Stubbin maailmankuva ja retoriikka on tässä suhteessa äärettömän naivi. Koko hallitus ansaitsee ja on syytä kaataa pelkästään tämän naiviuden takia.

Valtalehdissä ja poliitikkojenkin puheissa mainitaan itsestäänselvyytenä, että yhtiöittämisen myötä läpinäkyvyys toteutuu. Jossain pienessä mielessä siinä voi olla perää, mutta esim. Carunan pelkistetty ilmoitus että hinnat nousevat 30 %, oliko se läpinäkyvä?

Suuryhtiöiden tyrannia ja katastrofi, päättää Patomäki. Täsmälleen saman totuuden lausui porvarikirjailija Olof Lagercrantz jo 1900-luvun alussa.

Vertaileva analyysi syntyy vain yliopistoissa: taloussosiologia, demokratiateoria, valtioteoria, orgnisaatioteoria. Juuri tämän takia yliopistoja ja niiden tutkimusta ajetaan alas. Jotta Sipilä, Berner ja Stubb saisivat yksinoikeuden epäanalyyttiseen puheeseensa ja voisivat syöttää kansalle mitä tahansa ylmielisiä väittämiä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#10
''Koko hallitus ansaitsee ja on syytä kaataa pelkästään tämän naiviuden takia.''

Tästä olen ehdottomasti samaa meiltä. Nykyinen hallitus ei keinovalikoimallaan saa käännettyä maan taloutta nousuun.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Millä perusteella Carunan hinnannosto oli kohtuuton? Laki säätää sekä sähköverkkotoiminnan tuoton että merkittävän osan investointivelvotteista. Käytännössä hinnoittelu on täysin eduskunnan käsissä.

Taloudellisesti kauppa oli Suomelle äärettömän edullinen. Kaksi ja puoli miljardia valtionyhtiön kassaan.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Pylkkösen kommenttia voisi täsmentää monella tapaa. Että "hinnoittelu on eduskunnan käsissä" on lähinnä silmänlumetta.

Fortumin kassassa seisoo tällä hetkellä 8 miljardia. Sattumoisin sama summa minkä valtio joutuu ottamaan lisää velkaa vuosittain. Valtionvelan nimissä kansaa ahdistellaan vaikka minkälaisin tavoin. Miksei kysytä Fortumin 8 miljardia, kuinka läpinäkyvästi sellainen tilanne on päässyt syntymään. Fortumille tuo 8 miljardia on hirveä ongelma, se kun käteisrahana ei tuota mitään, ei edes sen vertaa minkä kantaverkko tuotti.

Peruskysymys koskee yhtiömuodon (siis klassisen tai kyynisen liberalismin) olemusta ja käytännön vaikutuksia verrattuna esim. poliittiseen demokratiaan tai osuuskuntaan.

Ja minkälaisen kokonaisuuden eri organisaatiomuodot tuottavat (kuten Patomäki huomauttaa).

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #16

No nythän sitä Fortumin kassaa tyhjennetään. Valtio saa suoraan yli puolet osingoista ja lisäksi verotulot muista osingoista.

Euro ja kymmenen senttiä osinkoa osakkeesta joka maksaa alle kossupullon verran. Kyllä kannattaa jättää muutama kossupullo juomatta.

Käyttäjän ArtoHeinonen kuva
Arto Heinonen

Ytimeen palatakseni, minua kiinnostaa mitä ruollaiseen retoriseen heittoon tulisi vastata? Ilmiselvästi Anderssonkin, joka on kuitenkin rutinoitunut poliitikko, hämmentyi eikä ollut varautunut kyseiseen iskuun vyön alle. Keskustelun taso ei tosin muutenkaan päätä huimannut ja Harkimon ja Vanhasen sivistyksen taso tuli kyllä esiin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Poliitikot joiden oikean elämän työkokemus rajoittuu pariin kesätyökeikkaan ovat aika kummallinen ilmestys kyllä. Ihan joka puolueessa. Harkimon omassakin puolueessa vanhat kädet paskassa vaurastuneet porvarit ovat jäämässä taka-alalle broilerinousukkaiden tieltä.

Ennen oli kaikki paremmin. Vasemmisto ajoi duunarien asiaa. 'Verot kansan verta juo'. Ja porvaritkin olivat kokeneet sen miltä tuntuu tehdä raskasta ja paskaista työtä.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Jep. Onkin mielenkiintoista, että nyt tämä "nuoruutensa politiikalle antaneet" broilerit ovat joukolla hylkäämässä politiikan - Kiviniemi, Katainen, Arhinmäki, Haglund, jne.

Siinä, missä demarit palasi juurilleen valitessaan ay-liikkeen Rinteen johtoonsa (oletteko kuullut Rinteen sanovan mitään ilman, että ajattelette äänessä olevan ay-pomon?), voisi kuvitella Kokoomuksessa olevan tilaus keski-ikäiselle tai vanhemmalle, yrityselämässä kannuksensa (muttei liiaksi) hankkineelle, mielellään naispuoliselle puheenjohtajakandidaatille. Vaan eipä taida (entisestä) kykypuolueesta löytyä...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #22

Kyllähän tuo ay-pomo-kytkös helposti Rinteen puheista löytyy, tosin ei ihan niin helposti kuin EK:n ääni Sipilän tai Stubbin puheista.

Jyrki Paldán

Keskustelun valvojan pitäisi ilmoittaa asia argumentaatiovirheeksi. Mielellään tietysti vielä heittää tuollaisia asiattomuuksia huuteleva pihalle rauhoittumaan.

Huutelun kohteeksi joutunut voisi tyytyä heilauttamaan vaikka keskisormea huutelijalle Hammurabin henkeen.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Mitä tuollaiseen Harkimon "retoriseen heittoon" tulisi vastata?
Ensinnäkin:
Mielestäni se ei edes ollut retorinen, vaan osoitus siitä, kuinka Harkimo tuntuu tosissaan uskovan, että vain yrittäjä on oikea kansalainen (siinä muuten oiva puheenjohtaja Kokoomukselle, ei tule hauskuus loppumaan mediassa).

Toiseksi:
Yrittäminen ei ole enää (jos koskaan ollutkaan) todellista yrittämistä. Kun yksityisen pääoman kasaaminen nähdään ainoana mahdollisena keinona luoda työpaikkoja, sitä sen kummemmin ihmettelemättä tuetaan yhteisestä kassasta kaiken aikaa.
JOten:
Harkimolta ja muilta muka-yrittäjiltä (jotka monin eri tukimuodoin ja helpotuksin kuppaavat valtion verorahoja muka-yrittämisensä tueksi)voimme puolestaan kysyä: Kuinka monta päivää olet itse tehnyt niska limassa palkkatyötä ansaitaksesi voittoja toista ihmistä hyväksi käyttävän = yrittäjän taskuun?

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Kellä tahansa kansalaisella voi olla mielipide mistä tahansa ja saahan hän sen sanoa, kirjoittaa ja tulla kuulluksikin - näin täyttyy Patomäen mukaan rikotuksi tullut liberalismiin kuuluva tasaveroisen kansalaisuuden periaate. Siis periaatetta ei oikeasti olekaan rikottu!

Periaatetta ei riko se, että minua ei kiinnosta kuulla esimerkiksi mitä mieltä Patomäki on vaikkapa sellonsoiton opetuksen metodeista.

Periaatetta ei myöskään riko se, että kuuntelen mieluummin lääkäriä kuin Patomäkeä puhuttaessa kolesterolihoidosta.

Joten eipä ihme, jos jotkut ovat sitä mieltä, että heidän mielestään Li Andersonin mielipiteet yritystoiminnan järjestämisestä eivät ole samassa sarjassa kuin Harkomon.

Anderssonilla on täysi oikeus mielipiteeseensä ja hänellä on täysi oikeus se sanoa - tasavertaisen kanalaisuuden periaate täytetty.

Mutta se on sitten kuulijana minun oikeus arvioida, pidänkö Anderssonin mielipidettä vain virheelliseen ajatteluun perustuvana tyhjänpäiväisenä mielipiteenä? Vai syvälliseen ajatteluun, näkemykseen ja kokemukseen perustuvana viisautena? No, Anderssonin tapauksessa vastaus on selvä...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Patomäen tieteellinen pamfletti Li Anderssonin julkisen nolaamisen krapulasta saa minun myötätuntoni.

Aatetoveritar menetti kasvonsa ja professorisetä lohduttaa ja pyyhkii kyyneleet.

Huomenna kirkastuvaa! Aurinko nousee idästä.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Jos joku "menetti kasvonsa" valikoivan yksinkertaistuksensa vuoksi, niin se oli Hjallis Harkimo.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

En tiedä kuinka monta kertaa noissa debateissa on heitetty ettei itse kukin ole lainkaan perillä miten vähällä joku ryhmä X joutuu tulemaan toimeen. Samasta asiasta tuossa on kyse. Suomen yrityskenttä on keskimäärin kusessa ja joku joka ei ole koskaan edes kokeillut yrittämistä rupeaa neuvomaan kuinka yritysten pitää toimia. "Keksikää uusia tuotteita ja johtakaa sekä myykää paremmin". Tuo on ehkä paras heitto. Mistä ihmeen taikahatusta niitä uusia tuotteita sekä parempia myyjiä ja johtajia oikein revitään?

