Heikki Patomäki

Demokratian voitto Kreikassa – milloin Euroopassa?

Lisää dramaattisia käänteitä: Varoufakis eroaa. Kansanäänestyksen ja monien käänteiden kautta Kreikka on palannut eurooppalaisen politiikan keskiöön!

Jotkut sanovat, että Kreikan hallitus piiloutuu kansan selän taakse. Syytös on absurdi.

Demokratia on sitä, että kansalaiset päättävät. Isot ja keskeiset kysymykset pitää alistaa kansalaisten päätettäväksi. Hallituksen mandaatti ulottuu ensisijaisesti vain niihin asioihin, jotka ovat sen vaalilupausten ja -ohjelmien mukaisia.

Tsipraksen, Varoufakiksen ja ylipäänsä Syrizan näkemys demokratiasta on jotain aivan muuta kuin mihin muualla Euroopassa ja myös Suomessa on totuttu.

Täällä VM hallitsee, tapahtui vaaleissa mitä vain. Koulutuksesta leikataan raskaasti vaalilupauksista huolimatta. ETYJ:in henki romutetaan ja välit Venäjään turmellaan heti hallitustaipaleen ensimmäisinä viikkoina, vaikka sellaista mandaattia ei kukaan ole Soinille, Stubbille tai Sipilälle antanut – ei edes presidentti Niinistölle.

Poliittinen sanastomme on peräisin antiikin Kreikasta: politiikka, demokratia, Eurooppa, kosmopoliitti, hegemonia ja oligarkia. Politiikka on julkista ja koskee kansalaisia. Demokratia on demoksen (~ kansan tai kansalaisten) valtaa. Eurooppa oli myyttinen foinikialainen nainen, jonka mukaan Euraasian pieni niemimaa nimettiin. Kosmopoliitin koti on kosmos, koko maailma, luontoa myöten. Hegemonia tarkoittaa johtamista ja hallitsemista ja oligarkia harvainvaltaa.

Suomen valtamedian Kreikka-kommentaattorit ovat paljolti olleet pankkien ekonomisteja tai kauppakorkeakoulun rahoituseksperttejä; teknokraattisia spesialisteja, joiden yksipuoliset poliittiset mielipiteet esitetään epäpoliittisina.

Politiikka sanan varsinaisessa merkityksessä on julkista toimintaa ja retoriikkaa, jolla on oma logiikkansa. Politiikka on kansalaisten julkista keskustelua ja kiistelyä siitä, mikä ja mitä on yhteinen hyvä. Politiikkaan kuuluvat vastakkainasettelut, mutta myös toisten arvostus ja kaikkien arvokkuus; siihen kuuluu myös uuden alulle paneminen.

Demokratiassa kansa ja kansalaiset määräävät omasta kohtalostaan itse. Suuri kysymys on aina ollut se, miten määrätä mikä demos on. Syrizan päätös järjestää kansanäänestys Kreikassa oli – ja on! – demokratian ylistys muuten yhä teknokraattisemmassa ja harvainvaltaisemmassa Euroopassamme.

Tämä ei kuitenkaan poista kysymystä siitä, miten määrätä demos? Nykyisessä demokratia-teoriassa yleisesti viitataan ”kaikkiin, joita asia koskee” -periaatteeseen. Kreikan lainojen ehdot koskevat tietenkin ensisijaisesti kreikkalaisia, jotka ovat joutuneet kärsimään kuri- ja kurjistamispolitiikan seurauksista.

Koska eurokriisin kuluessa saksalaiset ja ranskalaiset pankit on pelastettu eurooppalaisten veronmaksajien rahoilla, myös suomalaisia varoja on nyt merkittävä määrä kiinni Kreikan kriisissä.

Laajempi tulkinta ”kaikkiin, joita asia koskee” -periaatteesta olisi voinut ottaa tämän lähtökohdaksi ja vaatia EU:n tai ainakin euroalueen laajuista kansanäänestystä kriisilainojen ehdoista ylipäänsä. Kansanäänestys yleisistä ehdoista koskisi väistämättä periaatteita. Onko ”austerity”-politiikassa ylipäätään mitään järkeä? Mitä olisivat vaihtoehtoiset periaatteet?

Kysymykset voi tietenkin erottaa. Kreikkalaiset äänestävät heille tarjotuista erillisistä lainaehdoista ja EU-tasolla pitäisi päättää periaatteista ja instituutioista yleisemmin. Ongelma on se, että meillä ei ole kunnollista eurooppalaista demosta eikä eurooppalaista julkista tilaa demokraattiselle politiikalle, vain joitakin alkeismuotoja.

Vallitseva EU-hegemonia on uusliberaali ja hallintatapa oligarkkinen. Nämä periaatteet on lukittu kiinni moninaisin sopimusjärjestelyin, osa EU-oikeuden ulkopuolella. Eurokriisi on vahvistanut Saksan ja sen johtajien hallitsevaa asemaa. EU:ta hallitsevat lisäksi (i) demokraattisesta politiikasta eristetty EKP ja (ii) teknokraattinen komissio, jolla ei ole demokraattista mandaattia. Mikä hurjinta, myös kansainvälinen valuuttarahasto IMF saa osallistua päättämään EU-asioista.

Näin kiinni lukitut periaatteet ovat juuri niitä, joita vastaan kreikkalaiset järjestivät kansanäänestyksen. Toisin sanoen demokratian voitto Kreikassa riitauttaa koko EU:n poliittisen, laillisen ja institutionaalisen perustan.

Riitauttaminen tarkoittaa politisointia. Juuri siinä piilevät tämän episodin positiiviset mahdollisuudet. Perimmiltään Kreikan kansanäänestys herättää kysymyksen siitä, mikä ja missä on demos? Tämä on koko ajan ollut myös erityisesti Varoufakiksen ajatus, osallistua kosmopoliittisen eurooppalaisen kansan luomiseen.

Modernissa kompleksissa yhteiskunnassa demos ei voi kokoontua torille väittelemään ja äänestämään. Demokraattinen politiikka toteutuu monien erilaisten instituutioiden ja periaatteiden kautta, moninaisissa julkisissa tiloissa.

Demokratia voi voittaa Euroopassa vasta kun on perustettu uudet EU-instituutiot. Koska nykyinen EU-valta vaikuttaa niin kapealta ja vallitseva hegemonia jokseenkin oppimiskyvyttömältä, voi olla, että tähän pääsy edellyttää nykyisen EU:n hajoamista.

