*

Heikki Patomäki

Uudenvuoden mietteitä Suomen tilasta

Mitä on järki tai sen puute, järjettömyys? Järkevyyteen kuuluu aina menneiden päätösten arviointi ja historiallisista kokemuksista oppiminen.

Vuoden 2011 hallitusneuvotteluiden jälkeen odotukseni oli, että euroalueen talouskehitys tulee olemaan huonoa, ja että supistava talouspolitiikka tulee johtamaan leikkauskierteen syvenemiseen Suomessa. Työttömyys ja sen uhka luovat samalla otollisen maaperän muukalaisvihamielisyydelle. Siksi ennakoin ”six pack”-hallituksen talous- ja EU-politiikan hyödyntävän eniten perussuomalaisia.

”Valtion menonkäytöllä on kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Jos valtiolla on paljon velkaa ja se joutuu maksuvaikeuksiin, se voi yrittää säästää julkisista menoista kootakseen rahaa velkojen maksuun. Talouden taantuessa sen verotulot kuitenkin vähenevät ja monet menot kuten työttömyyskorvaukset lisääntyvät. Tavoite säästää kääntyy helposti itseään vastaan. Velkataakka lisääntyy säästöistä huolimatta – ja osin juuri niiden takia.”

Meille on kuitenkin kaiken aikaa vakuuteltu päinvastaista. Ensin vuoden 2008 kriisin jälkeen silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen vakuutteli hymyssä suin Suomen pysyvän ongelmien ulkopuolella. Sittemmin olemme kuulleet lukemattomia kertoja Kataiselta, Urpilaiselta, Rehniltä, Stubbilta, Rinteelta ja muilta keskeisiltä poliitikoilta, kuinka tämä tai tuo velkapaketti tai leikkausohjelma ratkaisee ongelmat – ja sen jälkeen kaikki on taas hyvin. Ja kuinkas sitten kävikään…?

Huono talouskehitys on jatkunut ja työttömyys kasvanut. Tuli kevät 2015.  Perussuomalaiset nousivat Suomen sodanjälkeisen historian taantumuksellisimpaan hallitukseen. Nyt kriisitietoisuuden lisäämisellä yllytetään poliitikkoja ja ennen kaikkea kansaa edelleen syventämään itsensä kurjistamisen politiikkaa. Johdonmukaisuuden nimessä samaa halutaan toki paitsi Kreikkaan – jota kesällä koulukiusattiin koko euroluokan voimin, suomalaiset ministerit kovimpina kiusaajina – niin myös Euroopan unioniin kaikkinensa.

Kokemuksista ei siis opita. Järjettömyys vallitsee ja vahvistaa otettaan. Hegemonia ei ole vain sitä, että yksi maailmantulkinta saa yliotteen keskusteluissa. Hegemonia saa aikaan sen, että arkiajattelu muuttuu, että keskustelun taustaoletuksen siirtyvät.

Nostan esille kaksi esimerkkiä viimeaikaisista keskusteluista. Olennaisinta tässä yhteydessä ei ole se, kuinka hallitus luopuu jostain huonosti valmistellusta ja järjettömästä ehdotuksestaan, tai kuinka joku ministeri on taas jäänyt kiinni valehtelusta tai korruptiosta. Sivuutan myös perussuomalaisten jatkuvat flirttailut rasismin ja natsismin kanssa ja niistä seuraavat kohut.

Ennemminkin on syytä katsoa sellaisia keskusteluja, joiden perusvire on edistyksellinen, kun asioita katsotaan kokonaistalouden kehityksen, tasa-arvon tai demokratian kannalta. Näiden keskustelujen taustaoletukset kertovat enemmän kuin mikään muu vallitsevasta hegemoniasta.

Ensimmäinen keskustelu on oikeastaan vain some-jakamista ilman sen isompaa kommentointia. Sosiaalisessa mediassa on viimeisen viikon aikana jaettu Amartaya Senin kriittistä kirjoitusta ”The Economic Consequences of Austerity”. Jakajina ovat olleet muun muassa monet hyvin tuntemani vasemmistoaktiivit.

Arvostan Seniä itseään. Hän on poikkeuksellinen taloustieteilijä, joka on onnistunut yhdistämään Itävallan koulukunta -tyyppisen lähestymistavan moniin sosiaalidemokraattisiin teemoihin. Senin käsittelyssä talousteoriasta tulee etiikkaa ja politiikkaa, kuten kuuluukin, ja hänen näkökulmansa on yleisesti humaani.

Senin kirjoituksen jakajat kuitenkin näyttävät ottavan hänen taustaoletuksensa annettuina. Senin kirjoituksen tärkein argumentti on, että leikkauspolitiikka on kokonaistaloudellisesti järjetöntä. Tämä argumentti tulee Keynesiltä ja se on hyvin perusteltu.

Senin mukaan ei myöskään ole järkevää yhdistää leikkauksia sinänsä kannatettaviin uudistuksiin maiden sisällä. Uudistusten sisältö tulee paljolti Hayekiltä. Näin Sen antaa vähintään pikkusormen sisäisen devalvaation kiusaukselle, mikä on ristiriidassa keynesiläisen makronäkemyksen kanssa. Lisäksi on olemassa paljon parempia ja tehokkaampia tapoja uudistaa tuotantosuhteita ja siten poliittisen talouden rakenteita.

Senin mainitsemat ”uudistukset” ovat siis yhteensopivia vallitsevan uusliberaalin ideologian kanssa (esim. työtuntien ja eläkeiän nosto). Uudistuksiin kuuluu myös työmarkkinoiden ”joustojen” lisääminen. Vallitsevan tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa omistajien ja yritysjohdon valta-aseman vahvistamista ja työehtojen heikentämistä. Tästä on kyse myös Sipilän ”yhteiskuntasopimuksessa”.

Toinen keskustelu koskee leikkauksia yliopistoilta ja koulutuksesta ylipäätään. Kielitieteilijä Janne Saarikivi on noussut oivallisen purevasti kirjoitetuilla puheenvuoroillaan leikkauskriitikoiden eturiviin. Ei tietysti mennyt kauankaan kun – Anne Bernerin, Björn Wahlroosin ja vastaavien johtaman – ajatushautomo Liberan Heikki Pursiainen päätti hyökätä Saarikiven kimppuun.

Pursiaisen ja hänen puolestahuutelijoidensa argumentit ovat aina sitä samaa. Paitsi että kaikki voidaan mitata rahassa ja sen lisääntymisessä, niin oikeastaan vain yksityinen ja erityisesti vientiin tarkoitettu tuotanto lisää BKT:ta. Kaikki muu on viime kädessä pelkkää loiselämistä.

Aseiden vienti Israeliin tai Saudi Arabiaan on hyvää, mutta lasten koulutus Suomessa siis loiselämistä. Yksityisen puolen hammaslääkärin laittama paikka tuottaa rahaa, mutta julkisen puolen hammaslääkärin laittama paikka on pelkkä rasite kansantaloudelle. Vielä parempi jos paikat tai paikkaustoiminta voitaisiin viedä ulkomaille. Paradoksaalisesti uusliberaalien ideologien ajatus on sukua ”Karpaattien neron” ja ”Ajatusten Tonavan” Ceaușescun 1980-luvun opeille, jotka kurjistivat Romanian kansan. Ideologia on niin lapsellinen, ettei se saa aikaan edes hyväntahtoista virnistystä typeryydelle. Ei varsinkaan nykyoloissa.

Se mikä minua tässä yhteydessä erityisesti kiinnostaa, on Saarikiven vastaus. Se on tyylikkäästi kirjoitettu, kuten aina, mutta lankeaa lopulta tavanomaiseen loukkuun ainakin talouspolitiikan näkökulmasta. Saarikivi kirjoittaa näin:

”[J]os jostain tulee leikata, ovat tiede ja taide huono leikkauskohde. Olen välttänyt sanomasta, mistä sitten kannattaisi leikata, koska kaikkeen liittyy ongelmansa. […] yhteiskunta tukee miljardeilla kannattamatonta yritystoimintaa, maataloutta ja yksityisautoilua eikä näytä tekevän paljoakaan veroparatiisien kautta tapahtuvan veronkierron suitsimiseksi. […] Kaltaiseni taantumuksellinen luulee, että vaihtoehto säästöille olisi esimerkiksi perua veronalennuksia. Tai verottaa vastaavasti jotakin muuta, esimerkiksi saastuttamista ja omistamista, tai pääomatuloja kuten työtuloja.”

Vaikka olen samaa mieltä siitä, että ”tiede ja taide ovat huonoja leikkauskohteita”, ja että veroalennuksia olisi järkevää perua, Saarikivi esittää lopultakin samaa reseptiä kuin se, millä vasemmisto lähti taannoin neuvotteluihin osallistumisesta Kataisen hallitukseen. Veronkorotukset ovat kokonaistaloudellisilta vaikutuksiltaan samanlaisia kuin menoleikkaukset: ne pyrkivät supistamaan taloutta, mikä saa aikaan tarpeen jälleen leikata lisää. Veroja olisi järkevää korottaa vain hyvinä aikoina (verojen koostumusta toki voidaan muuttaa milloin vain).

