*

Heikki Patomäki

Tekopyhyyden huippu? Uusoikeiston argumentti lukukausimaksujen puolesta

Uusoikeiston keskeinen argumentti korkeakoulutuksen lukukausimaksujen puolesta on, että nykyjärjestelmässä köyhät maksavat rikkaiden koulutuksen. Tämä on väärin!

Vesa Kanniainen, Matti Viren, Juhana Vartiainen, Heikki Pursiainen ynnä muut uusoikeistolaiset taloustieteilijät vaikuttavat siis olevan liikuttavan huolestuneita köyhyydestä, eriarvoisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Samat henkilöt kuitenkin julistavat julkisuudessa kerta toisensa jälkeen sitä, että Suomen tulevaisuus on kiinni siitä, että saadaan tavallisten työntekijöiden työehdot huonommiksi, julkisia palveluita leikattua ja tulonsiirtoja pienennettyä. Koska ”turvaverkot” kannustavat uusoikeiston mukaan laiskuuteen, ne pitää mahdollisimman pitkälle korvata systeemeillä, jotka kannustavat työntekoon. 

Samaan aikaan pääoman ja varakkaiden tulo-osuuden lisääntyminen nähdään joko olennaiseksi talouden kannustimien ja tehokkuuden kannalta tai väistämättömäksi seuraukseksi globalisaatiosta. Tuloerojen lisääntymisessä ei ole mitään pahaa, mikäli ne syntyvät vapaassa kilpailussa ja ilman väärinkäytöksiä. Uusoikeiston taloustieteilijäideologit näyttävät siis olevan varsin valikoivia sen suhteen, milloin köyhyys ja eriarvoisuus ovat ongelmia ja milloin eivät. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole tekopyhyyden huippu.

Kaikki ihmiset pyrkivät välttämään tiedollisia jännitteitä ja ristiriitoja. Tarvitaan siis joku Suuri Teoria, joka auttaa poistamaan ilmeiset jännitteet ja ristiriidat. Uusoikeiston Teorian mukaan täydellisen kilpailulliset markkinat ohjaavat voimavarat tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Jotta markkinat toimisivat kunnolla, kaikki pitää olla yksityisessä omistuksessa ja kaikella pitää olla markkinoilla vapaasti määräytyvä hinta. Ulkoisvaikutukset voidaan poistaa yksityistämällä ja luomalla markkinat. 

Tämä teoria luo Utopian – paikan ei missään – mutta tarvitsemmehan me kaikki ihanteita, eikö niin? Uusoikeiston Utopiaa voidaan soveltaa myös koulutukseen. Koulutus on kallista ja sen hyödyt yksityisiä. Niinpä täytyy luoda koulutusmarkkinat ja asettaa koulutukselle riittävän korkea hinta.

Perusmalli on se, että opiskelijat maksavat lukukausimaksut itse. Joko vanhemmat maksavat tai sitten opiskelijat ottavat yksityisiltä markkinoilta lainaa. Tämä amerikkalainen malli tunnetusti lisää eriarvoisuutta ja vahvistaa luokkaeroja yhteiskunnassa. Yhdysvalloissa sitä täydentää stipendijärjestelmä, joka merkittävältä osin kytkeytyy yhtäältä urheilubisnekseen ja toisaalta armeijaan. 

Toinen markkinautopiaan perustuva vaihtoehto pyrkii vähentämään lukukausimaksujen vaikutusta siihen, ketkä pääsevät opiskelemaan. Tätä sovelletaan Britanniassa ja Australiassa. Siinä lainaa aletaan maksaa takaisin julkisorganisaatiolle vasta kun opiskelija on valmistunut ja päässyt tiettyyn riittävän korkeaan tulotasoon kiinni. Jos yksityistä hyötyä opinnoista ei tule, ei lainaakaan tarvitse maksaa.