Varoufakiksen juuri julkistettu ero kertoo siitä, miten pitkälle Syriza on valmis menemään, jotta muutoksia voitaisiin saada aikaa ilman EU:n hajoamista.

Hyvää ei kuitenkaan lupaa se, miten kovapäisiltä ja yksioikoisilta EU-johtajat näyttävät. Demokratian voittoon Euroopassa on vielä pitkä ja kivinen tie.

Heikki Patomäki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (66 kommenttia)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Ottaako Saksa nyt valtaansa EU politiikan avulla saman, mitä ei asevoimin saaneet?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

EU-johtajat kokoontuvat hätäistuntoon heti kun jossain jäsenmaassa on päässyt demokratia lipsahtamaan agendalle.

Demokratia kun ei kuulu EU:n periaatteisiin.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Kyllä demokratia kuuluu EU:n periaatteisiin samoin kuin Kreikalle.

18 euromassa suunnitellaan kansanäänestystä siitä haluavatko kansalaiset maksaa enemmän veroja. "Nostammeko verojamme auttaaksemme Kreikan kuiville"?

Kuinka todennäköinen on kyllä-vastaus.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/viron_pressa_...

Eikös tämä ole demokratiaa parhaimmillaan, vai onko demokratia Kreikan yksinoikeus ?

Käyttäjän kimmokautio kuva
Kimmo Kautio

Kuinka todennäköinen on kyllä-vastaus, jos kysytään kansalta haluaako se kaikkein köyhimpiin kohdistuvia leikkauksia tai leikkauksia koulutuksesta, päivähoidosta tai terveydenhuollosta?

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #12

Jonkun pitää maksaa veroja, jotta koulutusta, päivähoitoa ja terveydenhuoltoa yms. julkista palvelua voidaan järjestää. Ei ole olemassa sellaisia asioita kuin ilmaisia lounaita.

Kreikan ongelma on se, että sen menot ovat huomattavasti suuremmat kuin sen tulot. Ainoa tapa rahoittaa tätä epäsymmetriaa on ollut joko ottaa lainaa taikka elää ulkopuolisen tuen varassa. Kreikka on tulossa siihen tilanteeseen, että sen pitää tehostaa verotusta ja leikata julkisia menoja, koska kukaan järkevä taho ei myönnä sille lainaa. Samaan aikaan on odotettavissa, että Kreikka tuskin tulee saamaan ulkopuolista tukea.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #15

"Kreikan ongelma on se, että sen menot ovat huomattavasti suuremmat kuin sen tulot."

Tuo tilanne oli jo 2010 mutta Vanhanen ja muut pääministerit hänen jälkeensä katsoivat että Suomi voi rahoittaa Kreikkaa ja täälläkin monet hurrasivat noin älykkäälle päätökselle vaikka Soini yritti puhua järkeä. Järjenpuhujat on EU:ssa järjestään leimattu populistisiksi ja vieläkin jotkut luulevat että yhteisvaluutta on hyvä keksintö.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #15

ei kenenkään ole pakko maksaa veroja jos hyväksytään inflaatio. verotus on vain keino hillitä inflaatiota ja tasata tuloeroja. valtio voi painaa omat rahansa ja se maksaa aina omalla rahallaan. toi verotus ja säästö höpinä on vaan eräs poliittinen linjaus.

esim toisen ms aikaan suomen pankki rahoitti valtiota, samoin sodan jälkeen. usa sisällissota ja vapaussota rahoitettiin kokonaan setelipainolla, samoin vietnamin sota. (koska veroja ei hyväksytty, usa joutu eroaa kultakannasta, dollareit painettiin enemmän kun oli kultaa.)

tos on vaihtoehto kuis voitas tehdä:
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87216...

Jani Miettinen Vastaus kommenttiin #12

Anteeksi nyt vain mutta leikkaukset koulutukseen, päivähoitoon ja terveydenhuoltoon iskevät kaikkein kovemmin juuri köyhempiin.

Joten mikä oli ponttisi.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Demokratiaa on monenlaista. Minun mieleisessä demokratiassa pelataan sääntojen mukaan, ei lupailla liikoja eikä valehdella ja vipit maksetaan takaisin ajallaan.

Se toisenlainen "demokratia", mitä harrastettiin Itä-Euroopassa on osoittautunut kelvottomaksi.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Tuolla mentaliteetilla mikä tahansa systeemi toimisi.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Usein historiassa on käynyt myös niin, että enemmistöpäätökset ovat kaikista haitallisimpia kansakunnalle.

Kreikkalaiset kaivavat ehkä omaa monttuaan tajuamatta sitä itse.

Ei ole helppoa rahaa, mutta on keinoja ansaita rahaa kuten työnteko.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tämä sotku ei syntynyt enemmistö päätöksellä vaan EKP johdon päätöksellä. siihen kuuluu vähemmän väkeä kun NL politbyroon. ja huomattavasti sokeampaa porukkaa. suomesta Erkki Liikanen.

mä kasasin historiallisia esikuvia blokiini:
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/19806...

Käyttäjän kalevitik kuva
Kalevi E. Tikkanen

Ihmettelen tuota käsitystä, että äänestys olisi ollut jonkinlainen demokratian riemuvoitto. Jos mediassa esiintyneet tiedot pitävät paikkansa, äänestys olisi ollut Kreikan lakien vastainen, koska taloudellisista asioista ei voi kansanäänestystä järjestää. Lisäksi aikaa äänestykseen jäi niin vähän, että asiaa ei ehditty kansan keskuudessa riittävästi käsitellä. Kysymyksenasettelu oli sekava, ja koski sellaista vaihtoehtoa, jota ei enää ollut. Mielestäni tämä oli pikemminkin demokratian irvikuva.

Kreikkalaiset ovat itse velkansa ottaneet, ja nyt he tuntuvat olevan sitä mieltä, että muiden on ne maksettava.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Tsipraksen, Varoufakiksen ja ylipäänsä Syrizan näkemys demokratiasta on jotain aivan muuta kuin mihin muualla Euroopassa ja myös Suomessa on totuttu."

