*

Heikki Patomäki

Perustava suunnanmuutos koulutus- ja yliopistopolitiikkaan!

Asian tärkeys vaatii tämän laittamista omaksi blogikseen:

Vasemmistoliiton puoluehallituksen kannanotto 21.1.2016

Vasemmistoliitto vaatii: Suomen pitää panostaa koulutukseen ja yliopistoihin

Jos tavoitellaan kasvua, pitää panostaa inhimilliseen pääomaan. Tutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että yksityiset ja julkiset investoinnit inhimillisiin tietoihin ja taitoihin tuottavat tulevaa kasvua ja kehitystä.

Sipilän hallitus toimii päinvastoin. Hallituksen suunnittelemat ja osin jo toteuttamat koulutusleikkaukset ovat erittäin merkittävät, noin 600 miljoonaa. Hallituksen koulutusleikkaukset uhkaavat romuttaa suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvoinnin yhden keskeisen perustan, koulutuksen. Leikkausten ja indeksijäädytyksen vaikutus yliopistoissa on ensi vuonna noin 75 miljoonaa ja nousee hallituskauden lopulla arviolta liki 200 miljoonaan euroon vuodessa. Kaikkiaan yliopistoista ja korkeakouluista on vuosien säästöjen ja leikkausten seurauksena kadonnut tai katoamassa yhteensä yli 5000 työpaikkaa.

Noin puolet juuri nyt toteutettavista leikkauksista kohdistuvat Helsingin yliopistoon, joka on Suomen suurin ja maineikkain yliopisto. Tyly yliopistopolitiikka on jo johtanut aivovientiin ja Suomen kiinnostavuuden vähenemiseen. Yliopistokoulutuksen tason laskusta kärsivät paitsi tulevaisuuden innovaatiot niin myös kaikki muut koulutuksen tasot. Kansleri Thomas Wilhelmsson on todennut, että nämä säästöt ja leikkaukset tulevat vaurioittamaan suomalaista yliopistoa pysyvästi. Leikkaukset lisäävät työttömyyttä, eivätkä vain yliopistosektorilla, vaan kerrannaisvaikutusten kautta laajemminkin, kaikkialla Suomessa.

Vasemmistoliitto vaatii perustavaa suunnanmuutosta koulutus- ja yliopistopolitiikkaan. Sijoitukset inhimilliseen pääomaan ovat keskeinen osa vasemmiston vaatimaa elvyttävää talouspolitiikkaa ja julkisten investointien ohjelmaa. Tulevaisuuden Suomi panostaa reilusti lisää koulutukseen ja tutkimukseen!

Olemme kaiken lisäksi huolestuneita monen yliopiston johdon lyhytjänteisyydestä ja kehnosta työnantajapolitiikasta, jotka vielä pahentavat kriisiä. On aika aloittaa nykyisen johtamisjärjestelmän uudelleen arviointi ja palauttaa vapaus, demokratia ja kollegiaalinen tasa-arvo yliopistoihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Vasemmistolle on yliopistokoulus tärkeä asia. Saadaan välkyimmät sosialistit valtion ja kunnan virkoihin.

''Hallituksen suunnittelemat ja osin jo toteuttamat koulutusleikkaukset ovat erittäin merkittävät, noin 600 miljoonaa. Hallituksen koulutusleikkaukset uhkaavat romuttaa suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvoinnin''

Höpsis.

Professori Patomäelle tiedoksi. Ikäluokat ovat pienentyneet merkittävästi. Harva kai sentään toivoo, että yliopistoissa on enemmän henkilökuntaa kuin opiskelijoita?

Mikä on Professiri Patomäen mielipide ihan talonpoikaisjärkeä käyttäen?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Iiskonmäelle tiedoksi, että koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on lähes kaikkien aiheesta tehtyjen tutkimusten mukaan kaikkein kannattavin investointi talouskasvua ajatellen.

Selityskin on aika yksinkertainen: koulutettu ja osaava ihminen on työssään tuottavampi. Samoin, tutkimus on se väylä, jolla ne uudet, tulevaisuudessa hyvin tuottavat innovaatiot luodaan.