Suurin osa ihmisistä on ollut suomalaisittain pienituloinen, vähintään opintojensa ajan. Opiskelijat kun ovat se kaikkein pienituloisin väestöryhmä Suomessa. Siitä on kokemusta melkein kaikilla.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri Vastaus kommenttiin #21

Yritysten suurin ongelma on yksinkertainen: Asiakkaiden ostovoiman puute, vaikka tuote on oikea. Tämä koskee myös kaavailtuja jättihankkeita. Ostovoima ei lisäänny muunmuassa hallituksen kiilusilmäisen leikkausinnon vuoksi, joka kohdistuu keski- ja pienituloisten toimeentulomahdollisuuksiin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #25

Mihin tämä väitteesi perustuu? Talousongelmat alkoivat vuonna 2008. Siitä lähtien:

Suomalaisten reaalitulot: +2,3%

Pienituloisimman des. reaalitulot: +7,8%

Julkinen kulutus (reaalinen): +3%

Yksityinen kulutus (reaalinen): +4%

Bkt (reaalinen): -7%

(Kaikki luvut Tilastokeskukselta, inflaatiokorjattuna. Tulot nettona sisältäen tulonsiirrot)

Olen tämän tuonut monta kertaa esiin. Suomalainen ostovoima ja kulutus ovat nousseet. Sen sijaan suomalainen tuotanto on laskenut. Mikään ei tue väitettä siitä että ongelma olisi ihmisten ostovoimassa. Etenkään pienituloisimpien ostovoimassa, joka on kasvanut kaikkein voimakkainta vauhtia. Suurituloisin kymmenys on menettänyt tulojaan reilun prosentin verran, mutta sekään ei muuta kokonaiskuvaa.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri Vastaus kommenttiin #26

Mainitsin, että ostovoima ei lisäänny muunmuassa hallituksen kiilusilmäisen leikkausinnon vuoksi, joka kohdistuu keski- ja pienituloisten toimeentulomahdollisuuksiin.

Pienituloisten toimeentulon heikennekset tapahtuvatkin pääasiassa jo tehdyillä tai ehdotetuilla, rakenteellisilla muutoksilla ja valinnanmahdollisuuksien heikentymisellä.

Kuten eläkeläisten taitetulla indekillä (tulosta nyt pois n. - 30%), irtisanomisilla, työttömyydellä, syrjäytymisellä, naisvaltaisten alojen julkisen sektorin työpaikkojen lakkauttamisella, koulutuksen säästöt (lisää köyhyyden mahdollisuutta), kotihoidon tuen lisäämisellä ja samalla päiväkotitoiminnan supistuksilla, kotona olevien vanhempien lasten varhaiskasvatus jää vanhempien vastuulle, naisten (myös kouluttautuneiden) työllistymisen heikkenemisellä…

Tällä hetkellä köyhyysrajan alapuolella elävien määrä lähentelee yhtä miljoonaa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #33

#33
Köyhän osa on kova kaikissa yhteiskunnissa. Monessa maassa suomalainen köyhä on rikas.
Pitää tyytyä osaansa tai tehdä jotain asian hyväksi. Ruikutus ei auta ketään.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #33

Siis syytit aiemmin suomalaisten yritysten ongelmista ihmisten heikentynyttä ostovoimaa.

Osoitin sinulle että suomalaisten tulotaso on noussut kautta linjan aivan suurituloisimpia lukuunottamatta tämän pitkän laskukauden kuluessa. Siitä huolimatta suomalaisyritysten tilanne heikkenee.

Olemme nyt kuitenkin varmaan yhtä mieltä että Suomen talouden alamäki ei johdu laskeneesta ostovoimasta tai kulutuksesta - sillä sellaista ei tosiaan ole tapahtunut.

Ainoa kysyntäerä joka on romahtanut on vienti. Myös investoinnit ovat laskeneet, mutta vähemmän kuin yksityinen ja julkinen kulutus ovat nousseet. Eläkeläisten tai muidenkaan suomalaisten tulotason nostamisella ei ole minkään sortin positiivista vaikutusta vientiin. Päin vastoin, kohonneet eläkkeet edellyttävät korkeampia eläkemaksuja jotka nostavat suomalaisen työn hintaa ja vähentävät vientiä.

Taitettu indeksi ei ole mikään rakenteellinen heikennys vaan päätetty tapa hoitaa työeläkkeiden korotuksia. Se ei ole laskenut kenenkään tuloja, vaan nostaa niitä.

Köyhyysraja on puhtaan imaginaarinen raja. Elän sen alla itsekin eikä suoraan sanoen kiinnosta pätkääkään. Oikeita köyhiä löytyy vain ulkomailta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #35

#35
Aika turhaa on selittää tuollaista, jos vastapuoli ei ymmärrä talouden lainalaisuuksia.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri Vastaus kommenttiin #35

Ehkä entisenä pitkän linjan työllistävänä yrittäjänä näkökulmani on erilainen kuin sinun.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #37

#37
Tuo argumentti vakuutti minut täysin.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #37

#37
Tuo argumentti vakuutti minut täysin. Kuitenkin kyllästyit yrittämiseen.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #35

"Olemme nyt kuitenkin varmaan yhtä mieltä että Suomen talouden alamäki ei johdu laskeneesta ostovoimasta tai kulutuksesta - sillä sellaista ei tosiaan ole tapahtunut."

Entä siitä kulutuksen kasvuvauhdin hidastumisesta? Se on tapahtunut.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #44

#44
Ei siellä metsässä rahaa kukaan kysy.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #44

Se tosiaan on tapahtunut. Mutta kysynnän muutoksista erottuu hyvin selkeästi yksi erä, vienti. Se on dramaattisesti laskenut. Kotimaisen kulutuksen terve kasvu edellyttäisi kuitenkin myös kotimaisen tuotannon kasvua, mikäli siis talous olisi siirtymässä kotimarkkinavetoisempaan suuntaan. Mitään tälläistä kehitystä ei ole näkyvissä, vaan kotimainen tuotanto suppenee kotimaisen kulutuksen kasvusta huolimatta.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #49

Tässä tulee taas esiin se miten valuutta vaikuttaa vientiin. Viennin alenemasta voi panna 30-50 prosenttia väärään valuuttaan. Loput johtuu oman tuotannon heikkouksista ja yleisestä kysynnän muutoksesta maailman markkinoilla. Sekä tietysti siitä että omien monikansallisten yritysten tuotantoa on siirtynyt ulkomaille.

Kotimaisen kulutuksen piikkiin tätä ei voi panna.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #21

"Suurin osa ihmisistä on ollut suomalaisittain pienituloinen, vähintään opintojensa ajan. Opiskelijat kun ovat se kaikkein pienituloisin väestöryhmä Suomessa. Siitä on kokemusta melkein kaikilla."

Eivät todellakaan ole käytännössä. Opiskelutaaperrusta on takana yli puoli vuosikymmentä, mutta tuo pienituloisuusilluusio kyllä karisi samantien kun tapasi oikeast heikko-osaisia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #43

En ota kantaa siihen miten fiksusti tai tyhmästi ihmiset käyttävät rahojaan, mutta käytettävissä olevia tuloja tarkastellessa opiskelijat jäävät ylivoimaisesti pienituloisimmaksi ryhmäksi. Toiseksi pienituloisin ryhmä ovat työttömät, joiden käytettävissä olevat tulot ovat liki 30% korkeammat kuin opiskelijoiden.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #51

Tilastoissa, joiden ulkopuolelle jäävät esimerkiksi karenssissa olevat, ne jotka eivät osaa/jaksa/pysty hakemaan toimeentulotukea ja muut enemmän tai vähemmän taloudenpidossaan epäonnistuneet.

Jos toimeentulotukea vastaava summa olisi vastikkeeton tulo, jonka saisivat kaikki vähäosaiset, olisin samaa mieltä. Käytännössä niin ei kuitenkaan ole.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #61

#61
Annetaan heidän itsensä päättää mitä tekevät. Kaikille ei vasemmistolainen puppu kelpaa, vaikka on valmiiksi pureskeltua.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tuollaiset taloustalkoo-keskustelut ovat tyhjänpäiväisiä jos todellisesta ongelmanratkaisusta ei saa puhua ja päätäntävalta Suomen taloudesta on EKP:llä sekä komissiolla.

Niko Sillanpää

En katsonut kyseistä tv-ohjelmaa, mutta selvästikin tuon kysymyksen on tarkoitus heikentää opponentin uskottavuutta. Ja ottaen huomioon, että mainituissa esimerkeissä opponentti joutuu vastaamaan, että "en yhdessäkään", kyseessä ei ole "ad hominem", vaan todellisuuteen perustuva, täysin validi argumentti. Yrittäjällä on täysin ilmeinen ja kiistaton tiedollinen ja kokemuksellinen auktoriteetti yrittämisestä sellaiseen nähden, joka ei ole toiminut yrittäjänä. Näin ollen opponentin uskottavuus heikentyi täysin ansaitusti.

Mitä bloggauksen loppuosaan tulee, mitä armchair-ajattelijat tästä asiasta teoretisoivat eli ovat mieltä, ei tuo asiaan mitään lisää; Kyseessä on heidän mielipiteensä.

Niinpä bloggauksen ainoaksi sisällöksi jääkin uusvasemmistolaiselle tyypillinen moraalinen pöyristys, joka vasta yhdentekevää onkin.