Jos harjoitetaan supistavaa talouspolitiikkaa voi kasvusykäys tulla vain ulkoapäin, maailmantalouden ja viennin nopeasta kasvusta. Mutta jos kaikki maat toimivat enemmän tai vähemmän samoin, miten tämä voisi olla mahdollista?

En nyt malta olla kolmanneksi sanomatta vielä muutamaa kriittistä sanaa vasemmistoliiton varjobudjetista. Esitin näitä näkemyksiä jo puoluevaltuuston kokouksessa 21.11., vaikka kaikki eivät näkemyksistäni ilahtuneetkaan.

Vasemmistoliiton varjobudjetissa tuskin edes kunnolla perutaan hallituksen viimeisimpiä leikkauksia. Elvytyspuolelle esitettiin lähinnä suhteellisen vaatimatonta arvonlisäveron väliaikaista alennusta. Vaikka esitys on parempi kuin minkään muun puolueen, se kertoo osaltaan uskon, toivon ja rohkeuden puutteesta.

ALV:n alennus ei auttaisi nykytilanteessa kovinkaan paljon. Veroalennusten vaikutus kysyntään on aina epävarma ja toteutuu epäsuorasti. Pieni tulojen epäsuora lisäys tilanteessa, jossa kansalaisten keskuudessa vallitsee suuri epävarmuus, ei välttämättä juurikaan lisää kysyntää, ei ainakaan riittävästi. Veronalennuksilla on myös taipumusta jäädä pysyviksi ja pienentää julkisia budjetteja.

Suomessa työttömyyden ja investointiasteen välillä on erittäin vahva korrelaatio. Se mitä kansantalous oikeasti kaipaisi, on sarja hyvin kohdennettuja ja tulevaisuuteen suuntautuneita julkisia investointeja. Meidän pitäisi sijoittaa reippaasti inhimilliseen pääomaan ja tulevaisuuden ”suhteellisen edun” systemaattiseen rakentamiseen.

Jos julkiset investoinnit suunnitellaan hyvin, suurin osa niiden kerroinvaikutuksesta pysyy Suomessa. Kasvun myötä julkinen velkaantuminen lakkaisi. Nykyoloissa hyvin suunnitellut julkiset investoinnit maksaisivat itsensä helposti takaisin.

Siis mikä on Suomen tila vuodenvaihteessa? Näkymät ovat yhtä synkkiä kuin vesisateisena, harmaana ja pimeänä joulukuun päivänä. Olemme menossa jokseenkin kaikilla ulottuvuuksilla kovaa vauhtia alaspäin. Sipilä vetoaa ”isänmaan etuun” ja ”talkoohenkeen”, jotta kaikki saataisiin itsensä kurjistamisen politiikan taakse.

Monet toki näkevät SSS-retoriikan takaa pyrkimyksen vahvistaa pääoman, työnantajien ja hyväosaisimpien etuoikeuksia ja suhteellista asemaa. On myös selvää, että ideologisesti tässä tavoitellaan julkistalouden osuuden pienentämistä. Se nähdään tavoitteena ja arvona itsessään, seurauksista viis (niitähän voi aina kaunistella).

Mikä olennaisinta, hegemonian myötä keskustelujen tausta on muuttunut. Nyt jopa monet edistykselliset hiljaisesti hyväksyvät uusliberaalit rakenteelliset uudistukset tai pakon pyrkiä budjettitasapainoon menoja vähentämällä tai veroja korottamalla. Vasemmisto uskaltaa juuri ja juuri ehdottaa ALV:n väliaikaista alennusta.

Kaiken tämän seurauksena huomaan olevani ”radikaali toisinajattelija”. Kuten Jaakko Kiander toteaa arvioidessaan uusinta kirjaani Suomen talouspolitiikan tulevaisuus, oikeasti ehdotukseni julkisten investointien ohjelmasta on perin maltillinen:

”Patomäki esittää ratkaisuksi Euroopan (ja Suomen) krooniseksi muuttuneeseen taantumaan suhteellisen laajoja ja velalla rahoitettavia julkisen sektorin toteuttamia investointiohjelmia. Suomen kohdalla hän ehdottaa elvytyspaketin suuruudeksi 5 miljardia euroa [lisää verrattuna vuoden 2013 reaalibudjettiin]. Tämä voi kuulostaa radikaalilta mutta on suuruusluokaltaan kuitenkin pienempi kuin Yhdysvalloissa vuosina 2009–2010 toteutettu vastaava ohjelma.”

Mitä kertoo Suomen ja suomalaisen vasemmiston tilasta se, että se mitä pidetään ”holtittomana” tai ”vasemmistoradikaalina” on ohjelma, joka suhteellisilta budjettivaikutuksiltaan näyttäisi olevan varovaisempi kuin Barack Obaman hallinnon harjoittama elvytys? Obaman häilyvä ja varovainen talouspolitiikka on ollut Paul Krugmanin kaltaisten valtavirtataloustieteilijöiden kovan kritiikin kohteena.

Arvioni on, että jos nykykehityksen annetaan jatkua, olemme paitsi Kreikan niin myös Unkarin tiellä. Kun yhdistetään kansallismielisyys ja vaihtoehdottomuuden ja uhrausten politiikka, saadaan tulokseksi Viktor Orbán tai jotain hänen kaltaistaan. Nykymenolla Suomi on vajoamassa kohti puolitotalitarismia.

En voi kuin toivottaa parempaa Uutta Vuotta 2016 kaikille!!

Heikki Patomäki

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Koko kirjoituksesta hävisi tolkku heti alkupuolella kun väitit harjoitettua talouspolitiikkaa kiristäväksi. Millään ilveellä se ei ole ollut kiristävää. Julkiset menot ovat kasvaneet reaalisesti noin parikymmentä miljardia ja suomalaisten ostovoima on kasvanut muutamalla prosentilla laskeneesta tuotannosta huolimatta.

Vähällä järjellä maata johdetaan mutta ei niiden johtajien opettajissakaan ole kehumista liiaksi.

Jyrki Paldán

Kerrotko missä maassa ja milloin on lamassa harjoitettu talouskuripolitiikkaa?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Aika lailla jokaisessa Euroopan maassa joissa talous nyt kasvaa. Ja kuten on monta kertaa todettu, säästöjen vaihtoehtona tai täydentäjänä on ollut myös työmarkkinareformit.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #19

Sano yksi maa ja vuosiluvut milloin tuo tapahtui.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #32

Täältä sivusta ehdotan finanssikriisin jälkeistä Espanjaa, Irlantia ja Portugalia; hienosti saivat kansantaloudet lentoon rankan raskauttamisen jälkeenkin. Kreikassakin melkein ehdittiin parantaa tilanne, kunnes Syriza.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #38

Italian BTK laski kriisin jälkeen vuosina 2008-2010. Noina vuosina valtion menot nousivat, eli Pekan määritelmän mukaan tuolloin Italian talouspolitiikka oli elvyttävää.

Espanjan BKT laski kriisin jälkeen vuosina 2009-2010. Tuona aikana valtion menot kasvoivat. Pekan määritelmän mukaan Espanja siis harjoitti tuolloin elvyttävää talouspolitiikkaa.

Portugalin BKT laski kriisin jälkeen 2009-2010. Tuona aikana valtion menot kasvoivat. Pekan määritelmän mukaan Portugali siis harjoitti tuolloin elvyttävää talouspolitiikkaa.

Tarkoitukseni oli vain sättiä tuota Pekan määritelmää "elvytyksestä", joka on hänen ihan omansa. Lamassa nimittäin on lähes mahdotonta laskea julkista kulutusta, sillä avuntarvitsijoiden tarpeet ja määrä kasvavat merkittävästi. Talouden supistuessa on täysin mahdollista että julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen tasoa leikataan, mutta menot nousevat. Toisin sanoen kuluja joudutaan siis leikkaamaan yli yhden kertoimella, jotta saadaan haluttu säästö edes siihen julkiseen budjettiin. Ja tuokin siis ihan julkiseen budjettiin huomioimatta kerroinvaikutuksia BKT:hen. Miltei kaikki tilanteet, joissa ihan sitä rehellistä talouskuripolitiikkaakin on harrastettu, valtion menot ovat nousseet BKT:n laskiessa. Siis myös ihan absoluuttisesti, ei vain suhteessa BKT:hen. Niin ja onhan tuossa sekin hauska puoli että Pekan määritelmän mukaan lähes kaikki maailman valtiot ovat elvyttäneet lähes koko ajan.

Muut jotka eivät rajoita itseään noin typerillä määritelmillä, ovat samaa mieltä siitä että esimerkiksi nuo kolme lueteltua maata noina annettuina ajanjaksoina harjoittivat talouskuripolitiikkaa, ihan kuten Suomikin n. 2009-2010 lähtien.