Toki voimme säästää koulutuksesta ja tutkimuksesta. Silloin vain täytyy myöntää, että emme tulevaisuudessa tienaa niin paljon kuin nykyään.

Ehkä strategia Suomen menestykselle onkin se, että joskus tulevaisuudessa tänne palaavat ne matalan tuottavuuden matalapalkkatyöt, joita kukaan muu ei enää halua tehdä?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olet oikeassa ainakin osittain. Tietyt panostukset koulutukseen tuottavat kasvua. Epäilen vahvasti että olisi tutkimuksin osoitettu, että paras tulos saadaan aina tekemällä kuten aiemminkin. Sitähän Vasemmistoliitto ehdottaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #5

No tuota, en nyt varsinaisesti ymmärrä tuota Vasemmistoliiton kannanottoa siten, että siinä vaaditaan tekemään kuten aiemminkin.

Koulutus- ja tutkimuskenttä tarvitsee toki ravistelua, ja tuottavuutta, mitä se sillä sektorilla tarkoittaakin, pitää tarkastella siinä missä muuallakin.

Toisaalta taas olisi kiva kuulla muitakin argumentteja sen puolesta, ettei resurssien leikkaaminen muutamalla sadalla miljoonalla tarkoittaisi tuotoksen vähentymistä, kuin pääministerin esittämä "meidän nyt vain täytyy tulla toimeen vähemmällä".

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #7

Juuri siinä näkemyksemme eroavat radikaalisti. Minä haluan että jokainen euro perustellaan. On aivan sairasta keskustella leikkauksista, kun ainoa millä on merkitystä on määrärahan suuruus. Mikäli ei riittävän hyvää perustelua ole ei pidä määrärahaakaan myöntää. Koko keskustelu menee harhateille, kun puhutaan leikkauksesta eikä siitä satsauksesta ja sen riittävyydestä/riittämättömyydestä. Mielestäni se että valtio pyrkii käyttämään mahdollisimman vähän rahaa tavoitteiden saavuttamiseksi on hyvä asia.

Siitä olen samaa mieltä, että tuo sitaatti on tökerö.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #15

"Mikäli ei riittävän hyvää perustelua ole ei pidä määrärahaakaan myöntää."

Periaatteessa olen samaa mieltä. Ongelmalliseksi tämän näkemyksen tekee tutkimuksen ja koulutuksen osalta monikin seikka, erityisesti kun mennään aggregaattitasolta tarkempaan tarkasteluun. Ensimmäinen on perustelujen kvantifiointi ylipäätään. Miten kvantifioida luotettavasti montako euroa hyötyä on yhdestä koulutetusta maisterista tai kandista? Vielä vaikeampaa on arvioida, miten tuo hyöty muuttuu, jos määrää vähennetään tai kasvatetaan? Miten erottaa vielä lisäksi eri alojen koulutuksen muutokset? Käytännössä siis joko perustellaan valheilla, tai ei pystytä perustelemaan lainkaan. Molemmissa tapauksissa sinun lähestymistavallasi pitäisi olla myöntämättä latiakaan.

Tutkimuksen osalta on vähän sama ongelma. Erityisesti perustutkimuksen osalta on täysin mahdoton etukäteen arvioida, mikä tutkimuksesta saatava hyöty on. Johtopäätös: rahaa pitäisi antaa vain sellaiseen soveltavaan tutkimukseen, josta saatavat hyödyt ovat niin lyhyen ajan päässä, ettei niistä tarvitse ainakaan paljoa perusteluissa valehdella. Käytännössä siis pistettäisiin paukut jonkinlaiseen perässähiihtämiseen.

Molempien vaikutuksia voidaan toki arvioida jälkikäteen, mutta siinä vaiheessa voi jo olla löysät housuissa, kun jälkikäteen tarpeelliseksi arvioitua koulutusta on ajettu alas, tai tutkimus ei enää tuotakaan riittävästi uutta pitääkseen maan kehityksessä mukana.