Kreikkalaisten enemmistö on nyt päättänyt demokraattisesti kohtalostaan. Itse asiassa he ilmaisivat tahtonsa, että he jatkavat elämäänsä rajoituksitta muiden rahoilla. Siihen päätökseen heillä ei kuitenkaan ole valtuuksia. Ainoa looginen jatko olisikin se, että kreikkalaiset eroaisivat ainakin euroalueesta, ja jatkaisivat mielensä mukaan omillaan.

He haluavat kuitenkin edelleen lypsää euromaita. Jatko kreikkalaisten rahantulolle on kokonaan kiinni EKP:stä, josta äänestäjät kuvittelivat päässeensä ei-tuloksen myötä eroon. Jos hätärahoitus loppuu, automaatista ei heru mitään, ja kreikkalaiset pankit kaatuvat. Siinäkö kreikkalaisen demokratian lopputulos?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Aika arveluttavaa on demokratia, jossa kansa äänestää asiasta, johon äänestämällä ei voi vakíkuttaa. Äänestyksen järjestäjät pääsevät tällaisessä äänestyksessä heppoisin keinoin kansa selän taakse muka puolustamaan kansan tahtoa. Mitä tällaisesta kansan hyppyyttäisestä lopulta seuraa, selviää vasta ajan kanssa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kuten alustajan kirjoituksissa usein, vilpitön toive eurooppalaisen demoksen löytämisestä ja uusista paremmista EU-instituutioista, siis EU:n demokratisoimisesta eli liittovaltiokehityksestä, on kauniisti naamioitu. Arvostan sitä silti.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Nykyiset EU:n kansallisvaltiot olisivat sopivan kokoisia itsenäisiä demokratioita. Suomalaisten ääni haihtuu olemattomiin EU-demokratiassa.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Tietääkö Patomäki sitä, että kuinka monta päivää kului kansanäänestyspäätöksen julkistamisesta itse kansanäänestykseen? Tsipras kertoi kansanäänestyspäätöksestä 27. kesäkuuta:

http://www.bbc.com/news/world-europe-33296839

Kansanäänestys pidettiin 5. heinäkuuta. Toisin sanoen koko prosessiin kului aikaa vähän yli viikko. Kuinka vastuullista on pitää kansanäänestys kansankunnan kohtalon kysymyksestä, niin että aikaa kampanjoida ja väitellä asioista on noin viikko?

Skotlannin kansanäänestyksessä varsinaisen kansanäänestyspäätöksen tekemisestäm joka tapahtui 21. maaliskuuta 2013 aina äänestyspäivään, joka oli 18. syyskuuta 2014, meni yli vuosi:

https://en.wikipedia.org/wiki/Scottish_independenc...

Jotta kansanäänestyksessä olisi jotain mieltä, niin kansanäänestyspäätöksen tekemisestä varsinaiseen äänestykseen tulisi olla aikaa useampi kuukausi. Siinä ajassa olisi helpompi saada äänestäjät ymmärtämään kyllä- tai ei-vaihtoehtojen todennäköiset seuraukset. Kreikan tilanne on todellinen sekasotku, jotain on aiheellista kysyä, että ymmärsikö keskiverto kreikkalainen, että minkä puolesta ja mitä vastaan hän tosiasiassa ja tarkalleen ottaen äänesti?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kyllä-vaihtoehtoahan ei ollut olemassakaan, koska ehdotuksen määräaika oli mennyt umpeen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Eikä myöskään ei-vaihtoehtoa samasta syystä. Mitä järkeä on hylätä ehdot, joita ei enäää ole olemassakaan? Koko äänestysfarssi oli pelkkää tyhjää huutamista tuuleen.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Eiköhän kreikkalaiset olleet jo väitelleet useampia vuosia ennen äänestystä juuri sitä koskevista asioista. Niinhän täällä Suomessakin on tehty ja EU-jäsenyyskansanäänestys voitaisiin pitää vaikka heti.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

No kerropa parilla sanalla, mistä nyt äänestettiin.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #44

Ilmeisesti ei mistään, sillä Kreikan eliitti teki juuri päinvastoin kuin kansa äänesti, siis ei mistään.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

"Täällä VM hallitsee, tapahtui vaaleissa mitä vain. Koulutuksesta leikataan raskaasti vaalilupauksista huolimatta. ETYJ:in henki romutetaan ja välit Venäjään turmellaan heti hallitustaipaleen ensimmäisinä viikkoina, vaikka sellaista mandaattia ei kukaan ole Soinille, Stubbille tai Sipilälle antanut – ei edes presidentti Niinistölle."

Voisiko joku valaista missä tilassa Suomen demokratia on? itse en sitä ole havainnut 2011 vaalien jälkeen.

Niko Sillanpää

Kreikkalaiset äänestivät, että he eivät maksa velkojaan. Aivan ylivoimaisesti suurin velkoja ei kuitenkaan ole mikään pankki, vaan 18 kansallisvaltiota ja niiden kansalaiset. Nyt demos saisi puhua näissä kansallisvaltioissa, hyväksytäänkö Kreikan päätös olla maksamatta velkojaan, vai maksaako se velat korkoineen. Tällöin demokratia toteutuu, eikö niin Heikki. Jos näiden 18 kansallisvaltion demos päättää, että kyllä vaan Kreikka maksaa velkansa (tai itkee ja maksaa), sitten kyseisten kansallisvaltioiden poliittinen johto saa sillä mandaatilla tehdä parhaansa, että näin, kansa tahto, myös tapahtuu.

Tai vaihtoehtoisesti kaikki velalliset voivat tietty äänestää, maksavatko velkojaan vai ei. Veikkaan, että kukaan ei halua maksaa.

Mitä demokratian juhlaa nämä tapahtumat olisivat! Todellista demokratiaa!

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Eikös tämä kupletti mennyt niin, että pankit eivät ole velkojina, koska niiden riskit epädemokraattisesti siirrettiin kansallisvaltioiden veronmaksajille.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

joppojoutava kansanäänestys,-nytkö voidaan alkaa elämään kuin siat pellossa,nytkö elämä jotenkin helpottuu,,,nytkö avautuu lainahanat tostavaan,,,oh-nou,mikään ei siellä muutu,kreekut jatkaa eu;n kusetusta wanhaan malliin !