Se, "pelastoiko" talouskuripolitiikka nuo maat on taas ihan toinen juttu. Vasta BKT:n palauduttua kasvu-/stagnaatiouralle todelliset menoleikkausten vaikutukset alkoivat puremaan noissa maissa. 2010 jälkeen on nimittäin nähty huimiakin pudotuksia noiden maiden julkisessa kulutuksessa. Nyt kaikissa kasvu on ihan sievoisissa lukemissa, mutta hyvin epävarmaa ja aaltoilevaa. Esimerkiksi Espanjassa BKT oli miinuksella myös 2011-2014, ja vaikka tänään ollaankin ihan hyvällä kasvu-uralla, on valtion velkaantuminen BKT:hen suhteutettuna menoleikkauksista huolimatta huimassa kasvussa valtion tulojen romahdettua(joka viittaisi että talouskasvu on suureksi osaksi veronkevennysten ansiota) ja työttömyys on reilusti yli 20%. Nuo sen lisäksi että talouskuripolitiikka kuritti maan kansalaisten elintasoa niin että populistinen vasemmistopuolue Podemos pomppasi tyhjästä(perustettiin 2014) maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi ja sai viisi MEPpipaikkaakin. Italia ja Portugali eivät ole juuri sen onnekkaampia.

Väittäisinkin että talouskurimessiaskin on pettänyt seuraajansa.

Muokkaus: uuden vuoden kunniaksi myönnettäköön kuitenkin että kaikissa kolmessa maassa BKT laski samaan aikaan kun julkinen kulutus laski, hieman vaihtelevasti jossain vaiheessa vuosien 2010 ja 2014 välillä. Olin vähän turhan hätäinen olettamaan että niin ei olisi tapahtunut. Melko ronskeja ovat siis leikkaukset olleet. Ei ihme että vasemmisto on kaikissa maissa noussut ihan uuteen kukoistukseen.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #42

Kiva, että korjasit virheen. Meillä kummallakin puolella tämän-alan-keskustelun polarisaatiota olisi kai kuitenkin syytä skarpata tämän ikuisen jankkaamisen sijaan. Eihän tämä ole edes vatulointia. :)

Antaa nykyisen hallituksen ja varsinkin Sipilän hoitaa tämä urakka loppuun ja katsotaan 2019, miten maa makaa.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Suosittelen lukemaan tämän kirjoituksen, vaikka velkaelvytys ajatuksena ei tunnu lainkaan kestävältä. Se voisi johtaa luottokelpoisuuden nopeaan laskuun ja korkojen nousuun. Tämä taas tarkoittaisi lisämenoja valtion valtavan velkapotin hoidossa.

Toisaalta, Suomen valtion taloudenpidossa on kaikki tällä hetkellä pielessä. Eli ei tämä nykyinenkään kurjistamisen, veroveivailun ja nahistelun tie ole mihinkään johtamassa. Velka kasvaa, luottokelpoisuus voi lähteä laskuun ja stoppi tulla vastaan tätäkin kautta.

Saattaa myös olla, ettei mikään kotimainen päätös maatamme tästä suosta oikeasti nosta. Apua tarvitaan kansainvälisestä taloudesta, niin idästä, lännestä kuin etelästäkin. Jopa öljyn hinnan nousu voisi olla hyväksi, jotta venäläiset kantaisivat suomalaisiin palveluihin ja maahamme muutenkin taas säkkikaupalla rahaa.

Käyttäjän salkku1950 kuva
Ville Salonen

Näin juuri, velka kasvaa koska menot ovat liian suuret. Eikö meidän siis pitäisi pienentää menoja? Minusta menojen pienennys tulisi aloittaa esim semmoisista menoista millä ei ole vaikutusta Suomen kansalaisiin, esimerkiksi maahanmuutosta.

Eikö olisi kivempi Markku jos kurjistamista ei tarvitsisi suorittaa?`
Laitetaanko Markku maahanmuuton tuomat menoerät jäihin?

Yksi menoerä mikä voitaisiin myöskin lopettaa olisi Patomäen kaltaisten huuhaaprofessorien pitäminen valtion palkkalistoilla.
Heikkikin jo muutaman vuoden ajan ollut hommissa ja päivääkään ei ole tuottavaa työtä tehnyt.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Professori Patomäki on yksi professori muiden joukossa, jotka eivät pysty Suomen taloustilannetta ratkaisemaan. Hän on hyvä keskustelun herättäjä ja omassa linjassaan tinkimätön. Kansakunta ilman yliopistoja ja siellä työskenteleviä tiedeihmisiä on köyhä kansakunta.

Hallitus hoitaa politiikan, ja nykyinenkään hallitus ei ole saanut toimillaan Suomea nousuun. Kaikki yllättänyt turvapaikanhakijatilanne on lisännyt rutkasti valtion menoja. Kuinka ollakaan, tuo lainaraha on osaltaan hieman elvyttänyt taloutta, koska se on päätynyt kiertoon suomalaisiin kauppoihin ja palveluyrityksiin. Työpaikkojakin on syntynyt. Kansantalous on metka koneisto, mutta tämä nykyinen taloudenpito saa kyllä ikävän lopun, jos emme saa talouteemme lähivuosina ulkoista vetoapua Euroopasta ja/tai Venäjältä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

Hän on tinkimätön jopa evidenssin edessä. Euroopasta ei löydy luultavasti ainuttakaan maata joka ei olisi leikannut ja/tai tehnyt työntekijöiden etuja karsivia reformeja ja noussut talouskurimuksesta. Silti patomäkeläiset ajavat kurjistuspolitiikkaa - tämäkin sana kannattaa jo määritellä uudelleen koskemaan reformihaluttomuutta ja realismin puutetta - kuin käärmettä pyssyyn.

Saa olla eri mieltä ja saa argumentoida. Mutta en näe mitään syytä miksi patomäkeläinen jääräpäisyys jotenkin rikastuttaisi maatamme ainakaan niin paljon että siitä pitäisi maksaa palkkaa.

Tältäkin palstalta löytyy samanmoisia jääräpäitä jotka voisivat hoitaa sen patomäkeläisen, yksisilmäisen maailmankuvan propagoimisen ihan ilmaiseksi muiden puuhiensa ohella.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #14

MH. #14. Tässä tuulettavaa taloustiedettä ryppyotsaisille ja globaalia ajattelua kaipaavillekin. Taloustiede ei ole eksakti tiede, eikä se ole arvovapaata. Ei ole yleispätevää taloustiedettä eikä professoreita ja ns.asiantuntijoita. Omaperäistä ja kriitistä ajattelua tarvitaan koulukuntien viidakkoon. Alla lisätietoa ja päivityksiä omiinkin piinttyneisiin käsityksiin:

HA-JOON CHANG: Taloustiede - käyttäjän opas. (INTO)
HA-JOON CHANG: 23 tosiasiaa kapitalismista.(INTO) = bestseller maailmalla.Kirjoja käännetty 37 kielelle ja myyty 2 miljoonaa kappaletta maailmalla. Hyvää vertailevaa aivovoimistelua kaikille. Oppia ikä kaikki!

Jyrki Paldán

"Näin juuri, velka kasvaa koska menot ovat liian suuret. Eikö meidän siis pitäisi pienentää menoja?"

Riippuu mitä haluaa.
Havitteletko sinä deflaatiota, vai ajatteletko että yksityisen sektorin velkaantuminen korvaa valtionbudjetista tehdyt säästöt?

Janne Suuronen

Minä taas en suosittele. Sisältää, kuten Patomäen talousaiheiset kirjoitukset yleensäkin, niin paljon virheitä, vääriä uskomuksia ja puutteellisia tietoja, että niitä kaikkia on turhauttavaa lähteä purkamaan.

Esimerkkinä vaikkapa viittaus USA:n elvyttävään talouspolitiikkaan. Kansantaloutemme rakenne USAn kanssa on niin erilainen, ettei näitä voi verrata. Toisessa talouskasvu on sisämarkkinavetoista, toisessa vientivetoista. Toisessa elvytykseen kohdistettavat jäävät kiertämään omaan talouteen, toisessa ostetaan tuontiautoja ja -telkkareita.

Patomäen talousaiheisistä kirjoituksista on aina voinut todeta, ettei kaveri ymmärrä talouden perusteita hevon kukkua. Hienosta koulutuksesta, tittelistään ja muka-eliitin asemastaan huolimatta.

"
Pursiaisen ja hänen puolestahuutelijoidensa argumentit ovat aina sitä samaa. Paitsi että kaikki voidaan mitata rahassa ja sen lisääntymisessä, niin oikeastaan vain yksityinen ja erityisesti vientiin tarkoitettu tuotanto lisää BKT:ta.
"
Kääntäen, selänpesutalous tosiaan on punavihreiden uusi uskonto. Kertoo ihmisten ymmärryksen tasosta paljon. Naistutkimuksilla tai "Suomen porvarit lahtasivat punakaartilaisia 1918" tutkimuksilla voidaan lisätä koulutusmäärärahoja, mutta niillä ei Suomea lamasta ylös vedetä.

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Nähdäkseni monipuolinen perustutkimus ja tasokas koulutus ovat juuri se perusta jolla lamasta joskus on mahdollista nousta ylöspäin. Lisäarvona kansalaisille luodaan eväitä omaan kriittiseen ajatteluun jolla kyseenalaistetaan 'ei ole muuta vaihtoehtoa' politiikan sekä perusteet, mielekkyys että vaikuttavuus.