Markkinoiden toiminta ja vaikutukset siis riippuvat institutionaalisista järjestelyistä. Riippumatta miten nuo instituutiot järjestetään, markkinoilla on tavanmukaisesti perverssejä vaikutuksia. Kun yliopistot tehdään riippuvaisiksi opintomaksuista, niille tulee suuri kiusaus ottaa yhä huonompia opiskelijoita, kuten Britanniassa ja Australiassa on myös käynyt. Kun opiskelija maksaa opinnoista, heistä tulee ”asiakkaita”, jotka vaativat rahoilleen vastinetta – viime kädessä tutkinnon – opiskelivat he kunnolla tai eivät. Kun yliopistoja rankkeerataan, luokkarakenne uusiutuu ja vahvistuu yhä enemmän sitä kautta, että missä yliopistoissa kukakin pääsee opiskelemaan. Oxfordissa opiskelevat eliitin lapset. 

Ja riippumatta miten markkinainstituutiot järjestetään, markkinaihanteen soveltamisella on aina moraaliset ja sosiaaliset rajansa. Usein hinnan asettaminen jo sinänsä korruptoi asioiden merkityksiä. Koulutus ei ole vain yksityinen investointi omaan mukavaan ja turvattuun taloudelliseen tulevaisuuteen, vaan koulutus on myös – ja monien meistä mielestä ennen kaikkea – sivistystä, kriittistä ajattelua ja demokraattista kansalaisuutta. Se on koko yhteiskunnan kasvu- ja kehityspotentiaalia lisäävä prosessi.

Uusklassisen mikrotaloustieteen mallit voivat luoda joidenkin mielissä Utopian, mutta ulkopuolisen näkökulmasta tuossa Utopiassa ei ole mitään erityisen houkuttelevaa. Se on kylmä ja tekninen laskelmoivien egoistien maailma, jossa kaikki vain maksimoivat omaa etuaan ja ovat kykenemättömiä käymään edes alkeellista keskustelua siitä, mikä on hyvää ja mikä ei. Ihmisten preferenssien täytyy olla toisistaan riippumattomia eikä niitä edes voi kunnolla verrata toisiinsa. 

Johdonmukaisuuden nimissä taloustieteilijäkään ei voi – ei ainakaan tieteellisenä asiantuntijana – olla huolissaan köyhyydestä ja eriarvoisuudesta. Hänen ainoa kriteerinsä on ”Pareto-optimaalisuus”.

Niinpä johtopäätökseni on, että uusoikeiston ideologien yritys perustella lukukausimaksuja huolellaan köyhyydestä ja eriarvoisuudesta on tekopyhyyttä.

Heikki Patomäki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Reijo Tossavainen

Yliopistojen menot kasvoivat neljässä vuodessa 37 %. Seuraavien neljän vuoden aikana leikataan 7 %. Siitä huolimatta tämän yhteiskunnan hyväosaisimmat valittavat.

Vastuu tästä maasta on yhteinen.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Yliopistojen menot kasvoivat neljässä vuodessa 37 %."

Lähteestä olisin kiinnostunut.

Bo-Axel Wilhelm Blomberg

Siinä: https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xal1/... (toivottavasti näkyy, Facebookista poimittu, Romakkaniemen 'postaama'; viitattu kasvu välillä 2007-2011)

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #30

Tossavaisen väite on siis kirsikanpoimintaa.

Tuon käppyrän aikavälin kuluessa yliopistojen rahoituksen osuus valtion menoista on tippunut tasosta 3% (2001) tasoon 1,9% (2015).

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

"Koulutus ei ole vain yksityinen investointi omaan mukavaan ja turvattuun taloudelliseen tulevaisuuteen, vaan koulutus on myös – ja monien meistä mielestä ennen kaikkea – sivistystä, kriittistä ajattelua ja demokraattista kansalaisuutta. Se on koko yhteiskunnan kasvu- ja kehityspotentiaalia lisäävä prosessi."

Koulutus tähtää ammattiin. Itsensä sivistämiseen piti ennen vaivautua kirjastoon nyt ei välttämättä edes sitä kun on internetit.