Käyttäjän TimoPouru kuva
Timo Pouru

Mielenkiintoinen käsitys professorismiehellä
demokratiasta ja sen voitosta...Oleellista lienee kai se ,että mistä siellä oikein äänestettiin..siitäkö ollaanko persauki vai ei, jatketaanko pellossa elämistä in perpetuum ja annetaan muiden maksaa meidän velat...

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Latvialaisten terkut Kreikkaan

Dear people of Greece!

The average pension in Greece is €800. The average pension in Latvia is €300. The Average salary in Greece is €820 Netto, the average salary in Latvia is €600 Netto. And by the way, Latvia is a northern country, we have a thing called 'heating season' here, when temperatures fall below -10°C, and utility bills rise by €150 a month.

So, wouldn't it be wonderful, if you could kindly share 1/3 of your pensions, taxes and salaries with us? It's our democratic choice, so please respect it! We all want it. Alter all, we are one european family...

We've learned that you shouldn't spend more than you earn. And if you need to borrow money, at least have the decency to admit that it's not a gift and should be returned. We never lied about our public debt when we joined the Euro, and we never had the need to unpeg our national currency from the euro, before or after we joined it.

(Trooli/Juge)

Jani Miettinen

No olipas demokratian riemuvoitto. Kreikkalaiset äänestivät, etteivät maksa velkaansa saksalaisille, italialaisilla, ranskalaisilla, hollantilaisilla, suomalaisille jne. veronmaksajille.

Mitäpä jos minunkin perheeni järjestäisi äänestyksen jossa perheeni jokaisella jäsenellä olisi 1 ääni versus pankkini 1 ääntä kohti? Äänestyksen lopputulos olisi varmankin 4-1, että lainat jätettäisiin maksamatta.

Pitäisikö lähettää Nordealle postia?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Voithan sinäkin jättää ne maksamatta, mutta silloin maksat niitä ulosoton kautta. Alunperin kun olisi jätetty tukipaketit tekemättä 2010 alkaen, ei näitä keskusteluja tarvitsisi käydä. Ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa...

Niko Sillanpää

Eli kansanäänestys Kreikan veloista ei vastaavasti täällä kelpaa? Miksi ei? Tai kääntäen, miksi Kreikan kansanäänestyksellä sitten olisi mitään merkitystä, jos täällä käänteisellä äänestyksellä ei ole?

Jyrki Paldán

"Mitäpä jos minunkin perheeni järjestäisi äänestyksen jossa perheeni jokaisella jäsenellä olisi 1 ääni versus pankkini 1 ääntä kohti? Äänestyksen lopputulos olisi varmankin 4-1, että lainat jätettäisiin maksamatta."

En katsoisi tuota pahaksi, jos pankin lainaehtoihin sisältyisi että perheen pienintä ja heikointa täytyy pitää nälässä ja että se saa nukkua vain taivasalla.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Jokohan Nordea on selvinnyt omin avuin Balttian seikkailustaan?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kyllä teitä varoitettiin jo ennen tukipaketteja että ne ovat järjenvastaisia koska Kreikka oli jo silloin kanveesissa eli maksukyvytön. Mitä nyt itkette maahan kaatunutta maitoa ja vieläkin uskotte yhteisvelkavaluuttaan vaikka sama järjenääni kuuluu edelleen.

Käyttäjän JuhaniKleemola kuva
Juhani Kleemola

Voisi kuvitella että ansioitunut professori kykenee hieman analyyttisempaankin tulkintaan. Nimittäin demokratiassa kansa voittaa aina kun pääsee äänestämään - tietysti pienin täsmennyksin:
a) Äänten laskenta on rehellinen, eikä sellainen missä se voittaa laskennan joka laskee äänet
b) Annettavat vaihtoehdot ovat reilut - koski se sitten mahdollisuutta ehdokasasetteluun tai sitten kansanäänestyksen kysymysasetteluun.

Kreikan tapauksessa äänten laskenta taisi olla rehellinen, vaikkakin äänten laskijan kanta voitti. Kysymyksenasettelu ei tainnut ihan reilu olla, koska kukaan ei näitä tietävän mitä kysymys tarkoitti. Ehkäpä arvon professori meille nyt pikaisesti täsmentää tarkoittako demokratian voiton kanta kreikan eroa eurosta vai pysymistä eurossa.

Ja mitä suomalaisiin budjettileikkauksiin tulee, niin kannattaapa arvon professorin muistella että olikos se oma puolue siinä hallituksessa joka päätti noihin Kreikan lainatalkoisiin lähteä ja sitä kautta olla edesauttamassa kotimaan budjettivajetta.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Tässä muutamia vastauksia:

1. Kreikkalaiset eivät äänestäneet siitä. maksavatko he velkojaan vai eivät, vaan siitä, ovatko troikan asettamat lainaehdot järkeviä ja hyväksyttäviä. Troikan ajaman politiikan myötä Kreikan kansantuote on laskenut tähän mennessä neljänneksen, työttömyys noussut 25-30%:in ja nuorisotyöttömyys 50-60%:in. Eläkkeitä ja minimipalkkaa on laskettu rajusti ja iso osa kansalaisista on pudonnut terveyspalveluiden ulkopuolella. Köyhyys Kreikassa on noussut kymmeniä prosentteja ja itsemurhat 45%:ia. 200 000 kreikkalaista on jättänyt maansa kriisin alettua ja esimerkiksi Australiaan on saapunut uusi siirtolaisaalto. Kuinka pitkään samaa kannattaa jatkaa?

2. Kreikkalaiset eivät elä velaksi vaan omalla työllään. Kaikki maat tarvitsevat pääsyä lainamarkkinoille, mutta Kreikan tapauksessa tämä pääsy on ollut troikan ja sen asettamien ehtojen armoilla siitä lähtien kun eurokriisi alkoi. Tähän mennessä useiden vuosien aikana maksetuista lainapaketeista ja järjestelyistä vain pieni murto-osa (lähteestä ja laskutavasta riippuen 8-20%) on mennyt Kreikan budjetteihin ja käyttöön. Lopuilla on tuettu saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja, jotka ovat saaneet runsaskätisesti lainansa takaisin niiden tosiasiallisen arvon romahduksesta huolimatta. Säästökuurin vaikutusten takia Kreikan verotuloilla on ollut taipumusta pienentyä ja menoilla lisääntyä, eli tuolla Kreikkaan menneellä osuudella on vain hieman loivennettu katastrofia eikä oikeastaan autettu kreikkalaisia lainkaan.