Elvytyksen ei tarvitse olla pelkkää 'selänpesutaloutta'. Mielestäni on esimerkiksi järkevää korjata homekoulu nyt halvan työvoimatarjonnan aikana liki nollakorolla kuin tilanteen pakottamana myöhemmin kalliimman työvoiman aikana kun homerakenteista aiheutuvat terveyshaitat ovat jo muutenkin ehtineet lisätä terveysmenoja. Infrainvestointien ohella valtio voisi myös paljon nykyistä enemmän olla katalysaattorina uudelle yritystoiminnalle tk-toiminnan, koulutuksen/tutkimuksen ja rahoituksen avulla. Sekä tapauskohtaisella investointielvytyksellä että pitkäjänteisellä kehittämiselvytyksellä on myös myönteiset työllisyysvaikutuksensa jolloin voidaan 'leikata' työttömyydestä aiheutuvia kansantaloudellisia menetyksiä työllistyvien henkilökohtaisen elämänlaadun kohenemisen ohella.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Enpä ole ennen tätä nähnyt esitettävän selänpesutaloutta, mutta näköjään joku senkin ns. olkiukoksi keksii.

Kyllä kotimarkkinoille tehty hyödyke on ihan oikea hyödyke, samalla tavalla kuin vientiinkin tehty.

Jos teet Mersun vientiin, saat rahaa - jos teet Mersun itsellesi, saat Mersun.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Velkaelvytys ei etenkään ole kestävää, kun se Patomäellä tarkoittaa pysyviä valtion menonlisäyksiä, eikä kertaluontoisia investointeja, jotka jossain määrin nauttivat kannatusta laajemmin taloustieteilijöiden keskuudessa.

Esimerkkejä:

http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1885...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niin tai näin, aina väärin päin. Olisiko teoriassa jotain vika?
Ehkä tarvittaisiin vähän järkeä pikemmin kuin säkkikaupalla rahaa?

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Nyt näyttää siltä, että sinun raketti9keijusi muuttuikin noita nokinenäksi.
OIkeilla toimilla Suomi lähtee nousuun ilman globaalista virikettä. Ratkaisumalliin pitää olla ladattuna tunnetta ja tietoa, vähemmän minkään syrjän politiikkaa.

Piru kun alkoi toi maaottelu 20 vee. jatkan ensi vuonna.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Hyviä huomioita, mutta "Veronkorotukset ovat kokonaistaloudellisilta vaikutuksiltaan samanlaisia kuin menoleikkaukset: ne pyrkivät supistamaan taloutta" - niinhän se olisi, jos veroilla kerätty raha jäisi valtion kassaholviin, mutta kun ei jää, kyllä kaikki on ja pysyy mukana taloudessa.

Ja "Suomessa työttömyyden ja investointiasteen välillä on erittäin vahva korrelaatio." - varmaankin tarkoitetaan sanoa, että vahva negatiivinen korrelaatio: alhaiset investoinnit ja korkea työttömyys, korkeat investoinnit ja alhainen työttömyys. Ja tällä hetkellä investoinnit ovat alhaiset, tosin joitakin myönteisiä esimerkkejä on havaittavissa.

Itse asiassa leikkaus/elvytys-keskustelun sijaan olisi syytä miettiä, mitä rahoilla tehdään. Tähän saakka harrastettu ns. elvytys ei ole tuottanut näkyviä tuloksia.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Koska nettikeskustelu tuntuu menevän rasittavalla tavalla polarisoituvaksi, en lisää sitä jankuttavalla vasta-argumentoinnilla, paljastan vain lyhyesti korttini avoimesti: olen pitkälti eri leirissä. Ja kuten Markku Huusko toteaa, kirjoitus kannattaa lukea.

Asia-asiaan.

Kysymys: mikä on teoriapuolen näkemys – voidaanko valtion ottama viiden miljardin euron vuosittainen lisävelka laskea elvytykseksi? Tämä tuli mieleen, kun ehdottamasi "elvytys-elvytys" näyttää olevan samaa mittaluokkaa.

Vastapallo koulutussäästöistä: kitinän sijaan kaipaisin optimismia digitalisaation mahdollistamista säästöistä. Vähintään lukiovaiheesta yliopistoihin olisi mahdollista säästää turhia kuluja seinistä opettajiin ja luennoitsijoihin hurjan paljon, substanssin kärsimättä. Maailmalla trendiarvauksissa yksi suurista linjoista on, kuinka kovaa kilpailua nettioppiminen tuo yliopistoille – kuinka suuri osa joutuu laittamaan lapun luukulle, kun kustannustehokkaampi oppiminen syö bisneksen. Patomäen luennoistakin moni hoituisi yhdellä tallennettavalla videokurssilla...

Olisi myös mahdollista tuplata kyläkoulujen määrä, jos – tämä on nyt vain ajatusesimerkki – opettaja olisi läsnä kahden koulupäivän tuntimäärän verran, kahtena päivänä digitaalista oppimista valvoisi puolipalkkainen avustaja ja yhden päivän tuntimäärä tehtäisiin netitse kotona.

Säästäminen on mahdollista nähdä parantamisena, jos haluaa. Omien etujen säilyttäminen ensisijaisen X-torjunnan motivaationa ei ole kokonaisedun kannalta kiinnostavaa.

"Monet toki näkevät SSS-retoriikan takaa pyrkimyksen vahvistaa pääoman, työnantajien ja hyväosaisimpien etuoikeuksia ja suhteellista asemaa."

Itse näen (ehkä pidemmälle...) että nykyhallitus pyrkii aidosti pelastamaan suomalaisen hyvinvoinnin ja huolehtii vastuullisesti nimenomaan huono-osaisten pärjäämisestä jatkossakin.

Muuten olen sitä mieltä, että lisää säästöjä saadaan järkevästi lopettamalla nykyiset kunnat.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Vastapallo koulutussäästöistä: kitinän sijaan kaipaisin optimismia digitalisaation mahdollistamista säästöistä. Vähintään lukiovaiheesta yliopistoihin olisi mahdollista säästää turhia kuluja seinistä opettajiin ja luennoitsijoihin hurjan paljon, substanssin kärsimättä. "

Juuri noin. Suomi saisi miljardisäästöt koulutuksen puolelta, jos siirryttäisiin verkko-opetukseen koko koulutussektorilla kansalaisopistoja myöten.

Keskustelua voisi käydä myös Ylen toiminnan järkeistämisestä, mutta tuntuu siltä kuin siihenkään ei puuttua saisi. Erityisesti vasemmisto polkee jarrua. Vankkaa tukea poliitikot saavat riippumattomilta yle-toimittajilta. Vaikka mummot meillä kuolevat joko nälkään tai lääkkeiden puutteeseen, ja valtion kassakin on tyhjänä, valtion rahoittamaan viihdetuotantoon ei puuttua saisi. Järkikin sen sanoo, että ensin pitäisi karsia hömppä ja jättää se yksityisen sektorin huolehdittavaksi.

Yle pitäisi joko pilkkoa tai vaihtoehtoisesti toimenkuva laajentaa. Suomi ei ole enää sähköisen tiedonvälityksen autiomaa. Meillä on kattavasti sähköisen median tarjontaa jo tälläkin hetkellä. Jos tänä päivänä keskusteltaisiin Ylen perustamisesta, jäisi yhtiö perustamatta. Tarvetta sille ei nähtäisi. Ylen tv- ja radiotuotantoa karsimalla yksityinen sähköinen media voisi miellä laajeta ja täyttää aukkoa. Ylen nykyistä toiminnan laajuutta perustellaan sillä, että Suomessa tarvitaan riippumatonta sähköistä mediaa. Jostain syystä poliitikot eivät kaipaa printtimediankaan puolelle verovaroin rahoitettavaa riipumatonta sanomalehteä, vaan ovat tyytyväisiä nykytilaan. Puolueet ovat valmiita lakkauttamaan jopa omat puoluelehtensä. Luokkasodan aikakaudella tuo argumentti riippumattomasta tiedonvälityksestä oli ehkä vielä validi, mutta eiköhän demokratia tässä maassa ole jo aika vakaalla pohjalla.

Verkko-opetuksessa tai -koulutuksen kohdalla Suomi on edelleen autiomaa. Jos verkossa annettavaa opetusta on, ei se ainakaan avointa ole. Kaiken opetuksenhan pitäisi olla jo verkossa ja avointa, vaikka tutkinnot pitäisikin edelleen suorittaa oppilaitoksissa. Kansalaisten koulutus on valtion ydintehtävä, mutta viihdehömpän tuottaminen valtion piikkiin ei. Kolmasosa Ylen taloudellisista resursseista, työvoimasta, osaamisesta ja kalustosta pitäisi ohjata verkko-opetuksen tuottamiseen, sekä varsinaisten opetusta hoitavien avustamiseen verkkokoulutukseen siirtymisessä. Saataisiin jotain järkeä siihen miten ja mihin tarkoitukseen verorahoja tässä maassa käytetään.