Jyrki Paldán

Samalla periaattellahan voitaisiin sanoa että yrittäjillä ei ole mitään sanomista poliittisissa asioissa, koska he eivät ole koskaan olleet kansanedustajina. Ja köyhyyttä käsittelevissä asioissa invalidoida kaikki jotka eivät ole olleet köyhinä. Koulutusleikkauksistakaa eivät saa keskustella ketkään muut kuin yliopiston hallintoa pyörittävät ihmiset.

Jos kyseessä olisi ollut argumentti "tietääkö Li Andersson minkälaista yrittäjän arki on", olisi kyseenalaistaminen ollut aiheellinen. Tuollaisenaan se on ad hominem, sillä mikään käsitellyistä argumenteista ei liittynyt siihen onko Li Anderson ollut yrittäjänä vai ei, tai tietääkö hän yrittäjän arkea. Li Andersonin henkilökohtainen ominaisuus yrittäjänä olemisesta ei ollut argumentti, joten siihen vetoaminen muiden argumenttien diskreditoimiseksi on ihan selkeä ad hominem.

Onhan esimerkiksi homeopaatteina lääkäritutkinnon suorittaneita. Tuleeko minun siis uskoa kaikki mitä hän keskinäisessä väittelyssä sanoo kyseenalaistamatta, koska hänellä nyt vain on kiistaton tiedollinen ja kokemukselinen auktoriteetti terveysasioissa?

Niin, ja tällehän on ihan oma alakategoriansakin; Ad hominem circumstantiae.

Niko Sillanpää

No, Harkimo on vuosikymmeniä politiikassa taustavaikuttajana mukana ollut yrittäjä, nyt siis kansanedustaja. Eikä kyse ollut "minkään sanomisesta", vaan siitä, kenen sana perustellusti painaa enemmän ja tulee huomioitavaksi, kenen ei. Köyhyyden kokemisessa köyhä on varmaankin tosiaan ekspertti. Köyhälle tulonsiirtojen maksamisessa maksaja tietää varmaankin enemmän maksamisesta kuin köyhä. Anderssonin uskottavuus kyseenalaistettiin tuossa, koska se de facto on kyseenalainen kyseisessä aihepiirissä. Esim. Patomäellä ei ole ollut ulostuloissaan todellakaan ongelmia vedota omaan auktoriteettiinsa tai akateemiseen rankkiinsa. Miksi esim. Harkimolla sitten olisi?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #50

Ei pelkkä aihepiiri todellakaan riitä, vai oletko siis tosiaankin sitä mieltä että maallikkojen tulee kyseenalaistamatta kuunnella homeopaatteja terveyteen liittyvissä asioissa, jos heiltä vain sattuu löytymään lääkärintutkinto taskusta?

Lisäksi sekoitat Ad hominem circumstantiae:n ja auktoriteettiin vetoamisen. Kummatkin yhtä lailla argumentointivirheitä, mutta sisällöltään erilaisia; "minä olen oikeassa, koska argumentin(huom! ei välttämättä aihepiirin) kannalta irrelevantti seikka X", ja "sinä olet väärässä, koska argumentin kannalta irrelevantti seikka Y".

"Esim. Patomäellä ei ole ollut ulostuloissaan todellakaan ongelmia vedota omaan auktoriteettiinsa tai akateemiseen rankkiinsa."

Ehkä, mutta se ei liity tähän tapaukseen mitenkään.

Lisäys; tarkistin vielä kertauksen vuoksi mistä puhuttiin Harkimon keskeyttäessä.

Häiriköinti tapahtui kun Li otti puheeksi muutamia huomioita, jotka selittävät "talkoisiin" liittyvää kahtiajakautumisen tunnetta; toinen oli PK-sektoriin suuntautuvan kulutuskysynnän lasku kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin vaikuttavien leikkausten seurauksena, ja toinen oli epäsuhta tulohaitarin ääripäiden tulokehityksessä. Kummankaan tarkastelemiseen tai havaitsemiseen ei yritäjyys vaikuta edes etäisesti.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #50

Niko Sillanpää kirjoittaa "Esim. Patomäellä ei ole ollut ulostuloissaan todellakaan ongelmia vedota omaan auktoriteettiinsa tai akateemiseen rankkiinsa. Miksi esim. Harkimolla sitten olisi?"

Väittääkö Patomäki, että me lukijat emme ymmärrä, koska emme ole professoreita? Ei - vaan päin vastoin hän selittää meille sen, minkä itse tietää ja ymmärtää.

Miksei Harkimo tyydy selittämään käsityksiään asia-argumentein esim. vaikkapa ihan taloustieteellisin tutkimustuloksin, vaan turvautuu typeryyteen?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #93

Olen samaa mieltä, että asia-argumentit ovat toivottavia. Nyt Patomäki kuitenkin kertoo etteivät yrittäjät ja vuorikiipeilijät ole kansalaisia, ihan selittämättä. Voihan asian laita niin ollakin vaikken minä ole siitä tietoinen, mutta blogissa se jäi ihan professorin auktoriteetin varaan. Kaupan kassoja, opiskelijoita, politikkoja ja tutkijoita professori ei erikseen mainitse, mutta ilmeisesti hekään eivät kuitenkaan täytä Patomäen määritelmää kansalaisista. Tutkijan kohdalla epäilen sen johtuvan siitä ettei hän ole saanut professuuria, muiden kohdalla en uskalla syytä arvailla. Niitä varsinaisia syitä emme tietenkään voi tietää, ellei arvon professori tarkenna määritelmäänsä.

Esittämäsi kysymys on toki relevantti, mutta miksi rajoitit sen vain Harkimoon?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#45
''köyhyyttä käsittelevissä asioissa invalidoida kaikki jotka eivät ole olleet köyhinä.''

Tuohon asiaan voi itse vaikuttaa ratkaisevalla tavalla, jos ei köyhyys miellytä. Pitää tyytyä osaansa, jos on jättäytynyt muiden maksettavaksi kulunsa.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Kokoomuslaisten kanssa eri mieltä oleminen on rikos ihmisyyttä vastaan.

Niko Sillanpää

No jaa. Harkimo on monessa asiassa väärässä ja elkeiltään monesti jonkinlainen Trump Jr., mutta tässä hän on oikeassa.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Kyllähän monet taparikollisetkin ylpeilevät 'kakkujen istumisillaan'. Tavallaan omalla professiolla ylpeily on ihan okei, jos keskustellaan asiaan vihkiytyneiden omissa ympyröissä. On tosiaan järjetöntä yrittää riistää keskustelukumppanin uskottavuutta vetoamalla oman erikoisalan suoritteisiin. Surkea on näiden keskustelujen taso, mikä johtuu nykyajan ihmisten sairaalloiseksi muuttuneesta itsekeskeisyydestä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Suomalaisen elinkeinoelämän pääpuolustajat Risto E. J. Penttilä ja Matti Apunen ovat tietääkseni viettäneet jokaisen aikuisikänsä päivän joko palkansaajina tai opiskelijoina. Matti on kiistämättä tehnyt jotakin, paljonkin, koko ajan, muttei yrittänyt. Penttilä on päässyt jalkapallostipendillä lässyttäjäksi.

Niko Sillanpää

Eivätpä he tietääkseni Harkimoa yrittäjyyden osalta ole haastaneetkaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Arveletko, että Harkimon mielestä Apunen ei saisi puhua yrittäjyydestä?

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #112

En, mutta arvelen, että Harkimo arvioi yrittämisasiantuntemuksensa Apusen asiantuntemusta korkeammaksi.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #122
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #125

En minäkään. Mutta korkeampi se on kuin Anderssonin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Surullista, ettei Patomäki näe malkaa omassa silmässään:

"studioon oli raahattu yrittäjiä ja vuorikiipeilijöitä kansalaisten sijasta"

Tietääkseni molemmat Patomäen kansalaisiksi kelpaamattomiksi julistamat ryhmät lasketaan perustuslain puitteissa täysivaltaisiksi kansalaisiksi, harjoittamastaan ammatista huolimatta. Oletan että keskustelu on jotenkin koskettanut yrityksiä/yrittäjyyttä, kun Harkimo on kysymyksensä esittänyt, joten sillä lienee ollut joku relevanssi. Patomäki sen sijaan ei edes kysy ovatko yrittäjät ja vuorikiipeilijät kansalaisia, hän tietää.

Sen toki ymmärrän miksi Patomäki ei pidä yrittäjää yritystoiminnan asiantuntijana, tai edes usko että heillä olisi mitään arvokasta annettavaa talouspoliittiseen keskusteluun. Sitä en kuitenkaan osaa kommentoida sortumatta ad-hominemiin, joten pidättäydyn.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Mitä kertoo Suomen yhteiskunnallisen keskustelun tilasta, jos nimenomaan vasemmisto osaa lainata Friedrich Hayekia oikein ja selittää jonkun todellisen näkökulman normatiivisesta liberaalista etiikasta?

Toisaalta normatiivinen liberaali etiikka toimii myös toiseen suuntaan: koska kukaan ei tiedä paikallisten toimijoiden asioista paremmin kuin paikalliset toimijat itse, valtion ei tulisi niihin käytännössä puuttua. Virkamiehillä ei ole minkäänlaista näköalapaikkaa, minkälainen sääntely on kokonaisuuden kannalta paras mahdollinen. Päinvastoin, virkamiehillä ja poliitikoilla on tunnetusti perverssit kannustimet, eivätkä he joudu yleensä kärsimään huonoista päätöksistään.