3. Viron presidentin ehdotus paitsi sivuuttaa kysymyksen siitä, mikä on oikea 'demos', niin on myös provokaatio, koska mitään suoria linkkejä maiden verotason ja Kreikka-pakettien välillä ei ole. Kaikki on kiinni siitä kuka kantaa vastuun mistäkin (esim mikä on pankkien vastuu?), mihin lainarahat käytetään (esim. tuottavatko ne, lisäävätkö kasvua, vai päinvastoin?), onko kasvua ja mikä on keskuspankin rooli?
Samantyylisiä provokatiivisia kysymyksiä voi keksiä vaikka kuinka, esim. "nostammeko verojamme ja leikkaammeko koulutuksesta, työttömyystuesta ja sote-palveluista vain ylläpitääksemme Saksan ylijäämää ja johtoasemaa Euroopassa sekä EKP:n järjenvastaisia sääntöjä?".

4. Kansanäänestys järjestettiin nopeasti, mutta suurin osa kreikkalaisista on seurannut viime kuukausien neuvotteluja ja niiden vaiheita hyvin tarkkaan koko ajan. Äänestyksen kysymys oli yksinkertainen ja selkeä: ovatko nämä tarjotut lainaehdot hyväksyttävissä vai ei? Minä en näe tässä menettelytavassa mitään ongelmaa demokratian kannalta. Aikaa ei myöskään olisi ollut mihinkään pidempään prosessiin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Aikaahan ei ollut tähänkään. Kun hallitus ei uskaltanut itse sanoa "ei", järjestettiin farssiäänestys ehdotuksesta, jota ei enää ollut.

Pankkien ja kansantalouden pelastamisen suhteesta olen periaatteessa samaa mieltä.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Tässä vaiheessa voisi olla hyvä katsoa Kreikan kansanäänestyksen kysymystä kokonaisuudessaan:

http://www.bbc.com/news/world-europe-33311422

"Referendum of the 5th of July 2015

Should the plan of agreement be accepted, which was submitted by the European Commission, the European Central Bank, and the International Monetary Fund in the Eurogroup of 25.06.2015 and comprises two parts, which constitute their unified proposal?
The First document is entitled "Reforms For The Completion Of The Current Program And Beyond" and the second "Preliminary Debt Sustainability Analysis"."

Vastaus tuohon kysymykseen on joko kyllä tai ei. Ensimmäinen kysymys on se, että kuinka moni kreikkalainen ehti vähän yli viikossa lukemaan noiden ehdotusten alkuperäistekstit? Mediassa niitä voidaan kommentoida miten halutaan ja niitä voidaan vääristellä jos se palvelee omaa etua.

Toinen kysymys on se, että jos tuo ehdotus hylätään, niin mitä tulee sen tilalle? Äänestettäessä sitä ei voitu tietää, mutta nyt kreikkalaisille tulee eteen heidän maansa huono taloudellinen tilanne. Samalla Kreikan hallitus joutuu pohtimaan sitä, miten se rahoittaa menonsa jos/kun ulkopuoliset rahahanat sulkeutuvat.

Kolmanneksi voidaan kyseenalaistaa Kreikan hallitukset motiivit järjestää kansanäänestys tiukalla viikon aikataululla. Noin nopealla aikataululla tehty kansanäänestys voi helposti kääntyä protestiksi jotain vastaan. Voidaankin hyvällä syyllä sanoa, että Kreikan hallitus ei tätä asiaa päättänyt, vaan se meni Kreikan kansan selän taakse. Tämän takia Kreikan hallitus syyllistyi vastuunpakoiluun kriittisessä tilanteessa kun heidän olisi pitänyt olla tekemässä päätöksiä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Äänestettäessä sitä ei voitu tietää, mutta nyt kreikkalaisille tulee eteen heidän maansa huono taloudellinen tilanne."

Tarkoitatko ettei Kreikan huono tilanne olisi tullut esiin jos äänestys olisi jätetty väliin?

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #33

Suosittelen Makkosta lukemaan uudestaan tuon kappaleen ja kyseisen lauseen sen viitekehyksessä. Seuraavassa kappaleessa tulee eteen rahahanojen sulkeutumisen uhka, joka tulee vielä heikentämään Kreikan taloudellista tilanne. * = Makkosen lainaus

"Toinen kysymys on se, että jos tuo ehdotus hylätään, niin mitä tulee sen tilalle? *Äänestettäessä sitä ei voitu tietää, mutta nyt kreikkalaisille tulee eteen heidän maansa huono taloudellinen tilanne.* Samalla Kreikan hallitus joutuu pohtimaan sitä, miten se rahoittaa menonsa jos/kun ulkopuoliset rahahanat sulkeutuvat."

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #34

"Kreikan hallitus joutuu pohtimaan sitä, miten se rahoittaa menonsa jos/kun ulkopuoliset rahahanat sulkeutuvat."

Toki jatkossa rahoittaa menonsa itse omassa valuutassaan, vai olisitko halunnut että Suomi ja muut euromaat rahoittaisivat? Kreikka yrittää nyt tiristää viimeiset eurot EKP:ltä. Ehkä IMF lähtee mukaan kun Kreikalla on realistinen suunnitelma taloutensa pohjaksi, jos ei lähde niin Kiina tai Venäjä saattavat auttaa jos saavat vastineeksi jotain mieluista.

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala

" Kreikkalaiset eivät elä velaksi vaan omalla työllään. "

Mistä tämä ongelma sitten on peräisin, jos ei velanotosta?

80-luvun alussa Kreikan velka oli 20% BKT:sta, nyt 200-300%.

Käyttäjän Timo-PekkaMustakallio kuva
Timo-Pekka Mustakallio

Erinomainen, kirkas kirjoitus!

Mielestäni kansanäänestyksen yksityiskohdat (kiire, vaihtoehdot, kysymykset) voi ohittaa vähäpätöisinä, ja nähdä sen järjestäminen itseisarvona, raikkaana kansan äänen kuuluville tuomisena epädemokraattiseksi ja tunkkaiseksi koetussa teknokraatti-EU:ssa.