Edes yrittämättä kvantifioida edellisten vaikutuksia uskallan väittää, että koulutuksen rahoituksen leikkaukset tulevat pissimään Suomen pakkiin jo pelkästään työmarkkinavaikutusten takia. Kanditutkinnon riittävyys on toki kaunis ajatus, mutta entä jos yritykset haluavat edelleen maistereita? Silloin lopputuloksena on se, että ne joutuvat maksamaan harvemmalle maisterien joukolle entistä enemmän. Esimerkiksi, ottaen huomioon että yhden KTM:n kouluttamisen hinta pyörii siellä jossain 30-40 000 euron tietämillä, ja kanditutkinto vie siitä melkoisen siivun, ei KTM:n palkkatason tarvitse paljoakaan nousta, jotta yhteiskunta kokonaisuutena haukkaa sitä itseään. Sama tarina vaikkapa dippainssien osalta. Lääkärikoulutuksen osaltahan me olemme jo nähneet, kuinka halvaksi liian alhaiset koulutusmäärät yhteiskunnalle tulevat.

Tutkimuksen tie on vähän samankaltainen, erityisesti nyt kun priorisointi tehdään yliopistoissa ensisijaisesti akselilla toistaiseksi voimassa oleva vs. määräaikainen työsopimus.

Sipilän toteamus taas kertoo lähinnä siitä, että valtio pyrkii lyhyellä aikavälillä käyttämään mahdollisimman vähän rahaa koulutukseen, piste. Muista tavoitteista ei niin väliä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #26

Katsoit tuota perustelemista suppeasti pelkästään taloudellisen hyödyn kautta. Kyllä se pitää osata perustella jotta voidaan tehdä valintoja, toteutetaanko A vai B. Vaikutamme aika yksimielisiltä, toivottavasti Patomäkikin lukee kommentit ja vie terveisiä sinne puoluehallitukseen.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Pitäisikö koulutuksen olla suhteessa vapaisiin työpaikkoihin? Maisteri ei ole ammatti. Ei kannata kouluttaa maistereita kortistoon eikä ulkomaiden käyttöön. Suomi ei lähde nousuun ilman uusia työpaikkoja. Suomessa koulutus ei takaa, että syntyy uusia työpaikkoja. Pk-yritysten perustajat ovat enimmäkseen oman alansa osaajia, ei akateemisen koulutuksen saaneita. Kääntäen voisi väittää, että korkeasti koulutettu osaa laskea yrittäjän riskin eikä ryhdy yrittäjäksi.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Vasemmistoliiton pitää panostaa siihen, että duunareilla on töitä ja nettopalkallaan tulee toimeen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Suunnitellut muutokset ovat huonoja ja tehdyt pitäisi perua. Voisi kuvitella että aiemmin yliopistot elivät vasemmistoliiton ihannetilanteessa. Todennäköisempää on kuitenkin että kyseessä on muutosvastarinnan ja irtopisteiden keruun yhdistelmä. Esitys siitä miten pitäisi toimia ja mitä tavoitellaan vaatisi tietysti ihan työpanosta, eikä pelkkää kiukuttelua. Kiukutteluun on tietysti kaikilla oikeus, jotkut uskovat jopa saavansa sillä haluamansa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomeen riittää muutama kampus. Sopiva määrä on viisi. Yksi miljoonaa asukasta kohden.

Niiden koko ja toimintakenttä on riittävän kattava ja laaja. Nykyinen sirpaloituminen tuottaa vain sutta ja sekundaa. Ei sieltä mitään huippua tule kuin sattumalta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Peukutin, koska meillä on liikaa korkeakouluja ja liikaa heikkolaatuisia yksiköitä. Niitä voi sekä harventaa että yhdistää.
Toinen lääke on huonon opetuksen ja heikkolaatuisen tutkimuksen karsiminen, mikä saattaa vaatia sekä henkilöstön että opiskelijamäärien suurempaa valikoivuutta ja karsimista.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomen pitäisi tässäkin asiassa panostaa laatuun.

Ulkomailta ja erityisesti kehitysmaista pitäisi ottaa huippulahjakkaita 1000 opiskeljaa joka vuosi Suomen yliopistoihin. Lammaspaimenia alkaa olla jo riittävästi.