Uusoikeiston kaikki näkemyksiä ei tarvitse niellä mutta vielä harvemmassa ovat taikaseinäväen järjelliset kirjoitukset.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Mistähän Tossavainen noita lukuja vetelee ja mistä vuosista mahtaa olla kyse? Esim Helsingin yliopiston henkilöstön määrä oli 8670 vuonna 2010. Kataisen hallitus aloitti koulutus- ja tutkimussektorin leikkaukset. Nyt jäljellä on noin 8000 henkilöä, josta 1000 poistuu ja poistetaan parin seuraavan vuoden aikana. Se on lähes 20% leikkaus toimintoihin 8 vuodessa. Kehitys on ollut ja on samansuuntaista kaikissa Suomen yliopistoissa.

Mutta mikä olennaisinta, kirjoitukseni aiheena ei ole yliopistojen leikkaukset vaan lukukausimaksut. Toki ne liittyvät toisiinsa siten, että leikkausten avulla yliopistoväkeä "pehmitetään" hyväksymään uusoikeiston tavoittelemat lukukausimaksut. Yliopistojen rehtorit ja johdot ovat suurelta osin valikoituneet niin, että ne ovat jo tässä mukana (poikkeuksia on). Mutta silti Tossavainen onnistuu taas kerran vaihtamaan sujuvasti aihetta.

Mikko Engrenille: mitä ihmettä tarkoittaa "taikaseinäväki". Ja miksi ihmeessä asetat vastakkain omaehtoisen itsensä sivistämisen -- joissa mm julkisilla kirjastoilla on tärkeä tehtävä -- ja koulutuksen kautta tapahtuvan sivistämisen ja kriittisen ajattelun kehittämisen. Ne eivät ole vastakkaisia, mutta jälkimmäinen on tietenkin paljon systemaattisempaa.

Reijo Jokela

"ja koulutuksen kautta tapahtuvan sivistämisen ja kriittisen ajattelun kehittämisen. Ne eivät ole vastakkaisia, mutta jälkimmäinen on tietenkin paljon systemaattisempaa".
Tämä kriittisen ajattelun kehittminen on kyllä hyvin onnistuttu pitämään pimennossa, ellei kirjoittaja sitten tarkoita kriittisyyttä toisinajattelijoita kohtaan.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Taikaseinäväki vastustaa kaikkea paitsi tietenkin menojen kasvattamista. Kunnat ja valtio säästävät pakon edessä, tätä pakkoa taikaseinäväki ei näe, suurin piirtein kaikesta mahdollisesti alhaalta ylös, varhaiskasvatuksesta yliopistojen menoihin. Periaatteentasolla minäkin vastustaisin tätä kaikkea, mutta minkäs teet, vaihtoehdot ovat vähissä. Eri-ikäisiltä lapsilta, nuorilta aikuisilta viedään - argumenttia vastaan ei voi väittää, se on fakta. Miksi viedään on sitten toinen kysymys.

(Koulutus- sivistystoimen leikkaukset onnistuvat teknisesti helpommin kuin sote - puolen koska eivät ole niin monen lakipykälän takana [esim. ryhmäkoot])

lisäys:

Kriittinen ja analyyttinen ajattelija ei älähdä vain silloin kun osuu omaan nilkkaan vaan ajattelee asiaa kontekstissa esim. kumpi on rajumpi 'pakkotoimi' yliopiston leikkaukset, puheet lukukausimaksuista, taikka rajut päivähoitomaksujen korotukset`?

Reijo Jokela

"kumpi on rajumpi 'pakkotoimi' yliopiston leikkaukset, puheet lukukausimaksuista, taikka rajut päivähoitomaksujen korotukset`?"
Vaikka en omaakaan yliopiston antamia valmiuksia kriittiseen ajatteluun, niin mielestäni nämä päivähoitomaksujen korotukset ovat jotakin käsittämättömän järjentöntä. Kun on ensin vuositolkulla keuhkottu siitä kuinka äitiys on se tekijä joka tuota naisten työelämää "häiritsee" ja tehdään. Kun hienot puheet sitten pitäisi viedä käytännön asteelle, niin mitä tehdään? Korotetaan päivähoitomaksuja ja samalla tehdään tästä työelämästä poisolemisesta äitiyden vuoksi entistä houkuttelevampi vaihtoehto taloudellisesti ja samalla pahennetaan yhtä tuloloukkua, joka tekee työn vastaanottamisesta kannattamatonta. Vaikka valmiuksia kriittiseen ajatteluun ei olekkaan, niin tämä on mielestäni kyllä idioottien touhua.