Mainiota kuitenkin huomata, että vasemmistokin tuottaa välillä tekstiä, jossa on hyviä ja älykkäitä pointteja. Toivottavasti vasemmisto ryhdistäytyy, ja antaa aihetta kehuille jatkossa vähän useammin!

Jyrki Paldán

Vaikka Hayek tekikin elämänsätyönsä selittäen kuinka markkinataloudessa yksilön itsekkyys hyödyttää kaikkia paremmin kuin mikään sääntely tai talouteen puuttuminen(ml. tulonsiirrot tai rahapolitiikka), on todella vaikea nähdä hänen jutuilleen mitään oikeaa perustaa. Jos perversseistä kannustimista puhutaan niin kyllä siellä ihan kärjessä kiikkuvat ne suunniteltu vanheneminen, polkupalkkatyövoiman käyttö, ympäristötuho ja psykologiseen manipulointiin(a'la Goebbels) perustuvan mitään hyödyllistä tuottamattoman mielikuvamarkkinoinnin nousu yhdeksi suurimmista talouden sektoreista.

Vastuunpakoilu taas on nykyisellään aivan hulppeissa mitoissa. On helppo osoittaa syyllinen esimerkiksi Holodomoriin(vaikka syylliset eivät vastuuta kantaneetkaan), mutta mistä osoittaa syyllinen nykyisiin vuosittaiseen kymmeneen miljoonaan nälkäkuolemaan? Heidän ravinnonsaantinsa määrää kasvoton ja kaikesta vastuusta vapautettu kysyntä- ja tarjontamekanismi, joka pohjautuu pakkovaltaisesti ylläpidettyihin omistusoikeuksiin. He elävät järjestelmässä jossa yhteiskunnallinen hierarkiaketju pakkovaltaisesti evää heiltä pääsyn ravintoon, mutta kukaan ei ole siitä vastuussa.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Suunniteltu vanheneminen on kuluttajan pettämistä, eikä sovi markkinoihin.

Halpatyövoiman käyttö taas on paljon parempi kuin nälkään kuoleminen, vaikka vasemmisto ei aina olekaan tästä samaa mieltä.

Mikään liberalismin koulukunta ei salli ympäristön saastuttamista. Tämä on enemmän rent seeking käyttäytymistä kannattavan oikeiston aiheuttama ongelma.

"Mitään hyödyllistä tuottamattoman mielikuvamarkkinoinnin nousu yhdeksi suurimmista talouden sektoreista." Tämä taas ei pidä paikkansa, mutta liippaa jo aihetta. Kuvittelet siis tietäväsi, mikä on kenellekin ihmiselle hyödyllistä tai kuvittelet, että joku virkamies tietää. Tämä on hirveä elämänkatsomus ja täysin liberaalin etiikan vastaista. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä tiedät, mikä on turhaa ja minkälaista lainsäädäntöä kannattaisit asiaan liittyen.

Nälänhätä johtuu sosialismista ja autoritarismista, ja syyllisiä ovat autoritaariset hallinnot. Ei tässä ole mitään erityisen vaikeaa. On tyypillistä yrittää syyttää liberalismia tai liberaaleja sosialistien aiheuttamista ongelmista. Näin käy hyvin usein.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #52

"Suunniteltu vanheneminen on kuluttajan pettämistä, eikä sovi markkinoihin."

Minusta tämä on yksi markkinoiden toiminnan kiinnostavimmista kysymyksistä. Jos tuote hajoaa, kuluttajalle syntyy tarve hankkia uusi ja tuottajalle tarve tuottaa uusi koska yksi laite on poistunut kannasta. Talouskasvun kannalta suunniteltu vanheneminen näyttäisi äkkiä positiiviselta asialta. Ongelmat tulevatkin sitten vasta ulkoisvaikutusten kuten ympäristöhaittojen kautta.

Periaatteessa jos kierrätysasteemme olisi sata, suunniteltu vanheneminen voisi olla kaikkien etu. Laitteet korvautuisivat aina uusilla, tehokkaammilla ja vähemmän resursseja tuhlaavilla versioilla.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #54

Tuo argumentti kuulostaa sellaiselta olkiukkokeynesiläisyydeltä, jossa tuotteiden tuhoaminen loisi hyödyllistä talouskasvua ;)

Jos pitää ostaa joka vuosi uusi tulostin, on vähemmän rahaa ja resursseja käytettävissä muuhun.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #56

Mutta koska tuotanto lisääntyy yhdellä tulostimella, tulostimen tuotantoketjulla on vastaava määrä lisää ostovoimaa (-verokitka). En pidä tosin tulostinta kovin hyvänä esimerkkinä.

Lähinnä ajattelen esimerkiksi polttomoottoreita joiden hyötysuhde kemiallisesta energiasta työksi on melko vaatimaton. Jos polttomoottoritekniikan kehittyminen parantaisi hyötysuhdetta x% vuodessa ja vanhojen moottoreiden kierrätysaste olisi y%, niin missä kohtaa olisi kokonaisuuden kannalta edullista vaihtaa moottori? Periaatteessahan vanhentuneen moottorin käyttö luo jossain kohtaa hyvinvointitappion.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #54

"Talouskasvun kannalta suunniteltu vanheneminen näyttäisi äkkiä positiiviselta asialta. Ongelmat tulevatkin sitten vasta ulkoisvaikutusten kuten ympäristöhaittojen kautta."

Niinpä, talouden lukujen valossa tuo on järkevää toimintaa, oikein minkään reaalisen ei. Siinä hukataan ihan yhtä lailla resursseja kuin työtäkin, ja lisäksi tuhotaan ympäristöä täysin tarpeettomasti.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #60

Ei tuo ole "talouden lukujen" kannalta järkevää toimintaa, kun ottaa huomioon ulkoisvaikutukset ja vaihtoehtoiskustannukset, jotka ovat kansantaloustieteen ensimmäisen kurssin peruskauraa.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #63

Jos olet niihin kansantaloustieteen kurssikirjoihin tutustunut, tiedät varsin hyvin että nuo ovat lähes täydellisen kvantifioimattomia käsitteitä. Ne eivät myöskään millään tavalla näy yksilön(yrittäjän) taloudellisissa insentiiveissä, ellei asiaan puututa esimerkiksi päästösakoilla. Ja koska puhe oli nimenomaan niistä perversseistä kannustimista yksilöille, on tuo markkinavetoinen malliesimerkki niistä.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #65

Ei se ole markkinavetoinen malli, jossa ulkoishaittoja ei joko kielletä tai veroteta. Se on sosialistinen rent seeking malli. Markkinoilla kukin toimija vastaa kustannuksistaan.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #70

Hetkinen, nyt täytyy kyllä myöntää että en ollenkaan tiedä mistä puhut, vaikka mielestäni jonkin verran olen pintapuoliesti tutustunut niin klassiseen liberalismiin, (Yhdysvaltalaistylisen)libertarianismiin kuin itävallan koulukunnan taloustieteeseenkin.

Tarkoitatko siis että pitäisi olla joku taho, joka kvantifioi tuotannon ja kulutuksen ympäristöhaitat ja säätää niiden perusteella sellaiset lainsäädännölliset kannustimet, että yritysten ei kannata harjoittaa suunniteltua vanhenemista ja kannattaa pyrkiä aina ympäristöystävällisyyteen?

Kannatan tuota ideaa ehdottomasti, mutta en millään näe miten se olisi markkinataloutta. Jos jotain se kuulostaa paljon tiukemmin säännellyltä suunnitelmataloudelta kuin nykyinen sekatalous (suhteellien) kevyine sääntelyineen.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #99

Juuri noissa itävaltalaisten jutuissa saastuttaminen on täysin kielletty, mutta käytännössä tiukimpien tulkintojen toteuttaminen ei onnistu.

Kannustimet (esim. verotus) asetetaan siten, että veroilla voidaan kompensoida muille aiheutettu haitta. Tämä ei tarkoita välttämättä, etteikö jonkun firman kannattaisi tehdä saastuttavia tuotteita tai suunnitella vanhenemista, mutta kun saasteista ja luonnonvarojen käytöstä joutuu maksamaan, ohjaa se toimintaa ympäristöystävällisempään suuntaan.

Kyllä tämä on ihan perusmuotoista liberaalia markkinataloutta. Julkisen sektorin rooli on rakentaa olosuhteet tuotannolle (esim. turvata perusoikeudet ja sopimusten toteutuminen) ja kontrolloida, ettei kukaan onnistu menestymään ulkoistamalla kustannuksiaan muille (estää rent seeking). Julkinen sektori ei kuitenkaan osallistu tuotannon järjestämiseen mitenkään.

Suunnitelmataloutta on se, että julkinen sektori päättää tuotteiden hinnoista ja jonkun alan yritysten määrästä, ja pahimmillaan jopa tuotettavien tavaroiden määrästä. Suunnitelmataloutta voi myös olla yritystuet tai muu kuin ulkoishaittoihin perustuva elinkeinoelämän sääntely. Tällaiset asiat taas eivät ikinä mahdu markkinatalouteen.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #101

"Juuri noissa itävaltalaisten jutuissa saastuttaminen on täysin kielletty, mutta käytännössä tiukimpien tulkintojen toteuttaminen ei onnistu."