Normaalikyvyille opiskelu maksulliseksi. Ei viisi vuotta pöljästä ylioppilaasta tee huippukykyä.

Käyttäjän ElinaVainolainen kuva
Elina Vainikainen

Eikös yliopistoissa ole pääsykokeet juuri sitä varten, että seulottaisiin ne kyvyt esiin? Ja millä mittarilla ylipäätään "kykyjä" muuten voi mitata, etenkin, kun eri aloilla vaaditaan eri tyyppistä lahjakkuutta?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#11
Nyt on rima liian alhaalla. Akateemiset lahjattomat on tavallisissa duuneissa, joihin riittää muutaman viikon koulutus.

Se on valtavaa voimavarojen haaskaamista.

Käyttäjän ElinaVainolainen kuva
Elina Vainikainen Vastaus kommenttiin #16

Mutta millä sitä lahjakkuutta tai lahjattomuutta sitten pitäisi mitata? Sisäänottokiintiöitä pienentää, kokeita uudistaa vai miten?

Lisäksi haluaisin esimerkkejä näistä duuneista, joista selviää muutaman viikon koulutuksella ja joita akateemiset ihmiset nyt tekevät.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Kaikenlaisia mielipiteitä voi blogipalstoilla ja somessa esittää, mutta mihin ne perustuvat? Mistä esimerkiksi tulee ajatus, että kampuksia pitäisi olla yksi per miljoona asukasta? Onko sen tueksi jotain evidenssiä? Perustuuko se esimerkiksi jonkun maan kokemuksiin? Olivatko kokemukset hyviä? Soveltuvatko nuo kokemukset Suomeen? Vai perustuvatko ne johonkin optimointiteoriaan tai normatiiviseen teoriaan tai johonkin muuhun vastaavaan? Mihin tarkkaan ottaen? Vai onko kyse pelkästästä intuitiosta -- tai mutusta? Vai onko väite ihan pelkkää huuhaata?

Tieteen ja "musta tuntuu"-heittojen ero on siinä, että tieteessä asiat pitää perustella julkisesti luotettevalla tavalla. Jokainen tieteen tuotos alistetaan monien vähintään yhtä oppineiden kritiikille ennen kuin edes annetaan lupa julkaista, ja julkaisun jälkeen kriittistä keskustelua vasta käydäänkin. Mitä vahvempi väite, sen enemmän evidenssiä vaaditaan.

Tieteen rapauttaminen on myös kriittisen ajattelun rapauttamista. Tiedevihamielisyys ja politiikan tason aleneminen kulkevat käsi kädessä. -- Tämä ilmenee esim. Sipilän hallituksen surkeassa valmistelutyössä.

Antti Jokela

Voisitko myös selittää meille "somen mutuilijoille", mikä on poliitiisen kannanoton ja tieteen ero? Kuvaako niiden suhdetta esimerkiksi ekvivalenssimerkki? Pitääkö poliittista kannanottoa kritisoivan kommentin täyttää tieteen kriteerit?

Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri kyllä näkevät tehostamisen varaa yliopistoissamme, kuten ilmenee heidän analyysissaan Innovaatioiden perusta murenee – Yhdeksän ehdotusta yliopistojärjestelmän korjaamiseksi. Muutamia lainauksia siitä:

    Suomen tieteen ja tutkimuksen taso on 2010-luvulla rapautunut
    Opetusta antavien ja tutkimusta tekevien yliopistoyksiköiden määrä pitäisi puolittaa nykyisestä noin 140 yksikköön
    Perinteistä oppituolijärjestelmää olisi höllennettävä, jotta yliopistojen ainevalikoima uudistuisi nykyistä nopeammin
    Yliopistojen työnjakoa pitäisi kirkastaa erottamalla kandidaatti- ja maisteriopinnot selkeämmin toisistaan. Myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen päällekkäisyyksiä pitäisi karsia.
    Yliopistoja pitää vaatia korostamaan toiminnassaan koulutuksen ja tutkimuksen laatua sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta
    Nykyään yliopistojen ainevalikoimat edustavat menneisyyttä
    Liikaa keskinkertaista tutkimusta
    Yliopistojen koulutuksessa ja tutkimuksessa on kansallisesti valittava avoimesti ne strategiset alat, joilla jotka ovat tärkeitä 10–15 vuoden kuluttua
    Olisi huomattavasti järkevämpää ohjata yliopistolle rahaa työllistyneestä maisterista kuin työttömästä maisterista
    http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2015/03/Innov...
Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Pekka Iiskonmäki toteaa, että "Vasemmistolle on yliopistokoulus tärkeä asia. Saadaan välkyimmät sosialistit valtion ja kunnan virkoihin." -