Bo-Axel Wilhelm Blomberg

Siis mikä tossa Australian ja Brittien mallissa loppujen lopuksi on ongelma?

Mainitsit, että koulut ottavat mahd. rajoja alentaen sisään 'vähemmän potentiaalia' omaavia opiskelijoita. Miten lie homma toimii Briteissä ja Australiassa, mutta Suomessa on pääsykokeet, jotka rajaa touhua. Tietysti, jos resurssit kasvaisivat maksujen myötä mahdollistaen suuremmat kurssikoot, niin ehkä tällaista voisi tapahtua. Toisenlainen skenaario voisi olla, että kurssikoot pidetään samoina ja saadaan lisärahaa käytettäväksi sen hetken opetukseen ja tutkimukseen.

Jos on vähävaraisien opiskelumahdollisuuksista huolissaan, niin siihenhän Australian ja Brittien malli ei kaiketi vaikuta? Siksi ensimmäinen kysymys, että mikä se keskeinen ongelma oikeastaan on? Ei kai maksullisuutta itsessään voi kategorisesti pitää huonona asiana? Asiassa on puolensa. Ymmärrän 'kommodifikaatio' näkökulman, mutta siitä huolimatta, mikä painaa eniten. Ilmeisesti ylipäätään henkilöiden päätymiseen korkeakouluopintoihin vaikuttaa maksun sijaan pikemminkin vanhempien tausta, joka on Suomenkin osalta käsittääkseni havaittu, ts. korkeakoulutus periytyy. Irlannissa, jossa maksut poistettiin, ei alemmasta sosioekonomisesta taustasta lähtöisin olevien henkilöiden määrä kuitenkaan tietääkseni kasvanut. Maksuilla vois tosissaan rahoittaa toimintaa, eikö?

Mitä tulee tekopyhyyteen, että ollaan tässä asiassa huolissaan siitä, että vähemmän tienaavat kustantaa toisten (tulevaisuudessa mahd. enemmän tienaavien) opiskelua, kun taas toisaalla kritisoidaan prgressiivistä verotusta ja liiallisia tulonsiirtoja, niin tää on ihan mielenkiintoinen huomio. Mikä mahtaa ollaa asianosaisten vastaus tähän? Liberalistinen lähestyminen, että kaikki siirrot on huonoja?

Reijo Jokela

"voimakasta tekstiä. Kiitos siitä. Olen samaa mieltä kanssanne koulutuksen tärkeydestä".
Onko asia muuten ihan mustavalkoinen. Esim. tohtoreita valmistuu rumasti sanottuna sitä vauhtia, että loppusijoituspaikkoja ei riitä kaikille. Akateemisia työttömiä lienee jo 60 000. On hyvin paljon täysin turhaa opiskelu, jotka eivät hyödytä ketään muuta kuin opiskelijaa itseään ja tietysti sitä joka opettaa.
Tällä "koulutus on tärkeää" luodaan vain harhaanjohtava mielikuva siitä, että kaikki opiskelu olisi tärkeää, vaikka näin ei ole. Siis yhteiskunnan näkökulmasta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mikä opiskelu ei ole tärkeää yhteiskunnan näkökulmasta?

Heitä nyt muutama täkyksi.

Reijo Jokela

Uskontojen. Heitä nyt vastaavasti muutama täky hyödyistä?
Suurinpiirtein kaikkia alat, jossa ei ole "totuutta" ja jossa tutkimus on lähinnä omien mielipiteiden muodostamista. Katsotaan vaikka politiikan tutkimusta, "asiantuntijoiden" lausunnot ovat täydellisen ristiriitaisia keskenään, eli tutkimus on lähinnä "todisteiden" etsimistä omille poliittisille näkemyksille. Esimerkkinä nämä ns. päivystävät dosentit.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #15

Uskontoja on vähän pakko tutkia,jos kerran niiden perusteella tahdotaan päätöksiäkin tehdä. Vai olisiko parempi sokkona mennä?