Mutta onko mitään aikomusta siirtyä tuottavampaan tapaan kouluttaa kansaa. No, ei sitten pienintäkään, tarkoittaisihan se merkittävää karsintaa kouluttajien/opettajien työpaikkojen määrään, ja suoranaisia säästöjä (leikkauksia) oppilaitosten budjetteihin. Nyt hallituksella ei ole muuta tapaa yrittää saada säästöjä tuovia muutoksia aikaiseksi kuin tekemällä leikkaukset etupainotteisesti. Toivotan onnea. Ruotsissa tuo osattaisiin tehdä yhteisymmärryksessä valtion ja oppilaitosten välillä, Suomessa tarvitaan pakko konsultiksi.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Tällaisissa säästöasioissa voisi olla viisasta jättää politisoimatta linjauksia vasemmalle tai oikealle, koska vastakakkainen (taisin keksiä uudissanan) asettelu jumittaa kehittämismahdollisuudet heti alkuunsa, koska paha mieli.

Olisi siis parempi lähteä miettimään vasemmalla ja oikealla, ylhäällä ja alhaalla, miten voisimme saada koulutuksesta(kin) parhaat tehot irti, jotta varaa riittäisi muillekin sektoreille.

Vastaavanlainen keskustelu Ylestä, ei-politisoitu. Mitä siellä on järkevää tuottaa ja kustantaa, ja mitä ei (olen itse paljosta samaa mieltä kanssasi).

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #37

En minäkään haluaisi lietsoa vastakkainasettelua, mutta en sitoutumattomana voi kritisoida vasemmistoa sisältä käsin. Pitäisi olla heidän itsensä tehtävä uudistaa ajatteluaan eikä seisoa parrikadeilla, kun porvarit yrittävät saada uudistuksia aikaiseksi joilla köyhien, opiskelijoiden, työttömien sekä muita yhteiskunnan rahoittamia palveluita tarvitsevien edut voitaisiin säilyttää.

Olipa kyse Ylen toiminnasta, työmarkkinoiden tai koulutusjärjestelmän uudistuksista, konservatiivisin vasemmiston eliitti keskittyy puolustamaan omaa etuaan. On hyvin vasemmistolaista sanoa tuo ääneen.

Patomäki esittää valtion lisävelkaannuttamista ratkaisuksi rahoittaa entinen hurlumhei-tuhlaus ja tehoton toiminta. Velkaantua voi vain kerran ja sen jälkeen bkt:n alentuminen on pakko niellä. Mitä ja ketä nyt uudistusten tekemättä jättäminen tuossa tilanteessa auttaa, sitä Patomäki ei halua ajatella?

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Jussi #6
Hai seuraa laivaa.
Olen tykästynyt moneen esittämääsi visioon. Nyt on pakkko himmata.

Elvytys nyt lainarahalla: Toimii rajoitetusti hyvin, mutta kun ratkaisut ovat poliittisia, niin mitä tekeekään lehmä häntänsä alta. Bioenergiaa, vaiko piereskelee metaania?

Onneksi minun koulutukseni meni elämän ja elämisen opiskeluun. Laiskuus ajoi perhe edellä puuhun. Pelkkiä granaatiomenia. Olen kuitenkin saantooni tyytyväinen.
Paras blandingi opintiellä on digitalisaation tekninen apu sekoitettuna mentoroinnin ihmismäisyyteen.

Olen nähnyt kyläkoulejen toiminnan , olen kokenut muutakin opinahjoa. Tulemana = 1+1 on enämpi kuin 2.

HYvää Uutta Vuotta Jussi ja koko suku!

Mun sielussani on neljän kohdan ohjelma. Se on ruohonjuuritasolta, se on minun tasoltani, se on Suomen kansan tasolta. Minuuteni ei ole myytävänä, mutta ken sen haluaa, on zsen saava.

Palaan asiaan ensi vuonna, jos Aasat sen sallivat. (Sen estää ainoastaan Jumalaton krapula.)

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Koulutuksessa meillä on panostettu määrään ei laatuun, ja nimenomaan huippuja meillä tarvitaan tuote suunnittelussa toteutus vaiheessa on sama onko henkilö insinööri tai DI kun tuotannon automaation voi ostaa mistä maailmankolkasta tahansa.

Jukka Laine

Suomalaiset eivät tue maan hallitusta. Monella on mielipide mitä pitäisi tehdä ja kenen taloustieteilijän oppi on paras.

Hallitus joutuu tekemään ratkaisuja joilla maan luottoluokitus taataan. Troikka hengittää Suomen niskaan, eikä työmarkkinajärjestöt ole valmiita uudistuksiin, kuten ei kuntasektori, kansalaiset eivätkä yrityksetkään.

Tosiasia on se, että Suomi eläköityy ja menot kasvavat ja vaihtotase senkin myötä kääntyy meitä vastaan. Ja jotta eläköitymismenot saadaan katettua joudutaan säästämään julkistaloudesta.

Velkaelvytys on mennyt tosiasiallisesti elämiseen ja elinkelvottomien rakenteiden tekohengitykseen. Se että tehtäisiin viisaita julkisia investointeja, jotka maksaisivat itsensä takaisin on varmasti hyvä idea. Varsinkin kun saisi konkretiaa esitykseen.

Hallituksen tavoite oli saada yksityiset investoinnit liikkeelle. Se on varsin kannatettava ajatus, mutta jostain syystä hallitus ei saa kansan tukea tässäkään. Vika ei ole aina tekijöissäkään.

Seuraavassa lauseessa kiteytyy se ongelma, miksi meillä yksityiset investoinnit ovat lamassa.

**Suomen suurimpina ongelmina näyttäisivät olevan huippukireä ja viime vuosina jatkuvasti kiristyvä verotus, joka on omiaan tukahduttamaan taloudellisista aktiviteettia maassa sekä erittäin jäykät ja joustamattomat työmarkkinat, jotka eivät kannusta uusien työpaikkojen perustamiseen Suomeen. **

https://www.nordnet.fi/mux/web/analys/experterna/e...

Käyttäjän AnttiSaarelainen kuva
Antti Saarelainen

Elitistinen kirjoitus suoraan norsunluutornista. Ei mitään uutta ja yllätyksellistä siis.

En edes lähde luettelemaan Patomäen rakentamia olkiukkoja vastustajistaan. Riittäköön kun sanon, että esim. yksikään Pursiaisen piikkiin laitettu mielipide ei pidä paikkaansa (tai siis ainakaan hänen tekstiensä perusteella).

Sen sijaan paljon hauskempaa on analysoida Patomäen omia retorisia valintoja. Hän näkee ilmeisesti itsensä "edistyksellisenä". Mitä tämä tarkoittaa? Onko hän edistyksellinen jossain ummehtuneessa 60-luvun hengessä? Mitä pitää tehdä, että pääsee "edistykselliseksi"? Pitääkö kannattaa patomäkeläistä raja(talous)tiedettä? Ja jos ei ole Patomäen linjalla on automaattisesti taantumuksellinen? Silloin meikäläinen on ainakin ylpeä omasta taantumuksellisuudestani.

Toinen mielenkiintoinen aspekti Patomäen tekstissä olivat jutut Israelin ja Saudi-Arabian aseviennistä ja lopuksi vielä vertaus Causescuun. Israelin ja Saudi-Arabian merkitystä Suomen kansantaloudelle voi tuskin vähätellä (tai oikeastaan voi), mutta tuo juttu Romanian diktaattorin ajatusten sukulaisuudesta Liberan ajatuksille oli kyllä jo suorastaan hauska. Ei kai hra professori oikeasti usko tuollaista soopaa..?

Tekstin lopussa Patomäki päräyttää vielä normaalit SSS- ja totalitaristileimat vastapuolelleen. Niinkuin Te v. Me asetelma ei olisi vielä riittänyt. Patomäen sanoma ei siksi loppujen lopuksi eroa kovinkaan paljon ns. maahanmuuttokriitikoiden suoltamasta roskasta. Toki se on verhottu oppineisuuteen yms. hienoon kieleen, mutta retorisesti kyseessä on sama tuuba.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Heikki, talouden korjaustoimista on monia erilaisia, lähes päinvastaisia ehdotuksia. Toiset haluaisivat säästää ja toiset taas ottaa lisää velkaa.

Tosiaan, velkaantumisasteemme ei vielä ole Euroopan huippua. Ehkä kannattaisi hyödyntää hyväuskoisia lainanantajia mutta riski on siinä, että luottamuksen voi menettää vain kerran.

Vanhassa tarinassa kuvataan hyvän myyntimiehen ja huonon myyntimiehen eroa kun piti mennä myymään kenkiä Afrikkaan. Huono myyntimies tuli takaisin ja kertoi: Ei mitään markkinoita; kukaan ei käytä kenkiä. Hyvä myyntimies tuli takaisin ja kertoi: mahtavat markkinat, kukaan ei käytä kenkiä.

Ajattelemmeko me täällä Suomessa aina negatiivisesti? Olemme kait mollikansaa, Ruotsi porskuttaa duurissa, ovat Hannu Hanhia. Positiivisuus ja hymy ei kuulu meillä viralliseen asemaan. Alhosta noustaan vain jos politiikassa pystytään sellaisiin madonlukuihin ja ilmeisiin kuin Mauno Koivistolla, Iiro Viinasella, Raimo Sailaksella ja Lauri Ihalaisella oli.