Itse asia oli vanhentunut jo ennen äänestystä, ja ehkä lähipäivien neuvotteluissa saavutetaan kompromissi minkä synnyttyä Kreikan "tekninen" tilanne häipyy jälleen Euroopan yleisön mielestä. Sen sijaan äänestyksen henkinen merkitys ei häivy: veikkaisinkin, että se jää leukansa lukinneen terrierin tavoin roikkumaan EU-johdon puntista, ja nostattaa vaatimuksia vastaavanlaisista - tällöin myös asiallisesti tarkemmista ja valmistelluista - tilaisuuksista kansalaisen lausua mielipiteensä. Tätä tahtoa ei löydy ainoastaan kriisimaista, vaan nyky-EU:n vastaiset voimat lisäävät kannatustaan myös muissa jäsenmaissa.

Entä korjaisiko EU-johto pahat tapansa päättää merkittävistä asioista salassa, kabineteissaan? Ei tietenkään, sillä olisihan sietämätöntä jos kaiken maailman kansalais-hampuusit voisivat äänestää väärin kaveripiirissä jo sovituista asioista?! En usko, että EU-johto haluaa - tai edes ymmärtää - avata päätöksentekoaan, vaan jatkaa entistä tyrannin mukavaa elämää. "Belsassarin pidot"...

Varmaankin moni on jo kuvainnollisesti "kuullut" miten Euroopan protestien ääni on muuttunut? Se ei enää ole kohdistamatonta räksytystä räksytyksen ilosta, ei lahjakkaiden oraattoreiden kepeää jäynää, vaan mukaan on tullut epätoivosta kumpuavan järjestäytyneen vastustuksen matalaa ja hyvin vaarallista murinaa. Tämä on sitä murinaa mikä kaataa valtakuntia, ja ken valitsee olla kuuntelematta sitä tekee sen omalla vastuullaan.

Katselen asiaa yritysjohtajan näkövinkkelistä: ilmeisenä muutospaineena mihin olisi pitänyt reagoida jo ajat sitten, olla analyyttisen itsekriittinen, ja korjata rempallaan olevia asioita parhaiden kykyjensä mukaan - olla yksinkertaisesti vain "huolellinen mies" kuten Suomen Laki asian ilmaisee.

Kaikkein murheellisinta koko tragediassa on, että vuosikymmeniä kunnon eurooppalaisiksi opetelleet, ja tästä eurooppalaisuudesta eli kulttuurien laajasta kirjosta nauttivat kansalaiset HALUAVAT Euroopan pysyvän yhteisönä - ongelmat löytyvät vain tämän yhteisen Euroopan reaalisesti olemassaolevasta toteutuksesta (jos sallitaan lainaus "real existierender Sozialismus"-sanonnasta), jota olisi jo ajat sitten pitänyt päivittää, ja jonka yhtenäistämisvimma (EU-lippu, EU-koneisto ja kirsikkana kakun päällä sarkastinen EU-hymni "Oodi ilolle") toimii täsmälleen vastakohtana Euroopan menestystekijöille - kulttuurien kirjo ja siitä syntyvät uudet eri ideat, muutosten ideapooli siis.

Mitä saimme on kansojen arjesta etääntynyt, omaa elämäänsä elävä möhköliitto, "Brysselin kupla" siinä missä vastaavia pidäkkeettömän (rajattoman) ylikuluttamisen ja omavaltaisen taskujen täyttelyn hyvinvointikuplia on syntynyt Suomenkin aurinkoisemmille puolille. Tämä yhteiskunnallinen "barokkivaihe" - vastoin toimivan yhteisön periaatteita eläminen, jossa turhamaisuus on ohittanut asiallisuuden - on tiensä päässä. Joko me ymmärrämme itse muutoksen tarpeen ja osaamme muuttua, tai muutos ottaa ohjat käsiinsä.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Hyvin puhuttu, Timo-Pekka Mustakallio!

Myös minä tunnen, vaistoan mainitsemasi murinan. Vastarinta on muuttumassa järjestäytyneemmäksi, tiiviimmäksi.

Sen, että EU on eliitin oman taloudellisen ja poliittisen valtansa kasvattamaksi aloittama projekti kavaltaa se, että tunnuksiksi, yhdistäjiksi valittiin lippu, hymni (kuka tunnistaisi sen radiossa?) ja koneisto. Kuin koulun solmio.

Ja tietenkin yhteinen raha - kuin feodaaliaikana jolloin linnaherrat saivat lyöttää omaa rahaansa.

Vaikka olisi pitänyt aloittaa yeiseurooppalaisten, yhteisten julkisten foorumien, keskustelumahdollisuuksien luomisesta.

Käyttäjän Jari-JukkaAnnala kuva
Jari-Jukka Annala

Loistavasti ilmaistu. Kreikan kansanäänestys oli nimenomaan demokratian voitto, samoin Syrizan vaalivoitto. Uskon tämän olevan uuden demokratian alku. Politiikka on ollut kriisissä ja rikki, koska valta on luovutettu pankkiireille. Valta on saatava takaisin kansalle ja tästähän itse asiassa Kreikassa äänestettiin. Oikeasti ei voi homma mennä niin, että 10 prosenttia maailman kansalaisista omistaa 90 prosenttia kaikesta mammonasta. Ongelmaksi tulee se että kun sosialismi ei toimi eikä kapitalismikaan, niin mikä toimii? Kansalaisten suora demokratia?

Käyttäjän Timo-PekkaMustakallio kuva
Timo-Pekka Mustakallio

sorry, tupla - blogistanin tekniikka kränää :(

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kansanäänestys?

Miksi meillä on kansan valitsemat kansanedustajat ? Lopetetaan koko kansanedustuslaitos ja äänestetään tietämättömällä kansalla manipuloituja "totuuksia".
Kreikan kansanäänestyksellä ei ole mitään merkitystä heidän taloudellisen selviytymisohjelman suhteen. Päinvastoin.
Patomäki on juuttunut enemmänkin vasemmistolaiseen filosofiseen ajatteluun kuin päivän realismiin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Federalistidemokraatti ja suuri humoristi Patomäki avasi: "Jotkut sanovat, että Kreikan hallitus piiloutuu kansan selän taakse. Syytös on absurdi."

Niin näyttää olevan. Kansanäänestysfarssi olikin tragedia, kun Syriza ja parlamentti lopultakin hoitivat hommansa.