"Katsotaan vaikka politiikan tutkimusta, "asiantuntijoiden" lausunnot ovat täydellisen ristiriitaisia keskenään, eli tutkimus on lähinnä "todisteiden" etsimistä omille poliittisille näkemyksille. "

Politiikan tutkimushan on sitä,että tutkitaan mistä olemme tulossa,minne menossa ja millä perusteilla. Se on sitten tutkijan häpeä ettei kykene objektiivisuuteen.

Mutta taloustieteestä löydät suurimmat tekijät tuon osalta.Siellä ei edes välitetä,vaikka teoria ei olisi koskaan toiminutkaan.Siellä ei myöskään ole totuutta olemassa,mutta kovasti sitä koitetaan kaavoilla todistaa. Edustajat pankeista jotka toimituksessa on puhumassa (jotka myös ovat olleet järjestään väärässä sanomisistaan,johtuen joko sitten osaamattomuudestaan,kyvyttömyydestään tai rahoittajistaan) ovat myös näitä taloustieteen opintoja käyneitä mitä suuremmassa määrin.

Tahdotko tosiaan kysyä opiskelusta muita hyötyjä vai tarkoititko vain uskontoa?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Tieteen suuret keksinnöt ovat usein olleet sellaisia, joiden merkitystä ei olla edes tajuttu kyseisellä hetkellä. Tiedon lisääminen kaikesta on olennaisen tärkeää, että voisimme hallita tulevaisuuttamme ihmiskuntana.

Hyödyn redusoiminen rahaan on puhdasta idiotismia.

Reijo Jokela

Mikäs mahdollistaa tämän tiedonlisäämisen toimintana? Tutkijatkin mielestäni kyllä mielellään oman työnsä arvostuksen ottavat vastaan palkkana, eli redusoivat (oli vähän outo termi) harjoittamansa tiedon lisäämisen rahaan. Ei se ole mielestäni heiltä mitään idiotismia. Eikö se, että tuota tiedon lisäämistä ei radusoitaisi rahaan olisi paremmin sitä idiotismia?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sellainen kompromissi olisi hyvä että vuosittainen ylioppilaskunnan jäsenmaksu siirrettäisiin yliopistolle. Siellä se menee vähemmän todennäköisesti tärkeilevien broilereiden juopotteluun.

164.000 opiskelijaa kertaa satku tekisi yli 16 miljoonaa lisää yliopistojen rahoitusta.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Heikki, tunnustan , en ole lukenut leipätekstiä enkä kommentteja . Silti uskaltaudun kysyä Sinun mielipidettä kommenttiini koulutussäästöistä, jonka julkaisin täällä:

http://anterovartia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21089...

"Me veronmaksajat maksoimme tuulitukea vuonna 2015 noin 130 miljoonaa euroa , joka lähes 100%:sti menee laitevalmistajille ulkomaille. Tuulivoimaloita on pystyssä tuen piirissä noin kolmasosa lopullisesta määrästä, joten vuosittainen tukemme nousee noin 300 miljoonaan kumuloituen 12 vuodessa lähes neljään miljardiin euroon.
Olisiko järkevämpää käyttää nämä täysin hukkaan heitetyt miljardit esimerkiksi koulutukseen, jolloin näitä kipeitä leikkauksia ei tarvitsisi tehdä?"

Reijo Jokela

Mitä sitten kun nuo tuuli-miljoonat ovat käyneet riittämättömiksi? Mikä on seuraava, josta otetaan rahat koulutusektorin paisuttamiseen? Jossakinhan tulee raja vastaan milloin lisäraha koulutukseen ei ole enää järkevää. Onhan silläkin puolella joskus aloitettava toiminnan järkeistäminen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suomessa on tohtoreita ylivoimaisesti eniten Euroopassa, R&D töissä eniten porukkaa OECD-maista, rahoitus aivan maailman kärkeä ja tulokset..?

No joillain aloilla tulee hyvää tutkimusta. Lääke- ja musiikkitiede esimerkiksi. Yleisesti ottaen tutkimuksen taso on pohjoismaiden heikoin ja OECD-maiden keskitasoa.