A.Stubbin suurin poliittinen virhe prosenttierehdyksen lisäksi on leveä hymy. ”Sorry siitä” tarkoittaa suomeksi anteeksi siitä. Ehkä se oli ”väärin sammutettu”.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Maailmanpolitiikan professori Patomäki on varmasti yksi niistä viisaista, jotka jakavat mielellään neuvoja maamme talousongelmien ratkaisemiseksi. Näitä viisaita ja korkeapalkkaisia henkilöitä on pilvin pimein maamme yliopistoissa ja he ovat nousseet vastustamaan erityisesti hallituksen yliopistoihin kohdistamia leikkauksia. Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi tänään koko sivun jutun yliopistorehtoreiden kuukausipalkoista ja muista etuuksista. Korkein palkka Helsingin yliopiston rehtorilla, 18 328 euroa, ja pienin taideyliopiston rehtorilla, 11 000 euroa. Aalto-yliopiston rehtorin palkka 16 564 euroa ja asuntoetu 2137 euroa ja Tampereen teknillisen yliopiston rehtorin palkka 13217 euroa ja vuoden 2014 tulospalkka lähes 50 000 euroa. Kyllä sitä kelpaa noilla palkoilla rehtorin vastuullisia töitä tehdä verrattuna esimerkiksi ministerin töihin ja palkkaan sekä jatkuvaan haukkumisen kohteena olemiseen. Ilmeisesti yliopistojen professorit, joiden lukumäärä olisi hyvä tietää, nauttivat myöskin varsin kohtuullista palkkaa. Eipä siis ole ihme kun yliopistomaailma yhdessä tuumin nousi vastustamaan hallituksen suunnittelemia leikkauksia jopa lakolla. Patomäki voisi tutkia muiden kiireidensä ohessa, kuinka suuren osan yliopistojen määrärahoista rehtoreiden, professoreiden ja dosenttien palkat vievät, löytyisikö niistä vaikka pieniä säästökohteita ja minkälainen työaika professoreilla vai riittääkö tietty luentomäärä kuukausipalkan maksuun.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suomessa eletään rakennemuutoksen aikaa. Suomen vientiteollisuudessa ollaan palaamassa suurelta osin ajassa taaksepäin. Ollaan palaamassa osin sellutehtaiden ja raskaan metalliteollisuuden aikaan.

Tässä tilanteessa ei auta julkisten menojen lisääminen. Valtion menot tulisi sopeuttaa vallitsevien taloudellisten olosuhteiden mukaisiksi, vaikka tämä johtaisi irtisanomiin valtionhallinnossa ja sosiaalitukien leikkauksiin.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Juuri oikein toteutettujen ja huolellisesti suunniteltujen julkisten investointien avulla Suomen talouden kehitys voidaan viedä takaisin tulevaisuuteen. Tämä on kirjani Suomen talouspolitiikan tulevaisuus pääpointti. Kannattaa lukea.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suomi on valitettavasti pieni viennistä taloudellisesti riippuvainen maa. Jos julkisia investointeja halutaan tehdä talouden elvyttämiseksi, niitä voitaisiin rahoittaa työeläkeyhtiöiden avulla. Näin toimittaessa ohjautuisivat elvytysinvestoinnit kohteisiin, jotka myöhemmin tuottavat lisäarvoa.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Yksi järjetön valtion tuki on tuulivoiman takuuhinta. Se on saanut aikaan pahaa jälkeä Pohjanlahden rannikolla.
Suomeen ostetaan prototyypin tuulivoimaloita, lähellä asuvat joutuvat pakolla koekaniineiksi terveysvaikutuksista joita aiheuttaa melusaaste jota he saavat kärsiä niin kauan kuin pystyvät.
Muutama perhe on jo joutunut muuttamaan kodistaan terveyshaittojen takia. Viranomaiset kehottavat valittamaan ministeriöihin, että rakentamiseen saataisiin säännöt yli 200 metrin korkuisille voimaloille ja niiden aiheuttamille haitoille.
Se on toivoton tie, kun haluaa parannusta asiaansa. Poliitikoilla on liian läheiset yhteydet edunsaajiin, ja päinvastaiseen suuntaan taas asioita viedään. Uutta tukipakettia järjestellään, vaikka nykyiseen pakettiin menee verotuloja jo yli 5 miljardia euroa.
Rahaa tarvittaisiin kotimaassa, nämä ulkomaisten tuulivoimaloiden ylläpitoon kulutettu raha menee pois Suomen markkinataloudesta.
Ja ihan turhaan, tuulisähkö on sekundaa, se joudutaan priimaamaan perinteisillä tuotanto tavoilla.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Siis lisää "elvytystä" ja "investointeja" velkarahalla. Heikki, muistatko vielä, että Kreikan kommunistinen pääministeri kuuntelee nyt kiltisti IMFn ja EKPn kapitalistien käskyjä. Muistatko vielä, kuinka toveri Arhinmäki hyppi riemusta kun kommunistit saivat "jytkyn" Kreikan vaaleissa. Sama Suomeen?

En aio lukea kirjaasi, enkä aio käydä tässä oikomaan kaikkia harhaoppejasi. Todetaan vaan yhdessä, ettei vasemmistolainen (marxislainen) talouspolitiikka ole onnistunut missään.

Hyvää uutta vuotta
Matti Loikkanen

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kyllä Patomäkikin tietää ettei ilman omaa valuuttaa ja itsenäistä keskuspankkia Suomen taloutta saada tasapainoon, virkansa puolesta joutuu vain kiertämään hieman tosiasioita julkaisuissaan.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

En ole lainkaan kiertänyt tätä asiaa julkaisuissani tai blogeissani. Olenhan esimerkiksi euro-kansanäänestyksen kannalla, osin myös tästä syystä. Yhtä hyvin voidaan kuitenkin yrittää muuttaa EKP:n toimintaperiaatteita, mikä on ainakin minulle ensisijainen tavoite (ks. Eurokriisin anatomia, luku 6).

Kirjan Suomen talouspolitiikan tulevaisuus keskeinen pointti puolestaan on, että monia asioita voidaan tehdä paremmin, vaikka Suomella ei olisikaan omaa keskuspankkia, ja/tai vaikka EKP:n periaatteita ei saataisikaan muutettua tähän hätään. Ajattelun ei tarvitse olla yksiulotteista tai mustavalkeaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Yhtä hyvin voidaan kuitenkin yrittää muuttaa EKP:n toimintaperiaatteita"'

Tuo taas tarkoittaisi käytännössä pitemmällä tähtäimellä liittovaltiota yhteisvastuineen johon ei nähtävästi ole minkäänlaisia valmiuksia Euroopassa eikä siitä Suomessakaan uskalleta puhua.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #26

Sosialistinen EU-liittovaltio on kaikkien vasurien märkä uni, vaikka Neuvostoliiton muistavat kaikki.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Kaikenlaiset pekkapylkköset ovat mielellään heti erottamassa professoreita ja muita yliopistolaisia, jos ja kun nämä oppineet vain uskaltavat olla heidän kanssaan eri mieltä. Juuri tällaisen harkitsemattomuuden, suvaitsemattomuuden tai jopa suoranaisen fasismin varalta monissa sivistysvaltioissa on käytössä akateeminen virassapysymisoikeus.

Sen tehtävänä on turvata tieteiden ja taiteiden vapaus. Yhdysvalloissa sitä kutsutaan nimellä "tenure", saksalaisperäisissä järjestelmissä se on hoidettu niin, että ainakin pysyvät professorit ovat virkamiehiä. Kun Hitler nousi valtaan talvella 1933, tämän oikeuden peruminen kaikilta juutalaisilta ja vasemmistolaisilta oli yksi hänen ensimmäisiä tekojaan.

Harvat edelleenkään tiedostavat, että Suomessa virassapysymisoikeus peruttiin uuden yliopistolain myötä vuonna 2009. Nyt pekkapylkkösten huutelulla alkaa olla aiempaa paljon vakavampi merkitys. Tieteiden ja taiteiden vapaus on kuitenkin edelleen kirjattu Suomen perustuslakiin. Tuota vapautta pitäisi myös oikeudellisesti valvoa perustuslaillisena oikeutena. En kirjoittanut blogini viimeisen kappaleen viittausta luisuun kohti puolitotalitarismia mielenjohteesta, vaan tarkkaan harkiten. Olemme tällä tiellä jo paljon pidemmällä kuin mitä useimmat ehkä vielä näkevät.

Mitä tulee talousanalyysiin, vaikeus on usein siinä, että taloutta ei osata hahmottaa dynaamisena keskinäisriippuvaisena kokonaisuutena, jossa on monia voimia ja tendenssejä ja niiden vastavoimia, vaan pikemminkin se ymmärretään osien kautta, eräänlaisina poissulkevina laatikoina. Sitten talouden kuvitteelisia muuttumattomia tiloja verrataan toisiinsa.

En nyt ryhdy kertaamaan pointteja, joita olen käynyt läpi niin Eurokriisin anatomiassa kuin Suomen talouspolitiikan tulevaisuudessakin. Totean vain, että esim. debatti, onko velan ottaminen elvyttämistä vai ei, on juuri esimerkki osiin pilkkomisesta ja komparatiivis-staattisesta ajattelusta.

Suomen nykytaloudessa on monia automaattisia vakauttajia. Kun talous ei kasva tai taantuu, lisäävät nämä mekanismit menoja automaattisesti. Ilman niitä olisimme olleet jo pitkään 1930-luvun kaltaisessa suuressa lamassa.