Eikö Suomen yliopistoissa tosiaan muita kuin vasemmistolaisia opeteta? Mistä kaikki kokoomuksen, perussuomalaisten ja kepun maisterit ja tohtorit valmistuvat? Harvardista?

Sekö suomalaisen koulutuksen alasajossa tavoitteena onkin: saadaan romutettua vasemmistolaisittain ajattelevien sivistys?

Näitä keskusteluketjuja seuratessa huomaa, mistä tuki hallituksen hulluimmillekin leikkaussuunnitelmille löytyy: Kaikki on järkevää, jos vain syylliseksi voidaan sanoa vasemmistolaisia ja ay-liikettä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#9
Tampereen yliopisto oli aikoinaan yliopiston irvikuva. Suurin virhe tehtiin, kun yliopistot kansallistettiin.

Yksityiset yliopistot takaisin ja enemmän tiedettä kuin politiikkaa.

Patomäen kysymyksiin en vastaa. Ne oli ladattu vasemmistolaisella jargonilla. Usein ihmettelen miksi oma ajattelu pitää ulkoistaa.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Kansainvälisissä vertailuissa ei ole Suomen koulutustasossa enää hurraamista. Kehityksen suunta on jo nyt alaspäin, kun muualla mennään ylös. Jos edelleen koulutuksesta pihistetään, alkavat tulokset varmasti huolestuttaa muitakin kuin Vasemmistoliittoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:17:

Suomen suhteellinen asema kansainvälisessä koulutustasovertailussa on heikentynyt.

Korkeasti koulutettujen osuus 25–64-vuotiaista on Suomessa ollut 2000-luvulla kasvanut olennaisesti hitaammin kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomea hitaammin osuus on kasvanut vain neljässä OECD-maassa.

Hitaamman kasvun seurauksena korkeasti koulutettujen osuus työikäisistä on jäänyt yhä enemmän jälkeen maailman kärkimaista. 2000-luvulla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu on Suomessa käytännössä pysähtynyt ja Suomen sijoitus OECD-vertailussa on laskenut vuoden 2000 jaetulta 3. sijalta sijalle 18.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#11
Yliopistojen politikointi on tehnyt ne osin tarpeettomiksi. Tulokset ovat sutta ja sekundaa.

Yliopistojen tehtävä on tehdä tiedettä, eikä ideologista kasvatusta.

Suomen paras yliopisto loistaa poissaolollaan kansainvälisten huippuyliopistojen rankkauksesta.

Tapani Lahnakoski

Yliopistolaitoksessa on runsaasri karsittavaa, byrokratia etunenässä, mutta paljon muutakin. Siellä koulutetaan liikaa suoraann työttömiksi. Toimittajiakin ihan liikaa ja taso on surkea.

Sitten on näitä harrastelu"tiedekuntia". Vaikka kyllähän niissäkin voi "pätevöityä" monenlaiseen hommaan, jos on poliittisesti korruptoitunut, kuten Anni Sinnemäki pääsi johtamaan Helsingin kaupunkisuunnittelua neuvostoliittolaisen runouden tuomalla viisaudella.

Käyttäjän ElinaVainolainen kuva
Elina Vainikainen

Nimeäisitkö jonkun näistä harrastelutiedekunnista. Toimittajaksi muuten päädytään hyvin monia muitakin reittejä kuin yliopistosta eikä kaikilla akateemisilla toimittajillakaan pääaine ole ollut viestintä/tiedotusoppi/journalistiikka.