Käyttäjän KalleAhonen kuva
Kalle Ahonen

Saivartelu on saivartelua. Fakta on se, että Kreikkalaiset elää ja on elänyt vuosikausia Muiden EU kansalaisten verorahoilla. Näinkö meidän pitäisi jatkaa maailman tappiin saakka?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Velanotto lupauksin takaisin maksusta mutta tietoisesti ilman aikomustakaan toteuttaa takaisinmaksua on petosta, jos kohta lainan antajallekin kuuluu vastuu selvittää velallisen luottokelpoisuus -- eli mikä on kullekin realistinen velkapääoma, jotta korkojen ja lyhennysten maksuista voi ylipäänsä käytännössä selvitä aritmetiikan lakien mukaan. Kreikka on käyttänyt loppuun oman luottokelpoisuutensa, ja ratsastaa nyt muiden €-maiden luottokelpoisuudella.

Blogin otsikossa käsitteet "demokratia" ja "petos" näyttävät menneen sekaisin.

Viestissä # 27. kirjoittaja toteaa: "Kreikkalaiset eivät elä velaksi vaan omalla työllään". Todellakaan, pääomaa ei synny tyhjästä, vaan ainoastaan tuottavan työn kautta; velanotto on rehelliselle velalliselle lupaus lyhentää velka vuosien saatossa työstä saatavilla tuloilla. Kreikka on ajat sitten ylittänyt sen rajan, paljonko sen väestö pystyy työllään maksamaan - se on ennakkoon sitoutunut tekemään työtä sellaisen määrän, mihin se ei koskaan pysty. Toisaalta, Kreikka ei verota upporikkaita kansalaisiaan, ja korruptio veropetosten muodossa on laajalle levinnyttä maan tapaa, joten kreikkalaiset odottavat muiden EU-kansalaisten maksavan heidän veronsa. Järjetöntä!

Kreikkalaiset yrittävät huijata eksaktia tiedettä, matematiikkaa, politiikalla, ja saavat kaiken kukkuraksi vielä tyhmimmät ulkomaalaiset uskomaankin tähän huijaukseensa.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

"Kreikkalaiset yrittävät huijata eksaktia tiedettä, matematiikkaa, politiikalla, ja saavat kaiken kukkuraksi vielä tyhmimmät ulkomaalaiset uskomaankin tähän huijaukseensa"

Tyhmimmät ulkomaalaiset yrittivät huijata matematiikaa jo siinä vaiheessä kun antoivat Kreikalle ensimmäisen tukipaketin, vaikka yleisesti tiedettiin Kreikan olevan velkakestämätön http://www.wsj.com/articles/SB10001424127887324299...

Tyhmimmät ulkomaalaiset luulevat vieläkin saavansa Kreikkaan sijoittamat rahansa takaisin.

Käyttäjän TimoNyman kuva
Timo Nyman

On hyvä että edes joku tietää mistä tässä on kysymys. Heikki Patomäen mielestä Kreikkaan käytetty raha on tuhonnut maan talouden. On siis oltava tarkkana otettaessa elvytyslainaa jolla vasemmistolaisen Patomäen mielestä saadaan Suomen talous kuntoon. Jos vaan 10-20% Kreikkaan lapioidusta 300 miljardista on mennyt Kreikkaan, niin Patomäen kannattaisi penätä niitä 240-270 miljardia saksalaisten ja ranskalaisten pankkien tällä tulkinnalla vohkimia rahoja. On varmaankin käynyt niin että pankit ovat ahneudessaan nähneet mahdollisuutensa ja rokottaneet ja saaneet EKP:ltä apua uusien velkakirjojen vääntämisessä mutta nuo prosentit lienevät intohimoisen kirjoittajan "stetsonista" napattua tietoa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Heikki Patomäen mielestä Kreikkaan käytetty raha on tuhonnut maan talouden."

Ei noista sadoista miljardeista Kreikkaan mennyt kuin 10% ja sekin pääosin kreikkalaisille pankeille. Yhteisvelkavaluutta on näihin ongelmiin syyllinen, ilman sitä ei tämä puhallus olisi ollut mahdollinen.

Käyttäjän LeoLppnen kuva
Leo Löppönen

Vihdoinkin jotain toivoa helleenien ns. demokratian loppumisesta. Vasemmiston tyypilliselle "kaikki mikä on sinun (EU) on myös minun (Kreikka) ajattelulle on toivossa tulla tyly loppu ja siinä on turha toitottaa vapaudesta, veljeydestä,tasa-arvosta kun on annettu avoin valtakirja Syrizalle ajaa Giorgiokset irti EU-lypsylehmästä! Tervemenoa!

Jyrki Tarkkonen

"Kreikkalaiset eivät elä velaksi vaan omalla työllään. Kaikki maat tarvitsevat pääsyä lainamarkkinoille, mutta Kreikan tapauksessa tämä pääsy on ollut troikan ja sen asettamien ehtojen armoilla siitä lähtien kun eurokriisi alkoi. Tähän mennessä useiden vuosien aikana maksetuista lainapaketeista ja järjestelyistä vain pieni murto-osa (lähteestä ja laskutavasta riippuen 8-20%) on mennyt Kreikan budjetteihin ja käyttöön."

Kun kerran eivät elä velaksi, niin mistäs se velka on syntynyt? Kreikan ongelmat syntyivät hyvin yksinkertaisella mekanismilla. Vastuuton valtion johto otti markkinoilta syömävelkaa niin paljon, että markkinoilla ymmärrettiin lopulta että Kreikka ei kykene tai edes halua ikinä maksaa velkojaan. Tästä seurauksena jälkimarkkinoilla Kreikan lainapapereiden arvo romahti ja uusien lainojen saanti markkinoilta kävi mahdottomaksi. Juuri tässä kohdin mentiin metsään. Kreikan olisi pitänyt antaa mennä konkurssiin. Pelättiin kuitenkin dominoefktiä tai oikeasti ehkäpä sitä, että konkurssin tehnyt Kreikka olisi noussut Islannin tyyliin kuin fenix-lintu.