Täysin kielletty? Öö.. missä ja kuka noin on sanonut? Sehän sitäpaitsi tarkoittaisi käytännössä paluuta kivikaudele.

"Suunnitelmataloutta voi myös olla yritystuet tai muu kuin ulkoishaittoihin perustuva elinkeinoelämän sääntely."

Tämä ulkoishaittoihin perustuvan elinkeinelämän sääntely ulosjättäminen määrittelystä on kyllä ihan uusi asia. Sinänsä tietysti ihan mielenkiintoinen juonenkäänne, jos tuota ajatteluketjua venyttäisi vakka Marxin lisäarvoteoriaan, voisi todeta että pääoman menestyminen työntekijöiden tuottamalla lisäarvolla on juurikin tuota "rent-seekingiä".

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #109

Tämä perustuu tiukkaan käsitykseen omistusoikeudesta: kellään ei ole oikeutta tuottaa saasteita tontillesi. Omalla tontilla saa tuprutella, mutta päästöt täytyisi pitää oman omistuksen alueella, mikä on mahdotonta. Kuten sanoin, tällaisia tulkintoja on mahdoton toteuttaa tiukassa mielessä.

Itävaltalaista analyysiä mm. täällä: https://mises.org/library/what-externality

"Consider the case of river pollution from the foozle factory. If the people downriver from the factory have a property right in the river, the factory will have to negotiate with them in order to legally discharge waste through their property. We can't say what solution the participants might arrive at-the factory might shut down, the people downriver might be paid to move, or the factory might install pollution control devices or simply compensate those affected for suffering the pollution. What we can say is that, within a system of voluntary exchange, each party has demonstrated that it prefers the solution arrived at to the situation that existed before their negotiations."

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #116

Ah, aivan, nyt pääsin kärryille mistä puhuit. En osannut ihan heti yhdistää, tuossa ajatuksessahan kun ei sinänsä suorana kielletä kaikkia päästöjä, vaan ainoastaan muiden omaisuuden turmeleminen.

Mutta tosiaan, tuo asettaa koko itävaltalaisen talousajattelun täydelliseen umpisolmuun. Joko ilmakehä täytyisi yksityistää(joka sekään ei onnistu, koska ilman sekoittuminen), kysellä jokaiseen tupruun lupa jokaiselta maailman ihmiseltä, tai kieltää päästöt kokonaan. Tai sitten vain sulkea silmät päästöjen haittavaikutuksilta, joka näyttää olevan se yleisin tie ulos tuosta dilemmasta.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #119

Tämä on toki vain se tiukin tulkinta omistusoikeudesta, mutta kyllä Suomessakin jotkut näitä ajatuksia kannattavat. Itävaltalaiseen teoriaan kuuluu paljon muutakin, mutta itse koen, että kaikki hyödylliset näkemykset on jo sulautettu valtavirtaiseen taloustieteeseen ja näen, että itävaltalainen taloustiede valtavirran erillisenä alana on vähän sellainen kuppikunta, jolla on monia omituisia asioita ja lähestymistapoja. En toki ole mikään alan asiantuntija, vaan tämä on puhtaasti maallikon näkemys.

Itävaltalaisen koulukunnan taloustieteilijöiden kontribuutiot valtavirran taloustieteeseen ja liberaaliin ajatteluun ovat toki kiistattomat.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #52

"Suunniteltu vanheneminen on kuluttajan pettämistä, eikä sovi markkinoihin."

Jaha, siellä siis tehdään oletus täydellisistä markkinoista, joissa kaikilla tahoilla on täydellinen tieto ja ulkoistusvaikutuksia ei ole. Todellisuudessa markkinat aiheuttavat tuollaisia kannustimien perversioita, mutta siellä libertaarien mikä-mikä-maassa tuollaisia ongelmia ei ole. Mutta hetkinen! Eikö noilla oletuksilla myös suunnitelmatalous olisi äärettömän tehokas? Voi mitä ironiaa!

"Halpatyövoiman käyttö taas on paljon parempi kuin nälkään kuoleminen, vaikka vasemmisto ei aina olekaan tästä samaa mieltä."

Väärä dikotomia.

"Mikään liberalismin koulukunta ei salli ympäristön saastuttamista."

Liberaalit varsin usein vastustavat ympäristön saastuttamista rajoittavaa sääntelyä, joten he eivät halua kieltää ympäristön saastuttamista. Ja eikös koko liberalismin kantavana ideana ole että kaikki mikä ei ole erikseen kiellettyä, on sallittua?

"Tämä taas ei pidä paikkansa, mutta liippaa jo aihetta."

Mikä siinä ei pidä paikkaansa? Sekä että markkinointi on merkittävä talouden sektori, vai se että markkinoinnissa hyödynnetään tehokkaasti alitajuisia impulsseja, riippuvaisuuksia ja hyväksikäytetään varsin irvokkaasti muita psykologisen manipuloinnin keinoja?

"Kuvittelet siis tietäväsi, mikä on kenellekin ihmiselle hyödyllistä tai kuvittelet, että joku virkamies tietää."

Jos tämä viedään äärimmilleen periaatteellisuustasolle, ainoa looginen lopputulos on esimerkiksi että rajaton pääsy huumeisiin on huumeriippuvaiselle hyödyllistä eikä kukaan muu voi asiaa tietää paremmin.

"Nälänhätä johtuu sosialismista ja autoritarismista, ja syyllisiä ovat autoritaariset hallinnot."

Joillain nälänhätäalueilla ei ole hallitusta lainkaan, joten tuo on aivan naurettava väite. Kerro ihmeessä miten täysin varaton ja äärettömän matalatuottoinen ihminen saisi itselleen ravintoa markkinoilta jos valtio saataisiin "pois tieltä"? Mistä syntyisi tuo yht'äkkinen impulssi vastikkeettomasti tuottaa ja kuljettaa ruokaa nälkää näkeville, joka nyt ei(väitteesi mukaan valtioista johtuen) toteudu?

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #57

Liikaa olkiukkoa eikä lainkaan rakentavuutta, ei pysty jatkamaan. Ei kannata aloittaa keskustelua luettelemalla hirveää määrää asioita, mikäli haluaa dialogia. Yksi riittää.

Käyttäjän immu kuva
Väinö Immonen

Kiitos viileästi viisaudesta Heikki P.

Yrityksistä: Harkimon ja Bernerin kaltaisilta voisi tylysti tivata, että monessako erehdyksessä olet ollut mukana.

Immu Kuopiosta

Käyttäjän MiikaKautto kuva
Miika Kautto

Patomäeltä hyvä kirjoitus siitä. Hjallis puhui erittäin hyvin luottamuksen lisäämisestä työpaikoilla. KUitenkin hänenn heittosa Li Anderssonille, tuhosi sen minkä hän oli saavuttanut. Samoin Rostedt puheet että yrittäjiltä kaikki on jo viety, kuvaa suppeaa maailmankuvaa. Hän on hyötynyt suomen hyvästä sote-palvelusita ja hänet on kuolutettu verovaroin. Hänen yrityksensä hyötyy suomen oikeusjärjestelmästä, koulutetusta väestöstä ja infrasta. On hyvin vaarallista ajatella että yhteikunnan palvelut tulevat itsekseen.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Joissakin lehdessä oli hauska sarjakuva, jossa työnantaja sanoo:

"Emme voi valitettavasti maksaa työstä, mutta saat arvokasta työkokemusta".

Työntekijä on sitten mennyt kauppaan ja toteaa myyjälle:

"En voi valitettavasti maksaa ostoksista, mutta tarjoan kaupallenne arvokkaan kokemuksen."

Siinä kuvassa hyvin kiteytyy tää taloustalkoiden ristiriita. Voihan sitä palkkoja pudottaa, mutta kohta ei asiakkaat enää kykene ostamaan tuotteita. Tässä on pienoinen ristiriita, kun samaan aikaan rakennetaan suuria kauppakeskuksia, nyt on menossa jonkinlainen rakennusbuumi sillä sektorilla. Sitä on kovasti perusteltu, että sinne tulee niitä ravintoloita ja niistä tulee enemmän jonkinlaisia elämyspaikkoja. Mutta kun ihmiset taloustalkoiden vuoksi kantavat niihin entistä vähemmän rahaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mihin perustat väitteen, että ihmiset kantavat kauppakeskuksiin vähemmän rahaa? Tässäkin ketjussa esimerkiksi Pylkkönen ja Paldán, muista erimielisyyksistään huolimatta, olivat yhtä mieltä että kulutus on kasvanut.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Tulevat kantamaan palkkadevalvaation myötä. Käytössä oleva rahamäärä vähenee.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #68

Ajattelitko kauppakeskuksia rakennettavan yhden vuoden tähtäimellä? En olisi väitteestäsi varma, kokonaisuus tuskin näillä pikkusäädöillä edes loppupeleissä laskee.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #69

En ajatellut, en myöskään ajatellut palkkadevalvaatiota yhden vuoden tähtäimellä. Eiköhän taloustalkoissa ole kyse kilpailukykyongelmasta, siihen yritetään hakea pitkäkestoista ratkaisua.

Ihmisten ostovoima tuskin muuttuu viiden vuodenkaan aikana dramaattisesti ylöspäin. Eiköhän tapahdu päinvastoin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #68

Myös suomalaisten tuotteiden hinnat laskevat kun palkat laskevat. Palkat muodostavat edelleen teollisuudessa noin 70% arvonlisästä ja palveluissa vielä enemmän. Tuohon vielä verokiila päälle niin ostovoima suhteessa suomalaisiin tuotteisiin ei laske välttämättä yhtään.