Reijo Jokela

Voiko Patomäen kannanoton tulkita niin, että kirkkoslaavin asiantuntijoiden koulutus on turvattava, koska nykyisten ansiot Suomen hyvinvoinnissa ovat kiistattomat?

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:14 kertoo lisäksi, ettei koulutuksen tarve määrällisestikään ole juurikaan vähentynyt, vain koulutusaloittain on vaihteluita. Yliopistoissa tutkintojen tarve jopa kasvaa.

Työryhmä esittää tutkintomäärän lisäystä tekniikan ja liikenteen alalle, luonnontieteiden alalle, luonnonvara- ja ympäristöalalle, humanistiselle ja kasvatusalalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle. Tutkintomäärän vähennystä ehdotetaan kulttuurialalle, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle sekä hieman matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle.

Kouluasteittain tarkasteltuna tutkintotarve kasvaa yliopistokoulutuksessa, vähenee ammattikorkeakoulutuksessa ja myös hieman ammatillisessa peruskoulutuksessa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#20
Pedagogi tietää, että totuus satuttaa eniten.

Suomen yliopistot ovat jääneet jonnekin historian harmaille lehdille kummittelemaan lyijykynä, kumi ja paperiaikaan.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Professori Patomäelle ja edustamalleen puolueelle on tullut hirveä hätä siitä, että Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset uhkaavat romuttaa suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvoinnin yhden keskeisen perustan, koulutuksen. Herää väistämättä kysymys, mitä teki ( ei uhannut ) Kataisen hallitus, jossa vasemmistoliitto oli mukana reilut kolme vuotta. Sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi näyttävästi 16.1.2016, yli 5200 työpaikkaa leikkuriin, yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on käyty yli 60 yt-neuvottelut vuodesta 2012 lähtien ja rahoitusta on leikattu yli 280 miljoonaa euroa. Jutussa kerrotaan yliopistojen työpaikkakadon olleen reilut 3700. Ihmettelen miten vasemmistoliitto ei tuolloin nostanut säästöistä mekkalaa vaan oli mukana hallituksessa tekemässä edellä mainittuja leikkauksia ja romuttamassa osaltaan yhteiskuntamme perustaa ja hyvinvointia. Nyt oppositiossa ollessa säästöistä on helppo syyttää Sipilän hallitusta, kun ei ole mitään pelkoa vastuun kantamisesta. Patomäki korkeasti oppineena professorina pystyy varmasti kertomaan, kuinka monta työpaikkaa esim. yliopistoista on jouduttu leikkaamaan Sipilän hallituksen päätöksillä 2015.

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen

Olipas tyhmä puheenvuoro. Pelko omassa perseessä.

Puheenvuorossa koulutuksen ja erityisesti Yliopistojen leikkauksia vastustetaan kansantaloudella. Yleistäen.

Tiedät hyvin, ettei kaikkea koulutusta voi laittaa samaan koriin. Ainakaan taloudellisilla seikoilla perustellen.

Juha Merisaari

Suomi nimisessä valtiossa asuu n. 5,5 miljoonaa ihmistä. Suomi nimisessä valtiossa on 15 yliopistoa. Mitenkään arvostelematta koulutuksen tärkeyttä, niin silti mielestäni niitä on 7- 8 kpl liikaa. Vaikuttaa siltä, että Suomi nimisen valtion yliopistojen määrä on on vain ja ainostaan aluepolitiikkaa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#28
Juuri noin se on. Aluepolitiikkaa ja politikointia. Yliopistot ovat itse syyllisiä, että niiltä leikataan.

Suomeen riittää viisi itsenäistä yliopistoa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Jos tiedeyliopistot sanovat olevansa tulevaisuuden avaintekijöitä, miksi ne itse elävät edelleen menneisyydessä? Niin kouluttamatonta ihmistä ei olekaan, ettei havaitsisi tiedeyliopistojen muistuttavan sisäänpäin lämpiävää luostaritoimintaa. Kardinaalit siellä palvelevat kardinaaleja.