Toisaalta tietoisilla leikkauksilla ja muilla "talouden tasapainottamistoimilla" on se vaikutus, että ne pyrkivät heikentämään näiden vakauttajien toimintaa. Keynesiläinen vastaus olisi täydentää automaattisia vakauttajia harkinnanvaraisella elvytyksellä -- ja sijoittaa se ennen kaikkea investointeihin -- kun taas oikeaoppinen talous- tai uusliberaali reaktio on leikata ja säästää. Jälkimmäinen on taloutta supistavaa politiikkaa, kun sitä verrataan kontrafaktuaalisesti joko:

-siihen maailmaan, joka olisi toteutunut ilman noita toimia

tai:

-siihen maailmaan, joka olisi toteutunut, jos oltaisiin noudatettu ekspansiivista talouspolitiikkaa, kuten on järkevää taantuman ja laman aikana

Toivottavasti tämä selventää asiaa.

Ystävällisin terveisin,

Heikki

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

"Totean vain, että esim. debatti, onko velan ottaminen elvyttämistä vai ei, on juuri esimerkki osiin pilkkomisesta ja komparatiivis-staattisesta ajattelusta."

Koska minä tuota kysyin kommentissa #6, on pakko jatkaa, koska vastauksesi on epälooginen.

Jos ja kun velan ottamista pidetään osana valtiontaloutta, kysehän on nimenomaan vastuullisesta kokonaisuuden hahmottamisesta, ei suinkaan eri asioiden pilkkomisesta.

Komparatiivis-staattisuuden kritiikin ymmärrän, jos ja kun vertaamme 5 mrd velkaantumista ja 5 mrd lisälisävelan ottamisesta elvytykseen. Mutta ei se asiaton kysymys ole, kun hahmotamme että kyse on sentään karkeasti ottaen kymmenen prosentin osuudesta Suomen vuosibudjetista.

Sinänsä toki tämä debatti on ikuista ajanhukkaa, koska toisella puolella uskotaan että poliitikot osaavat tehdä paremmat päätökset, toisella että kansa eli markkinat.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Toisinajattelijoiden (Havel, Kundera) teksteistä on luettu kulttuurin sivistystasoa voitavan arvioida sillä perusteella miten ihmisarvo näyttää tavallisten ihmisten silmissä toteutuvan yhteiskunnan vaikuttajayksilöiden kohdalla.

Minä en ainakaan haluaisi tänä päivänä olla kansainvälisen politiikan professorin saappaissa. Enkä muutenkaan yllytyshulluna.

"Suuri kaalihuijaus"- hallitusohjelman alkumetreillä esitettiin hallituksen joukkoitsemurhaa kuvaillut yöllinen sote-näytelmä "Hätä on tarpeen". Sen jatkoksi luvattua tuuletuskokousta odotetaan jotta nähtäisiin kuka mitäkin sai tungettua taskuihinsa.

Yöllisen näytelmän jälkeen pääministeri sai istua vessanpytyllä ambulanssikoneessa Ouluun.

"Suuri kaalihuijaus" ja "Hätä on tarpeen" ovat HS:lle koulitun yhtiöfilosofi Tommi Uschanovin kirjojen nimiä.

Googlettamalla löytyy Image-lehden ihan hauska juttu ehkä noin vuoden takaa jossa kerrotaan Matti Apusen ja Otavan kirjallisuustoimittaja Antti Arnkilin sparranneen Uschanovia lukuisissa istunnoissa.

Joensuusta lähtöisin oleva kielitieteilijä Uschanov on jossakin haastattelussa kiistänyt osaavansa sanaakaan venäjää saati astuneensa kertaakaan jalallaan itärajan taakse,

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Suomen ongelmat ovat erittäin suuret johtuen siitä että meillä ei enää kannata valmistaa mitään johtuen liian isoista palkoista ,verotuksen korkeudesta ja maantieteellisestä sijainnista ja siitä ettemme kuulu aglosaksiseen kieliryhmän. Elvytys meillä tuottaa työpaikkoja erittäin kallilla hinnalla koška jos ostaa jotain muuta kuin ruokaa tai rakennustarvikkeita niin rahasta suurin osa työllistää aivan muualla kuin meilläkin koska ne ovat tuontitavaraa. Jotta saatais edes meiltä ulkomaille siirtynyt tuotanto takaisin niin jo rahtikulujenkin takia meidän palkat pitäisi olla noin 10 prosenttia pienemmät kuin Saksasa ja kun he ovat vielä huomattavasti ahkerampia ja täsmällisempiä . Meillä kaikki tuet jotka eivät nosta kansantuloa olisi heti lopetettava. Elokuvia en tuettu vuosikausia ja silti niistä ei kummoista vientituloja ole tullut olemme tässäkin jääneet jopa Virosta jälkeen Ruotsista puhumattakaan. Maataloustuet ovat välttämättömiä kun muutkin niitä maksavat jopa ne joiden hehtaarisadot sijainnista johtuen ovat paljon meikeläistä isommat.. Puoluetuet eivät liioin kansantuloa kasvata ne valuvat vain mainostoimistojen taskuun. Joka tapauksessa työnantajien verotusta on vähennettävä eikä saisi verottaa tuloja jotka jäävät firmaan. Tilanne kun on sellainen että ei meitä kukaan muu työllistä kuin Suomalaiset työn antajat,tämä nyt vain on totuus ei niitä pakolla saada työllistämään .

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Niin varmaan... esimerkiksi niin kilpaillulla alalla kuin autoteollisuus ei meillä ole MITÄÄN mahdollisuuksia... mutta Mersuja vaan tehdään.
No laivateollisuus on maailmassa erittäin vähän kilpailtu toimiala... ai ei ole... no kumma kyllä niitäkin tehdään.

Peruskuvio on oikeasti se, että ne jotka osaavat, tekevät, ne jotka eivät osaa, ruikuttavat hallitusta ja Sipilää apuun. Tosin aika monet ovat jo havainneet, että ei sieltä apua tule, täytyy itse tehdä jotakin.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen
Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #40

Konkretiaa on se, että Mersuja tehdään tuossa muutaman sadan metrin päässä ja laivoja tehdään muutaman kymmenen kilometrin päässä.

Konkretiaa on myös se ruikutusmentelitetti mikä Suomessa vallitsee - EK ja Yrittäjät sitä lietsovat.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Melko usein autofitmat teettävät uudet mallit alkuun alihankintana 2-4 vuotta .Ruotsiin ulkomaiset firmat investoivat asukaslukuun nähden kolme kertaa enemmän kuin Suomeen joka maassa on joku hyvä yritys mutta se ei riitä jotkut ovat onnistuneet palkkaamaan huippuja kuka ottaa ne huonot. Eivät firmat mitään päätä tai tee vaan palkattu henkilökunta. Ainoastaan perhe yrityksissä on omistaja ohjausta.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #43

Tuo "Eivät firmat mitään päätä tai tee vaan palkattu henkilökunta" on täyttä puppua. Firma eli osakeyhtiö on oikeushenkilö, jossa päätöksiä tekevät hallitus ja yhtiökokous - operatiivisia päätöksiä hallitus. Ja jos palkattu henkilökunta ei hallitusta usko, palkkaus kyllä loppuu.

Totta kyllä, että Ruotsi pärjää paremmin, mutta suomalaisissa yrityksissä tarvittaisiin enemmän yrittäjyyttä, mutta alan järjestöt lietsovat negatiiviisuutta. Kuten sanottu: ne, jotka osaavat, tekevät...

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen Vastaus kommenttiin #52

Eiköhän Nokiassakin päätöksiä tehnyt nimenomaan toimitusjohtaja Tottakai kuunnellen muitakin mutta kaikki jotka päätöksiä tekivät yhdessä tai yksin olivat Nokian palkkalistoilla ja omistajat olivat ympäri maailmaa ja niin monta että ei varmaan mitään päätöksiä olisi tullut kyllä se oli Ollila joka sitä venettä ohjasi.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

"Kaikenlaiset pekkapylkköset ovat mielellään heti erottamassa professoreita ja muita yliopistolaisia ........" . Tulipa siinä professori Patomäeltä todella riman alittava syytös. Tämä jos mikä osoittaa, miten herkkähipiäisiä akateemisesti oppineet todellisuudessa ovat. Kehoitan Patomäkeä lukemaan ajatuksen kanssa oman kirjoituksensa ( 22 ) ensimmäisen kappaleen viimeisen lauseen ja katsomaan sitten peiliin. Jospa sieltä löytyy yksi pekkapylkkönen, jolla tosin on ilmeinen akateeminen virassapysymisoikeus. Onneksi itse olen eläkkeellä oleva valtion virkamies, joten minun ei enää tarvitse pelätä virkani menetystä koska en kuulunut virassapysymisoikeuden piiriin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Näillä arvo tammeloilla senparemmin kuin pylkkösilläkään ei ole ajatustakaan millä Suomen talous saadaan tasapainoon.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Hyvä Arvo Tammela, en ymmärrä kommenttinne sisältöä.