Lisäksi jokerina on vielä se vienti, joka saattaa tuoda Suomeen lisää kahisevaa mikäli devalvaatio toimii kuten ennen.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #71

Joo, se on kumma juttu kun ei haluta nähdä sitä, että palkkojen laskeminen voi laskea myös hintoja.

Kun minun yrittäjänä ei enää tarvitse maksaa niin paljoa palkkaa, voin alentaa hintojani ja myydä kadun toisella puolella olevaa kilpailijaa enemmän. Jonka seurauksena hänkin joutuu laskemaan hintojaan, josta taas seuraa...jne.

Eli käy niinkuin halpuuttamiskampanja on osoittanut - asiakkaan kauppakassi on halventunut.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #72

Tietenkin se laskee hintoja, sitten putoavat verotulot. Se onkin se oleellinen kysymys putoavatko hinnat niin paljon, että ostovoima kasvaisi riittävästi, jonka perusteella kannattaa uusia kauppoja rakentaa.

Tässä on toinekin ongelma, jota en vielä maininnut. Verkkokauppa syö kovaa vauhtia perinteistä myymälätyyppistä vähittäiskauppaa pois markkinoilta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #74

Kilpailukyvyn kasvaessa työvoimakustannusten takia ollaan tilanteessa, jossa kilpailijamaat tekevät varmasti samoin. Suomesta pitäisi tulla työvoimakustannuksiltaan halvempi maa. Siis pitäisi olla aina halvempi kuin lähimmät kilpailijat.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #75

Se olisi surkeaa politiikkaa joka johtaisi hyvinvointitappioon.

Kun Suomen tuottavuus kasvoi todella voimakasta tahtia 90-
Luvun laman jälkeen aina vuoteen 2008, täällä ei tosiaan laskettu palkkoja. Niitä nostettiin hyvin nopeaa tahtia. Samalla julkisia menoja kasvatettiin ja valtion velkaa maksettiin pois.

Idea on siinä että kansantalouden kulutus ja tuotanto pysyisivät mahdollisimman hyvin tasapainossa. Pitkään jatkuva liika ylijäämä aiheuttaa myös hyvinvointitappiota. Joissain tapauksissa sekin on tosin perusteltua, esimerkiksi jos väestö ikääntyy nopeasti ja huoltosuhteen ennakoidaan heikentyvän.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #74

Joo, verotulotkin laskevat. Mutta sekään ei haittaa koska hintojen laskun myötä kustannustaso läpi yhteiskunnan laskee. Eli nekin hinnat joihin verotulot käytetään laskevat. Niitä saadaan sama määrä kuin ennnenkin mutta halvemmalla.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #76

Mutta jos halutaan työvoimakustannuksiltaan olla lähimpiä kilpailijoita edullisempi, niin eikö silloin ne halventuneet hinnat verrattuna ostovoimaan pitäisi olla kalliimpia, kuin ennen? Eihän työvoimakustannukset suhteessa kilpailijoihin alene, jos ostovoima säilyy lähes yhtä hyvänä kuin ennen, kun kuitenkin kilpailijamaat tekevät samoin. Hintojen laskeminen ei kerro ostovoimasta mitään.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Jari Sarasvuo kiteytti asian osuvasti jotenkin näin: "Yhteiskunnassa oikeisto tietää paremmin, miten arvoa synnytetään. Vasemmisto tietää paremmin, miten arvo kannattaa jakaa ja käyttää järkevästi, jotta kansalaiset voisivat paremmin."

Suomen ongelmana on tällä hetkellä se, että reseptimme arvon tuottamiseksi toimii heikommin kuin esim. vuonna 2007. Oikeisto olisi hyvä valjastaa löytämään uusia arvon tuotannon tapoja, jotta vasemmisto voisi sitten myöhemmin käyttää ja jakaa järkevästi arvoa yhteiskunnan hyväksi. Liikaa tai liian pitkään ei tietenkään oikeistolla kannata antaa, mutta nyt ongelmana on, että vasemmistolla on liian paljon valtaa ja sen takia Suomen talouden on vaikea löytää uutta menestysreseptiä.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Pekka Lampelto: "oikeisto tietää paremmin, miten arvoa synnytetään". ???

Miten siis? Työtä tekemällä tehdään tavaroita ja palveluita, joilla on arvo sen mukaan, kuinka paljon on työtä niiden tekemiseen tarvittu. --- Tämän tietäminen onnistuu ilman oikeistoakin.

Voitto taas syntyy siitä, että myydään jotakin, mistä ei ole maksettu.

Lisäarvo tai voitto tulee siitä, että työntekijälle ei makseta työstä työn oikean arvon mukaisesti, vaan vähemmän, jolloin yrittäjä tai kapitalisti voi vetää välistä itselleen. Sillä rahalla se yrittäjä/kapitalisti sitten tekee mitä tekee - yhä enemmän tekee veroparatiiseissa keikkumalla.

Kapitalistinen markkinataloussysteemi on nykyisin enää pelkkä onnelakupla.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

"Lisäarvo tai voitto tulee siitä, että työntekijälle ei makseta työstä työn oikean arvon mukaisesti, vaan vähemmän, jolloin yrittäjä tai kapitalisti voi vetää välistä itselleen. Sillä rahalla se yrittäjä/kapitalisti sitten tekee mitä tekee - yhä enemmän tekee veroparatiiseissa keikkumalla."

Yrittäjä tai kapitalisti tekee voittoa, jos hänen yrityksensä onnistuu myymään tuotteen tai palvelun riittävän korkeaan hintaan. Kova kilpailu taas vaikeuttaa myymästä tuotteita tai palveluita korkeaan hintaan. Joskus yrittäjä/kapitalisti voi joutua myymään jopa alihintaan tuotteita/palveluita, jolloin voi syntyä tappiota. Tällöin yrittäjä/kapitalisti saattaa maksaa ylihintaa työntekijöidensä työstä.

Työntekijä ja yrittäjä/kapitalisti voivat aina neuvotella, paljonko työntekijälle maksetaan hänen työstään. Silloin kun työmarkkinoilla työntekijät ovat vahvoilla, he voivat kilpailuttaa työnantajia ja valita työpaikkansa ja palkkansa vapaammin. Se voi jopa johtaa siihen, että töissä on varaa laiskotella, kun oma neuvotteluasema on niin vahva, jolloin työntekijä saattaa ansaita enemmän palkkaa kuin synnyttää lisäarvoa työllään.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Jos käsityksesi arvosta edustaa vasemmiston tietämistä, tarvitaan kyllä joku muu taho avuksi. Ei sen toki tarvitse olla oikeisto, riittää että ymmärtää arvon määritelmän. Tuottajan kustannukset eivät liity hyödykkeen arvoon millään tavalla. Kannattavuuteen ne toki liittyvät kovinkin läheisesti. Vähimmäisarvon määrittelee ostaja täysin riippumattomana mainitsemastasi kustannusrakenteesta. Käviköhän niin kuin laulussa, kun velatkin muuttuivat saataviksi?

Edit: Lisäsin vähimmäis-etuliitteen arvo-sanaan. Arvo kun voi olla huomattavasti korkeampi kuin maksettu hinta, mutta harva väkisin maksaa enemmän kuin pyydetään.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #105

Valliuksen näkemykset eivät edusta vasemmiston tietämistä. Arvo voidaan toki määritellä niinkin, että siihen nimenomaan liittyvät tuottajan kustannukset.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #108

Nyt ei taidettu toki edes puhua absoluuttisesta totuudesta, vaan paremmasta tietämisestä. Vallius onneksi asetti riman sen verran matalalle ettei tehtävästä muodostunut kohtuuttoman haastavaa.

Itse vierastan määritelmiä, joissa ostaja maksaisi hyödykkeestä enemmän kuin sille antamansa arvon.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #115

Stenbäck, arvon käsitteen voi käsittää varmasti monella tapaa. Mutta tosiasiassa me maksamme jatkuvasti hyödykkeistä ihan mitä tahansa. Ehkä itse annamme niille ostaessamme arvon, jonka suostumme maksamaan, mutta ei se ole välttämättä tavaran todellinen arvo. Yleensä maksamme liikaa ihan kaikesta. Ja JOs joku tavara tai palvelu on ostajalle halpaa, se on silloin tehty työntekijöiltä lisätyötä entistä enemmän kiristäen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

"Lisäarvo tai voitto tulee siitä, että työntekijälle ei makseta työstä työn oikean arvon mukaisesti, vaan vähemmän, jolloin yrittäjä tai kapitalisti voi vetää välistä itselleen."