Tampereen yliopiston kasvatustieteen laitoksen lehtori Heikki Räihä totesi muutama kuukausi sitten koulun elävän kauempana normaalista arkitodellisuudesta kuin koskaan aiemmin. Edelleen meillä nähdään viisaaksi kilpailuttaa lapsiamme toisiaan vastaan kuin hevosia raveissa. Osoittamalla koulukuuliaisuutta ja tunnollisuuteen ohjaavaa luonteen piirrettä oikeassa ikävaiheessa, ovet jatkokoulutukseen avautuvat. Muilta ne enimmäkseen sitten sulkeutuvat.

Peruskoulun ja lukion seulan läpi suodatetaan jatkoon yhden lahjakkuustyypin porukkaa ja putken päästää työmarkkinoille työntyy porukkaa joka selviytyy olemassa olevissa puitteissa kuin vettä vaan, mutta on enimmäkseen kykenemätöntä keksimään mitään uutta ja erilaista. Yhdentyyppisillä voimavaroilla omaavien jatkokouluttaminen tuottaa samoilla menestystekijöillä varustettua suorittajaa valtakunnan huippumestoille. Tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritysjohtajamme tietävät kaiken johtamisesta ja liiketoiminnasta, mutta ovat lahjattomia ymmärtämään bisnestä ja tunnistamaan tulevaisuuden menestystekijöitä edes omalla toimialalla.

En tuotakaan osaamista lainkaan väheksy, mutta turha väittää Suomen menestys rakennettavan virkamies-lahjakkuuksien varaan. Suomen menestys riippuu siitä, että meille kaikille aletaan tarjoamaan opetusta jokaisen tarpeen mukaan ja vapaasti. Tutkintotavoitevaatimus pitäisi haudata suohon, ja antaa opetusta kaikille tietoa jakaen heidän oman tarpeen ja kiinnostuksen mukaan.

Vasemmistoliiton kuvittelisi tavoittelevan opetuksen saamisen demokratisoimista, eikä olevan ihan niin kovin huolissaan 16.000-20.000 euron kuukausiliksaa nostavien proffien koulutuskulukassasta tai opetuksen antamisvelvotteiden lisääntymisestä.

Hallitus meillä haluaisi opetuksen verkkoon siirtämistä, mutta koulutusklusterimme on päättänyt siirtää verkkoon oppilaitosten seinät ja historialliset toimintatapansa. Tuskin edes havaitsevat sitä itse, niin luonnolliselta se heistä tuntuu. Viimeistään nyt pitäisi ymmärtää koulujärjestelmältämme uskottavuuden menneen, proffien ja tiedeyliopistojen kunnian karisseen, eikä niin ollen ole enää mitään syitä olla siirtymättä avoimeen ja vapaaseen massaopetukseen verkossa ihan kaikilla tasoilla.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"...eikä olevan ihan niin kovin huolissaan 16.000-20.000 euron kuukausiliksaa nostavien proffien koulutuskulukassasta tai opetuksen antamisvelvotteiden lisääntymisestä."

Ottaen huomioon, että tilastokeskuksen mukaan professorien keskimääräinen kuukausiansio viimeisimmän tilastovuoden (2014) aikana oli 6643€/kk, ei tähän voi muuta kuin todeta että paskan puhumisellakin pitäisi olla jonkinlaiset rajat.

Edit. Ja lisätäänpä vielä, että professorit taitavat olla yliopistoissa SE henkilöstöryhmä, jolla on kaikkein vähiten huolta oman pyrstönsä puolesta. Kaikki muut saavat kenkää ennen heitä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#32
Työantajalle professori maksaa tuon verran. Ei herätä luottamusta Tomi Solakivi, joka ei näe kokonaisvaikutuksia.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#30
Heikki Aukeen kommenttiin on vaikea lisätä mitään tai poistaa.

Lisäksi mamujen koulutushimmelit ovat järjettömiä rahanpolttokeskuksia. Mamujen opetus TV -kanaville. Joku kanava voisi opettaa kieltä ja kulttuuria 24/7-365.

Avuksi voisi ottaa vaikka Neil Hardwickin. Hän opetti televisiossa englantia suomalaisille.

Toimituksen poiminnat