Tässä tosin pitää antaa sinne humanisteille ja valtsikkalaisille tunnustusta että kurjimmin pärjäävät luonnontieteet ja tekniikka - lääkistä lukuunottamatta. Se on jostain syystä ihan maailman huipulla. Ellei jopa maailman ykkönen.

Tämä on vähän ristiriitainen tilanne. Toisaalta, en minäkään haluaisi että tieteestä ja koulutuksesta leikataan. Ensimmäinen on ylivoimaisesti upein ihmiskunnan intersukupolvinen projekti ja jälkimmäinen keskeisin tekijä tasa-arvossa yhteiskunnassamme. Mutta en voi sietää tätä ruikutusmyrskyä joka leikkauksista on syntynyt. Fiksu kaveri löytää aina duunia muualtakin ja intohimo kantaa pitkälle. Poliitikot tosiaan joutuvat valitsemaan että kenelle rahat menevät. Alle puolet suomalaisista on työikäisiä ja -kykyisiä, ja näiden muiden hoitaminen vaan vie kutistuvista resursseista aina vaan enemmän.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Voisihan lukukausimaksujen sijaan pohtia jotain muuta systeemiä, joka toisaalta säästäisi yliopiston varoja mutta ei vaikeuttaisi köyhempien opiskeluun. Esimerkiksi siivoojat, vahtimestarit, sihteerit ym. Apulaiset voisi korvata opiskelijoilla. Kaikille opiskelijoille tulisi 'työvelvoite', vaikka pari tuntia viikossa.

Tai mitä nyt muuta voisikaan keksiä. Mutta eihän aina kannata jumittaa vain vanhoihin kaavoihin. Funtsitaan yhdessä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tuo vanhoihin kaavoihin jumittaminen oli hyvä heitto,koska lukukausimaksuthan on ihan uutta. Eiku..vai mites tämä menikään? Ootas,tuo rahalla saa ja hevosella pääsee oli vielä uudempi,ei..sekin meni väärin.

Mikä siis olikaan sitä uutta ja mikä vanhaa?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tarkoitin sitä että onko rahan kerääminen ainoa tapa saavuttaa lukukausimaksuilla tavoiteltavia asioita?

Avustavat duunit, palkalliset ja palkattomat, ovat yliopistossa ikiaikainen tapa toki nekin. Mutta niitä voisi järjestää myös organisoidusti ja laajemmalla repertuaarilla. Sillä saavutettaisiin säästöjä ja pidettäisiin huoli että yliopistosta valmistuneilla on joku kosketus suorittavaan työhönkin. Samalla järjestely toteuttaisi myös tasa-arvon periaatteita. Rikas ja köyhä antavat molemmat yhtä paljon aikaansa yhteiseksi hyväksi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #22

Eli sittenkin tyydyit siihen vanhaan? Eikä se pahalta kuulosta.

Reijo Jokela

Minusta ei ole mitään pahaa, että vanhoillista yliopistomaailmaa hieman pakotetaan uudistumaan. Nythän se tapahtuu taloudellisten tosiasioiden takia. Kyllähän meillä on julkisvaroin rahoitettuun koulutukseen pesiytynyt melkoista touhua. Yksi opiskelee veistosten tekoa 7-vuotta ja tkee lopputyönä maalauksen, joka ei aukene kuin naapurissa 7-vuotta veistosten tulkintaa opiskelleelle. Lopputulema on, että lastensairaalaan ostetaan naurettava puukala 20 000 eurolla.
Tällainen on vain kärjistetty esimerkki siitä mihin johtaa, kun yliopistomaailma liian kauan jatkaa toimintaansa arkirealitettien ulkopuolella.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

EU:n ulkopuolisten lukukausimaksut ovat hyvä uudistus. En näe yhtään syytä miksi meidän pitäisi rahoittaa kiinalaisten insinöörien opinnot USA:n työmarkkinoille, kärjistettynä sanottuna.

Lukukausimaksut tuovat opintoihin ryhdikkyyttä ja tehokkuutta. Ei voi enää lojua vuosikausia yliopistossa "opiskellen" ja nauttien ilmaisesta opetuksesta.