Karl Marx kirjoitti aikanaan tuhansia sivuja kumotakseen nimenomaan tämän käsityksen. Kansainvälinen työväenliike perustuu päinvastaiseen ajatteluun kuin Valliuksen näkökulma.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #107

Kiitos korjauksesta Jari-Pekka Vuorelalle ja muillekin arvokäsitystäni kommentoineille. Yritän ymmärtää. En kuitenkaan ymmärrä. Maksetaanko työntekijöille sitten tosiaan täysi arvo siitä, mitä hän tuottaa? Minun mielestäni ei. Ehkä te halautte jaaritella käsitteestä arvo ... mutta näin minä olen Marxia lukenut, eikä tämä minusta niin kovin monimutkaista ole:

LYHYESTI: Lisäarvo = maksamattoman työn tuote, lisätuote, josta työntekijälle ei makseta → tästä muodostuu kapitalistille tulevat ylimääräinen voitto eli lisävoitto. Työvoimatavara täytyy myydä alle hintansa. (Marx 1976, 17. Pääoma.Kansantaloustieteen arvostelua. 3. osa)

PITKÄSTI:
”Tavaraan sisältyvä arvo on yhtä suuri kuin sen työaika, jonka tavaran valmistaminen maksaa, ja tämän työn summa koostuu maksetusta ja maksamattomasta työstä.”
Kapitalistille tavaran kustannushinta koostuu ainoastaan siitä työn osasta, jonka hän on maksanut. Tavaraan sisältyvä lisätyö ei maksa kapitalistille mitään, vaikka se maksaa työläiselle työtä samoin kuin maksettukin työ ja yhtä lailla luo arvoa ja sisältyy arvoa luovana osana tavaraan. ”Kapitalistin voitto syntyy siitä, että hän on myynyt jotakin mistä hän ei ole maksanut.” Lisäarvo sekä voitto koostuvat tavaran kustannushinnan ylittävästä tavaranarvon ylimäärästä. (Marx 1976, 51.) … ”tavaroiden kustannushinta on aina pienempi kuin niiden arvo” (Marx 1976, 170).

”kokonaistyö jakautuu välttämättömään työhön, jolla työläinen luo tuotteen sen arvo-osan, millä hänelle itselleen maksetaan, siis työpalkan, sekä maksamattomaan lisätyöhön, millä hän luo tuotteen sen arvo-osan, joka esittää lisäarvoa ja joka myöhemmin hajoaa voitoksi ja maankoroksi.” (Marx 1976, 821.)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

En halua alustaa keskustelua Marxin arvoteoriasta. Käytännön tutkimusta ajatellen se on yhtä epärealistinen kuin muidenkin taloustieteen koulukuntien teoriat puhuessaan tilanteesta, jossa kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa:

https://teoriapiikki.wordpress.com/marx-sanasto/

Lisäarvoa kuitenkin syntyy, vaikka työvoimalle maksettaisiin työvoiman arvoa vastaava hinta.

Marxilaisuus erottaa muuten kapitalismin tavallisesta markkinataloudesta siten, että sen perusprosessi ei ole T-R-T vaan R-T-R'. Ei siis tavara-raha-tavara vaan raha-tavara-lisää rahaa.

Markkinataloutta vastaan Marxilla ei ollut mitään. Kapitalismiakin hän piti vallankumouksellina ja edistyksellisenä järjestelmänä, joka kuitenkin pitäisi kumota vielä paremmalla.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #110

J-P Vuorela, Marxista on vaikea keskustella, enkä minä teorioita ymmärrä, mutta minulla kuten muillakin taviksilla on lupa edes yrittää ymmärtää sitä, mitä ympärillä tapahtuu. Rahan tekeminen on kapitalistin tavoite, siinä on ongelmamme ydin. (= R-T-R'?)

Marx kertoo nykyisestä elämänsisällöstämme osuvasti: Porvarillinen rikkaus ja kaiken porvarillisen tuotannon tarkoitus on vaihtoarvo, ei nautinto. Tämän vaihtoarvon lisäämiseksi ei ole – jos keskinäinen petkutus lasketaan pois – mitään muuta keinoa kuin tuotteiden määrän lisääminen, tuottaminen enemmän. (-- näin tiivistää Honkanen, Pertti 2011. Teoksessa Koivisto, Juha & Oittinen, Vesa (toim.) Mega-Marx. Johdatus uuteen Marxiin)

Ja tuottamista enemmän tulee sillä, että teetätetään työntekijöillä aina vain enemmän lisätyötä, jota ei kukaan muu kuin kapitalisti tarvitse. Paljon vähemmällä työnteolla pärjäisimme, jos emme kenellekään turhia voittoja tuottaisi.

Seppo Korppoo

Minä taas koen käytännössä asiat seuraavalla tavalla:

Saamme jostakin vinkin siitä, että jossakin päin maailmaa tulee tarjouskilpailu, johon firmamme tuotteet näyttäisivät sopivan.

Sen enempää filosofoimatta tiimimme pakkaa kapsäkit ja lennää tapaamaan asiakasta. Kuulemme hänen kommenttinsa. Jos edelleen näyttää kiinnostavalta, tarjoamme kyseistä kohdetta.

Tarjouksemme pitää olla maailman paras, sillä muuten häviämme kaupan.

Jotta tuotteemme olisi koko ajan paras, se vaatiin 24/7 pitkäjänteistä ja jatkuvaa kehitystyötä.

Näin firmamme pystyy tekemään jatkuvasti voittoa ja voi siten myös työllistää.

Näin menestyvä talous on aina toiminut, ja toimii varmasti vielä tulevaisuudessakin.

Heikki Patomäen filosofoinnit eivät auta kaupan kotiin saamisessa ollenkaan, varsinkin kun muistaa, että maxilaisen utopian mukaiset kokeilut ovat johtaneet kauheuksiin ja lopulta konkurssiin.

Onko niin, että Suomessa on vielä paljonkin sellaisia Leninin sanoin "hyödyllisiä idiootteja", jota ajattelevat Heikin tavoin? Jos on niin, toivottavasti kokeilkoon utopiset ideansa mieluummin rotilla, eikä Suomen kansalla.

Seppo Korppoo
Toimitusjohtaja, 40 vuotta vientityötä
Rate International Oy

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Seppo Korppoo, ihan noin juuri nykyisin pitääkin yrityksen toimia. Mutta ei yksikään yritys kauaa toimi. Kilpailu kovenee kaiken aikaa ja meno menee vain hullummaksi. Ennen pitkää tulee konkurssi tai viisaasti ennen sitä yritys myydään isommalle ja työpaikat menetetään ...

Hyvinvointia kaikille tuova kapitalismi on utopia siinä missä diktatuurinen kommunismikin.

Kapitalismissa aina joku häviää ja kärsii samalla kun kulloinkin menestyksen vuorossa oleva kapitalisti voittaa ja kukoistaa.

Emmekä sitä paitsi tarvitse tätä kaikkea tavaraa, jota kapitalistien pitää tuottaa. Siksi myymme jo terveytemme markkinoiden armoille. Voi onnea!

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Professori Patomäen kirjoitusta ovat kommentoineet minua viisaammat henkilöt, jotkut jopa lukuisia kertoja. Näin ollen tuon julki ainoastaan suuren ihmettelyni siitä, että professori Patomäki suorastaan valehtelee kirjoittaessaan Harkimon olleen äänessä koko ajan. Ilmeisesti Patomäki ei noteerannut millään tavoin puoluetoverinsa Andersonin äänessä olemista eikä myöskään puheenjohtaja Rinteen. Oman kirjanpitoni mukaan Rinne sai eniten puheenvuoroja ja hyvänä kakkosena oli Anderson. Lisäksi kumpikaan ei malttanut olla hiljaa toisten puhuessa vaan ottivat itse ilman puheenjohtajien lupaa puheenvuoroja. Harkimon käyttämät puheenvuorot jäivät puoleen Rinteen ja Andersonin puheenvuoroista.
Professori Patomäki, vaikka Harkimo teitä ei henkilönä miellytä, pysykää kuitenkin totuudessa.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Arvo Tammela, olen samaa mieltä siitä, että käyttäytyä pitää osata kaikkien. Ei ole mikään meriitti olla näsäviisas ja sanavalmis. Nykyisin ei ehkä ole enää muotia osata kuunnella ja puhua kohteliaasti.

Aimo Wiren

S Korppoon kommentti edustaa käsittääkseni selkeimmin reaalista kokemusta ja vielä pidemmältä ajalta. Pitkäaikainen menestyjäyrittäjä on täysin eri rotua kun mitä tässä SOME-myllerryksessä yrittäjän prototyyppinä esitetään. Pidemmässä juoksussa kepulikeinoin yrittävä putoaa pelistä ja samalla tietysti hänen työntekijöidensä asema nollautuu. Hyvät työntekijät keräytyvät hyvän työnanatjan leipiin. Heitä tuskin näkee täällä morkkaamassa työnantajaanssa.
Patomäen tieteellisyys lienee Rawls-pohjaista ja se kertoo paljon kaikista hänen johtopäätöksistään. Markkinat ovat osa luonnonjärjestystä mitä nämä ns. tieteilijät parhaansa mukaan yrittävät kieltää.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Palasin aamulla Ranskasta, jossa nuoriso 3 -viikon manifestaationsa jälkeen saavutti jotain merkittävää - rahaa nuorille!

Yhtiöitetty maa ei tunne mielenosoitusten merkitystä.

Yhtiöitetty maa on valtion loppu!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yhtiöittäminen per se ei tarkoita vielä muuta kuin että minäkin yksityisenä kansalaisena saan vaivattomasti katsottua netistä vaikka oman terveysasemani taloustiedot. Kyllä ne minua kiinnostaisivat.

Tottakai taustalla voi olla muutakin agendaa jonka mielekkyydestä ei sitten osaa sanoa. Esimerkiksi se terveyskeskus on sitten helpompi myydä jos joku sellaista haikailee.