Kirjoitukseni ensimmäisen kappaleen viimeinen lause menee näin: "Järkevyyteen kuuluu aina menneiden päätösten arviointi ja historiallisista kokemuksista oppiminen." En ymmärrä miten tämä lause liittyy käsiteltävänä olevaan asiaan (tai mikä siinä on väärin)?

En myöskään ymmärrä, mikä huomautuksessani "pekkapylkkösistä" oli "riman alittavaa"? Pekka Pylkkönen kirjoitti: "Mutta en näe mitään syytä miksi patomäkeläinen jääräpäisyys jotenkin rikastuttaisi maatamme ainakaan niin paljon että siitä pitäisi maksaa palkkaa." Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta Uuden Suomen sivuilla kun hän tai joku muu haluaisi erottaa minut professuurista vastauksena puheenvuorooni (kollegani Teivo Teivainen sai syksyllä kuulla vastaavaa uhkailua perussuomalaisten kansanedustajalta).

Nämä eivät ole asiallisia argumentteja vaan henkilökohtaisia hyökkäyksiä, joiden tarkoitus on sekä pahansuova että Suomen perustuslain vastainen. Pekkapylkkösillä ei onneksi vielä ole Hitlerin valtaoikeuksia, mutta ilman niitäkin virassapysymisoikeus on Suomessa jo peruttu. Tämä on vakava asia.

Myöskään tästä lauseesta en ymmärrä mitään: "Jospa sieltä löytyy yksi pekkapylkkönen, jolla tosin on ilmeinen akateeminen virassapysymisoikeus." Mihin tämä lause viittaa?

Hämmentyneenä,

Heikki Patomäki

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Täsmensin kantaani mutta ilmeisesti hävitit sen viestin johonkin. Olen hämmästynyt. Itse olisin housuissasi kokenut sen vähiten loukkaavana kommenttina.

Avoimesti ideologiaa tunnustava professori on jokseenkin huono asia sen vapaan tieteen kannalta. En minäkään haluaisi sinun professuuriasi ihan jo siitä syystä etten luultavasti osaisi olla riittävän objektiivinen ja älyllisesti ahkera. Käyttäisin asemaani kuten sinä, saisin aikaan ideologiaan aivopestyn opiskelijamassan josta ei ole hyötyä kenellekään.

Mikset voinut valita suoraan poliittista uraa? Vasemmistoliittolaisuutesi olisi siellä vahvuus. Yliopistossa se ei sitä ole.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #49

"Avoimesti ideologiaa tunnustava professori" on erinomainen asia, ainakin verrattuna sellaiseen, joka ei tunnusta, mutta toimii salakähmäisesti. Tuskinpa täysin aatteetonta ajattelevaa ihmistä on?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #53

Ideologisesti dogmaattinen opetus ja tutkimus on vähintään hyödytöntä. Se ei anna meille oikeaa, sovellettavaa tietoa ja pahimmillaan kahlitsee muidenkin ajattelua turhaan. Väärän tiedon päälle rakennettu uusi tieto voi tehdä koko rakennelmasta mädän.

Tunnustuksellisuus ei kuulu yliopistoon. Jos kokee kutsumuksekseen politiikan, kannattaa mennä sinne. Tiedemiehellä ei pitäisi olla mitään syytä löytää sitä mitä haluaa löytää. Suomessa, etenkin yhteiskuntatieteiden puolelta, voi ennustaa melkoisella tarkkuudella tutkimuksen tulokset ennen niiden valmistumista vain saamalla tutkijan nimen ja kysymyksenasettelun.

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #55

"
Suomessa, etenkin yhteiskuntatieteiden puolelta, voi ennustaa melkoisella tarkkuudella tutkimuksen tulokset ennen niiden valmistumista vain saamalla tutkijan nimen ja kysymyksenasettelun.
"
Ja tämän jatkona niiden saamaan mediahuomioon.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Kyllä ulkomaalaisten osuus Suomen työllistäjänä on tosi pieni verrattuna muihin Euroopan maihin esimerkiksi Irlantiin on palkkojen alennuksen jälkeen tullut kymmeniä tuhansia työpaikkoja ulkomaalaisten yritysten ansiosta. Suomeen ne ovat tulleet vain hyvien insinöörien takia ei duunareitten. Ihmettelen miksi työnantajat yleensä neuvotteleva työväen kanssa kun heillä on kaikki valtit käsisään kyllä heillä ainakin isommilla omistajilla on riittävästi rahaa loppu iäkseen jos firma menee alta.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Kyllä ulkomaalaisten osuus Suomen työllistäjänä on tosi pieni verrattuna muihin Euroopan maihin esimerkiksi Irlantiin on palkkojen alennuksen jälkeen tullut kymmeniä tuhansia työpaikkoja ulkomaalaisten yritysten ansiosta. Suomeen ne ovat tulleet vain hyvien insinöörien takia ei duunareitten. Ihmettelen miksi työnantajat yleensä neuvotteleva työväen kanssa kun heillä on kaikki valtit käsisään kyllä heillä ainakin isommilla omistajilla on riittävästi rahaa loppu iäkseen jos firma menee alta.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Niin että miksi neuvotellaan työntekijöiden kanssa... niin miksi yleensä on työntekijöitä?

Ikävä, että se Postin lakko ei totetunut, olisi nähty, miten omistajat tekevät tulosta ilman työntekijöitä.

Juha Merisaari

Jotta saamme tämän "eipäs juupas" keskutelun loppumaan suosittelen kahden eri talousvaihtoehdon kokeilua. Ensin voimme kokeilla velkaelvytystä.

Otetaan reippaasti lisää velkaa miljardi tolkulla entisten päälle muutama vuosi. Panostetaan innovaatioihin, tutkimukseen ja tuotekehitykssen, korjataan tiet, sillat, homeiset koulut, panostetaan koulutukseen, pienemmät opetusryhmät, mahanmuuttajien kotouttamista parannetaan yksilöllisellä valmennuksella, palkataan lisää koulutettua väkeä ko. toimialalle yms. kaikkea mukavaa mitä rahalla saa.

Jos näillä keinoin ei talous ala kasvaa niin johan on ihme. Jos kuitenkin käy niin ikävästi, että homma ei toimi, eli emme saavuta tilannetta jossa voimme lopettaa velan ottamisen, niin sitten voidaan kokeilla toista menetelmää.
Oletetaan vielä, että tämän kokeilun jälkeen saamme tehdä itsenäisiä päätöksiä ilman "troikan" ohjausta.

Toisessa menetelmässä ryhdytään elämään omilla tuloillamme. Vai tapahtuuko näin automaattisesti kun ensimmäinen koe on epäonnistunut? Se tarkoittaa radikaaleja leikkauksia julkiselle sektorille ja varmaan myös veronkorotuksia.

Leikkauslista aloitetaan esittämällä kysymykset: Mitä tarvitsemme? Millä tulemme toimeen? Panostetaan pohdinta jälkimmäiseen kysymykseen. Julkisen sektorin leikkaukset kohdistuvat lähes jokaista suomalaista perhettä. Se tarkoittaa radikaaleja leikkauksia palkkoihin ja henkilöstömääriin. Tämä tarkoittaa myös radikaaleja muutoksia lainsäädäntöön jotta voidaan turvat jäljelle jääneiden viranomaisten toimintakyky ilman oikeudenkäyntejä joissa vedotaan aina perustuslakiin.

Useissa / useimmissa perheissä ainakin toinen huoltaja on työssä julkisella sektorilla, näin on myös meillä. Näin kukaan ei pääse pakoon asian ikäviä puolia. Tietenkin muutamat tuhannet varakkaat voivat jäädä vaille tervehdyttäviä sopeutuskokemuksia, näin heille käy kummassakin kokeessa.

Kokeiden suorittamisjärjestyksen voi vaihtaa. Em. kokeilla voimme testata kuka saa talousnobelin joskus kuluvan vuosikymmenen lopulla.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Jean-Paul Sartre käytti sanaa "inho" kuvaamaan tunnetta jonka kokee nähdessään läntisen ihmisen luopuvan arvoikkaimmasta ominaisuudestaan, oikeudesta vapaaseen ajatteluun, kääntymällä lampaaksi.

Proffa saa määkiä vapaasti kunhan määkii ruotsiksi.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Mikä on valtavan julkissektori-infran fasiliteetteineen, oheispalveluineen, dosentteineen, keskuskirjastoineen, graffitikontteineen todellinen tuottavuus? Mikä on se koulutus ja tutkimus, josta ei saa supistaa? Onko se jotain tuottavaa vai vain " mielenkiintoista"? Täytyy toivoa hallitukselle jaksamista tässä hurskastelun virrassa. Palkat ovat liian korkeat, työaika liian lyhyt ja aivan liikaa tuottamatonta profiilinkorottajaa!

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Eivät ne työntekiät harmiksemme mihinkään katoa ei Suomen duunaria kukaan huoli jos huolisi niin ne olisivat ajat sitten lähteneet ja työnantajat ottaisivat kilpailukykysempää työvoimaa Balttiasta ja Venäjältä.Aion itsekkin ostaa Virosta omakotitalon toimitus avaimet käteen ja hinta on isohkon henkilöauton hinnan verran halvempi vaikka rahtiin menee kymppitonni.Taitaa pian olla Suomi kusessa tässäkin asiassa.

Toimituksen poiminnat