Samalla se karsiin epätehokkaat ja "yleissivistävät" aineet pois yliopistoista, koska jokainen joutuu miettimään ottaessaan lainaa opiskelenko tehokkaita aineita (kauppatiede, kansantalous, insinööriopinnot, lääkis) vai otanko riskin ja opiskelenko 1800-luvun kirkkotaidetta ja otan sitä varten 100 000 euroa lainaa.

Nämä arvovalinnat ovat jo täyttä totta USA:ssa ja UK:ssa ja tulevat väistämättä Suomeenkin.

Meidän on pakko karsia yhteiskunnan menoja ja yksi väylä on täysin vastiikkeettomasta opetuksesta luopuminen.

Jussi Hagman

Kuvat hienosti juuri sen, miksi vastustan korkeakouluopetuksen maksullisuutta.

Lukukausimaksut voivat tuoda "ryhdikkyyttä" jos maksu on huomattavan suuri. Samalla se johtaa suurempaan keskeytysprosentiin ja opiskelijoiden nykyistäkin suurempaan eriarvoistumiseen. Mutta eihän köyhän lapsi varmaan voi olla korkeakoulumateriaalia, köyhät ovat tyhmiä.

Liika keskittyminen "tehokkaisiin" arvoihin kaatoi Nokian kännykät isomman firman syliin. Pelkällä insinöörin ja talousmiehen osaamisella ei käyttöliittymiä ja käyttökokemusta saatu riittäväksi.

Olisi todella suuri menetys jos tiede alistettaisiin samanlaiseen lyhytnäköiseen neljännesajatteluun kuin mikä tuntuu yritysmaailmassa olevan trendi.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

koska nyt mainitsit utopiat niin kapitalismihan on toimiva utopia. (blokistani toimivat utopiat)

Kapitalismi

Keskiaika loppu suureen utopiaan, Kapitalismiin. Siinä köyhät tekevät työt, rikkaat nauttivat tulokset. Kapitalistit eivät tapa toisiaan taistelukentällä vaan kilpailevat toisensa työväestöön joten utopia ei vaadi sotilaallisia lahjoja, riittää kun on ahne ja itara. Tietysti hyvä tuuri on eduksi. Scott Adams, Dilbert sarjakuvan luoja totesi. On kaksi tapaa rikastua (siis tulla kapitalistiksi). Tee rikos tai peri rikollinen. Kapitalismissa johtavan luokan jäseneksi pääseekin yleensä perimällä. Myös orjaluokan jäsenyys on perinnöllinen joten yhteiskunnallista kiipeilyä ei tarvita. Tietysti joku onnella, hyvällä tai huonolla, vaihtaa joskus luokkaa. Kapitalismia voitaisiin sanoa lihaksi tulleeksi Thomas Mooren utopiaksi. Moore näki lapset työvoimaksi ja kapitalismissa, etenkin sen tekstiiliteollisuudessa ja hiilikaivoksissa lapset muodostivat työvoiman edullisen rungon. (Nykyisin lapsia käytetään vain tehdasteollisuudessa.)

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Tolkun ihmisten paikallislehdistä olemme me toisinajattelijat saaneet omin päin lukea nuoresta afgaanipakolaisnaisesta joka on Sonkajärvellä oppinut parissa vuodessa kieltä niin hyvin että malttamattomana odottelee uusia tulokkaita opastettavakseen.

Kyllähän se on melkoinen kulttuurimuutos paikalliselle väelle jota on näihin aikoihin saakka valmistettu antamaan ainoan poikansa kirkonmäen sankarihautojen kumpuihin.

Uudestisyntyminen onkin läntisen ajattelun mahdollistama uusi alku. Asioita alkaa katsomaan uudella tavalla luottaen omien aistien välittämiin havaintoihin. Ihminen ei pidä siitä että häntä pidetään tyhmänä, että kaikkea ei kerrota.

Käyttäjän PetriLagus1 kuva
Petri Lagus

Perustuslaki edellyttää että jokaisella on oikeus saada koulutusta varattomuuden sitä estämättä.

Lukukausimaksuhan on vain köyhän ongelma.

Toimituksen poiminnat