Väitän että avoimuus kyllä lisääntyisi yhtiöittämisen myötä.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

On pakko, on pakko

Juha Sipilän ja Paavo Väyrysen shamanistisen logiikan mukaan suomenkieliset (5 milj.) muodostavat enemmistön Pohjolassa (20 milj.) minkä kompensoimiseksi Suomessa pitää toteuttaa raudanlujaa vähemmistöpolitiikkkaa taloudessa (XXL, Nordea, Arla, Gigantti, Biltema, Clas Ohlson, ym, ym...).

Määritelmän mukaan shamaanit ja heidän toverinsa elävät kolmitasoisessa maailmassa. Nämä tasot ovat:

-Ylinen taso, jossa henget ja jumalat elävät.
-Keskinen taso, jossa ihmiset ja eläimet elävät.
-Alinen taso on "buni" eli manala, kuolleitten koti.

http://www.lukio.palkane.fi/raamattunet/shamanis.html

Vertailun vuoksi viime kesäkuun alussa julkaisemassa omakustanteessani "Rooma opettaa" kirjoitan:

"On vahvistunut epäilys, että kaikkien totalitarismien slogan "tarkoitus pyhittää keinot" on hämmentävän hyvin toteutunut Suomessa siten kuin Platon oli hahmotellut antiikin kolmijakoisessa ihannevaltiossa: 1) filosofit ajattelevat 2) sotilaat hoitavat turvapalvelut 3) rahvas tuottaa ruokaa."

OBS! Tämän aamun Hesariin on löydetty italialainen loogikko yliopistolta, hänen aviomies on nimeltään von Plato.

Popparit kuolevat huumeisiin, minä taidan kuolla nauruun.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kts. Paavo Vayrysen blogi kommentteineni niin selviää miksi HS tarjosi eilen harvinaisena herkkuna yksivuotiaan Juha Sipilän haastattelun reilun kuukauden etuajassa.

Montako kertaa olet käynyt pankinjohtajan puheilla? Et siis ole perustanut yritystä. Tässä maassa, jossa pankinjohtajat elävät kuin siat vatukossa.

Jukka Laine

Harkimo on perheyrittäjä joka investoi ja työllistää Suomessa. Li puhuu siitä miten Harkimolta saataisiin kerättyä enemmän rahaa byrokratian, sääntelyn, eläköitymisen ja työttömyyden hoitoon, jolloin Harkimo voisi työllistää ja innovoida vähemmän Suomessa. Paradoksi.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Apinakin osaa perustaa yhtiön.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En ole huomannut kenenkään väittäneen sen olevan vaikeaa. Mitä halusit toteamuksellasi sanoa?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Rautalangasta: koska Harkimo nähtävästi katsoo yrityksen perustamisen oikeuttavan mielipiteen julkistamiseen, tästä seuraa että nähtävästi Harkimon mielestä apinallakin olisi talousasioista parempi asiantuntemus kuin Li Anderssonilla.

Minusta yrityksen perustaminen ei johda minkäänlaiseen asiantuntemukseen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #111

Tervetuloa siis tahallisen väärinymmärtämisen kerhoon!

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #113

Kiitos, vaikka en ymmärtänyt tuosta mitään...;)

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #111

Minä aloitin viimeksi Ilkkaan kirjoittamani kolumnin esittelemällä juuri tämän saman väärinymmärryksen.

Että minäkään en tarkoita yrityksen perustamisella sen yhden paperin lähettämistä viranomaisille. Vaan liikeidean, koneiden ja laitteiden, toimintapääoman, sopivien työntekijöiden jne. hankkimista ja yrityksen saattamista tuottamaan kassavirtaa.

Saivartelu on kuitenkin mukavaa ja tässä on meille yrittäjille taas yksi kohta, missä pitää välttää löysää puhetta.

Harkimon kommentin olisin silti voinut itsekin heittää sellaisenaan.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #117

Ja muillako kuin yritystä pyörittäneillä ei voisi olla talousasiantuntemusta?

toivoo yrityksiä pyörittänyt ja yrittäjäkuplan ahtaaksi tunnistanut ja siksi siitä touhusta irtautunut ex-yrittäjä

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #118

#118: Totta kai voi olla talousasiantuntemusta. Minäkin opiskelen parhaillaan KTM:ksi, mikä tutkinto antaa omanlaistaan asiantuntemusta aiheeseen. Yrittäjän käytännön todellisuuteen kuitenkin saa parhaiten tuntumaa yrittämällä. Ja yritykset ovat merkittävä osa taloutta.

Sinullakin oli hauska lause: "...koska Harkimo nähtävästi katsoo yrityksen perustamisen oikeuttavan mielipiteen julkistamiseen"

Eikö yrityksen perustanut saa enää julkistaa mielipiteitään? [Minä lopetan osaltani saivartelun tähän].

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #120

Jep, lopetan minäkin, mutta taisit ymmärtää tuon lauseen väärin: ilmiselvästi Harkimo oli teeveessä sitä mieltä että Li A:ta ei kannata kuunnella talousasioissa, koska hän ei ole perustanut yhtiötä.

Se oli se pointti.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #121

Tiivistän vielä tuostakin:

Li A:ta ei kannata kuunnella talousasioissa.

Se on se pointti.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Jos etuuksista nauttiva vaatii, että etuuksia veroilla rahoittavan ja niistä itse hyötymättömän on maksettava erityisen paljon veroa ja että hänen on luotava työpaikkoja investoiden eikä maksettava osinkoja, voi kysyä, kuten Hjallis.

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen

Nimenomaan se mitä Li Andersson tienaa puhumisellaan julkisella sektorilla, on mahdotonta tienata käsityöläisyrittäjänä yksityisessä sektorissa tekee Li Anderssonin suun pieksämisestä irvokasta pienyrittäjän silmissä. Julkisen sektorin huippupalkkaa (pienyrittäjän silmin) nauttivan suunpieksäntä taloudellisine hyötyineen saa pienyrittäjän kysymään onko suunpieksäjä unohtanut kuka hänen palkkansa maksaa?

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Jos laittaisin täällä maailmanpoliitikan professorin palstalla profiiliksini "turkulaistunut avaruusteknologian dosentti, digitaalitekniikan keksijä ja Vaisalan osaomistaja" niin voisin päästä piireihin? Ylläpitäjä tuskin kysyisi todistusjäljennöksiä. I suppose.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Talousasioista voivat myös vasemmistolaiset olla nykyisin mitä mieltä tahansa. Harvoin sillä ketään loukkaa. Rahamiehet myhäilevät porsaiden röhkiessä oikealla kaukalolla.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Rimanalitus Hjallikselta.

Taisi purkaa jotain patoutunutta antipatiaa vihervasemmistoa kohtaan.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Kansalaiset, kunnioitan teitä. Olette ymmärtäneet TV-ohjelmien kaikan maailman viisauden lähteenä. Suomi pelastuu!

Käyttäjän Jukkaakula kuva
Jukka Aakula

”jokainen yrittäjä erikseen hyötyy alhaisista reaalipalkoista omille työntekijöilleen, mutta kaikki kärsivät niistä rajallisista hyödykemarkkinoista, joita alhaiset reaalipalkat käytännössä tarkoittavat”.

Melkein väittäisin että suurempi ongelma alhaisesta tulotasosta on se, että äänestäjäkunta alkaa kannattaa protektionismia ja/tai kreikkalaistyylistä vasemmistopopulismia.

Economist-lehtikin on puhunut viime aikoina voimakkaasti köyhtymistä vastaan. Ratkaisuksi Economist on esittänyt kilpailun edistämistä, kartellien murtamista jne. Kuvittelisin että Suomessakin Lidlin ja Onnibussin tulo markkinoille on edistänyt köyhän asiaa viime aikoina enemmän kuin yhteiskunnalliset uudistukset.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Lidl edistää köyhän asiaa? Kyllä, jos köyhä tahtoo juoda paljon halpaa limonaatia ja syödä paljon hyvää jätskiä.
Onnibussi edistää köyhän asiaa? Kyllä, jos köyhä tahtoo - ja aikataulut sopivat - ajaa halvalla linja-autokyydillä ympäri Suomea.

Mutta todennäköisesti köyhällä on muitakin tarpeita. ??

Köyhä yritetään opettaa nöyräksi, kun hänelle uskotellaan, että markkinakilpailu avaa tiet onneen ja että halvat sirkushuvit ja kulutustavaraviihteellinen kuluttaminen ovat elämän päätarkoitus.

Käyttäjän Jukkaakula kuva
Jukka Aakula

"Lidl edistää köyhän asiaa? "

En minä niin sanonut vaan sanoin että "Lidlin ja Onnibussin tulo markkinoille on edistänyt köyhän asiaa".

Siinä on vissi ero - Lidl pyrkii maksimoimaan omat tulonsa mutta kun kilpailu on lisääntynyt, hinnat ovat laskeneet ja köyhät ovat siitä hyötyneet. Ellet tätä ymmärrä niin en voi mitään.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Jukka Aakula, kyllä minä tuon ymmärrän, mutta se ei riitä. Hintojen laskun maksaa aina jokin taho, tuottajat tai työntekijät työnmäärän lisääntymisenä tai tulojen laskuna. Eikä hintojen alentamiskilpailu voi loputtomiin jatkua. Sen sijaan toimeentulon epävarmuus vain lisääntyy kilpailukulttuurissa kaiken aikaa.

Toimituksen poiminnat