No nyt ollaan tässä tilanteessa, mitäpä nyt pitäisi tehdä. Vaihtoehtoja on kaksi. Ensimmäinen on Kreikan konkurssi. Toinen on se, että hyväksytään se että Kreikka on meidän elätti maailmantappiin asti. Vaikka kaikki Kreikan kaikki velat armahdetaan, niin ei kestä kauaa kun kreikkalaisten kädet ovat taas meidän taskussa. Tuo porukka ei saa aikaiseksi toimivaa yhteiskuntaa. Hyvä tutkimuksen kohde olisi selvittää ovatko nykykreikkalaiset lainkaan antiikin kreikkalaisten jälkeläisiä ja jos ovat, niin onko tapahtunut mutaatiota jossain kohdin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Toinen on se, että hyväksytään se että Kreikka on meidän elätti maailmantappiin asti."

Tuo on se liittovaltiovaihtoehto, eli integraatio kohti tulonsiirtounionia josta ei haluta puhua. Mikä hemmetin takia liikumme koko ajan sitä kohti ja jotkut syyttävät tapahtumista Kreikkaa vaikka tämä on täysin omien poliitikkojemme syytä?

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

"Tsipraksen, Varoufakiksen ja ylipäänsä Syrizan näkemys demokratiasta on jotain aivan muuta kuin mihin muualla Euroopassa ja myös Suomessa on totuttu."

Tuon allekirjoitan aivan milloin tahansa. Paavo Arhinmäki näkee asiat kuin Syritza. Paavo Arhinmäen johtama puolue ymmärtää parhaiten Kreikan ja Suomen ongelmat, jotka ovat hirmuisia.

Seppo O. Saarela

"Tsipraksen, Varoufakiksen ja ylipäänsä Syrizan näkemys demokratiasta on jotain aivan muuta kuin mihin muualla Euroopassa ja myös Suomessa on totuttu."

Totta joka sana.

Mutta asia, jota prof. Patomäki ei ikinä tule, tai suostu ymmärtämään, on...

"Vladimir Putinin näkemys demokratiasta on jotain aivan muuta kuin mihin muualla Euroopassa ja myös Suomessa on totuttu."

Jyrki Tarkkonen

Kun Suomessa harkittiin liittymistä rahaliittoon, tein hartiavoimin töitä, että ei liityttäisi. Yksi pääargumentteja meillä oli epäsymmetrinen shokki, jolla yksinkertaistettuna tarkoitimme sitä, että jos taloudeltaan liian erilaiset valtiot laitetaan samaan rahaliittoon, niin ennen pitkää seuraa katastrofi.

Kyllä-puolen parhaita argumentteja oli että kun lähtee ryyppäämään, niin ei tarvitse vaihtaa rahoja. Paavo Lipponenkin valisti meitä, että EI-puolen porukka on tuomittu ikuiseen pimeään. Populisteiksi meitä nimitettiin. Yksinkertaisena kansanmiehenä en ole kovin hyvä sivistyssanoissa. Tarkoittaako ’populisti’ oikeasti ihmistä, joka kykenee yksinkertaisella ajattelulla havainnoimaan merkittäviä kokonaisuuksia ja tekemään näistä kauaskantoisesti oikeaan osuvia johtopäätöksiä? No nyt jälkikäteen olen huomannut, että jopa taloustieteen Nobelisti on ymmärtänyt samat asiat, jotka kaikista typerimpänä pidetty kansanosa näki jo ennen ratkaisujen tekoa.

Demokratia on voittanut Kreikassa ja tiedustelet milloin se voittaa muualla Euroopassa. Toivottavasti pian ja meidän rahojen lapioimiseen Kreikkaan laitetaan vihdoin ja viimein piste. Muun euroopan ministerien ei pitäisi käyttää minuuttiakaan työaikaa Kreikan kriisiin. Itsenäinen valtio, hoitakoon ihan itse omat sotkunsa. Jos ei kykene, niin humanitaarista apua kannatan, mutta niiden joukkoon ei mahdu yksityiset uima-altaat Ateenaan. Ai millä logiikalla me maksamme yksityiset uima-altaat Ateenaan? Jos lääkäri ilmoittaa vuosituloikseen 12 000 euroa ja maksaa siitä verot, niin maksamattomilla veroilla lääkäri voi rakentaa uima-altaan. Valtiolta taas jää puuttumaan vastaava summa, jonka siis maksamme me.

Atte Peltomäki

Hyvä kirjoitus. Ainoastaan Venäjään suhtautumista en käsitä - tuntuu absurdilta väitteeltä, että Suomi olisi suhteita pilaamassa, kun Venäjän trollitehtaan työn jälkiä saa lukea tämänkin uutissivuston kommenteista vähän väliä.

Jyrki Tarkkonen

Patomäki on oikeassa siinä, että Euroopan keskuspankki on syypää Kreikan velkaongelmaan. Syy ei ole kuitenkaan keskuspankin toimissa, vaan siinä, että keskuspankki ylipäätänsä on olemassa.

Kreikka ei historiansa aikana ole koskaan maksanut velkojaan, eikä tule maksamaan. Kreikan tällaisen mittakaavan velkaantuminen ei olisi ollut mitenkään mahdollista, muutoin kuin sitä kautta, että markkinat uskoivat eurovaltioiden hoitavan omansa. Ja juuri niin tapahtui.
Euron vääjäämätön loppu on lähellä. Mitä nopeammin se tapahtuu sitä pienemmät vauriot. Jos euro halutaan pitää hengissä mahdollisimman kauan, niin tehokkain tapa on ’Ein Volk, ein Reich, ein Führer’-tyyppinen johtaminen. Tämä varmasti on kommunistien perilliselle vihervasemmistolle kaikista mieluisin vaihtoehto. Itse vierastan tällaista. Demokraattisin keinoin federaatiota ei synny ja ilman federaatiota ollaan juuri niiden ongelmien vankina pysyvästi jotka nyt ovat käsissä ja vähän jo housuissakin.

Kreikalla on yli tuplasti Suomen kultavarannon verran kultaa holveissaan. Määrää on kreikkalaiset ovat kasvattaneet joka vuosi kriisin aikana. Samoin on arvokkaita saaria. Mitä jos yksityinen ihminen velallisena ilmoittaa että ei maksa velkojaan, vaikka kassakaappi on pullollaan kultaharkkoja ja omistuksessa on maa-alueita vaikka kuinka? Ai, niin tämähän on sitä populismia, että vaaditaan että velallisen pitäisi oikeasti vastata veloistaan.

Jos Kreikan velkoja leikataan, niin jonossa on seuraavaksi Espanja, Portugali ja Italia. Näiden velkojen leikkaus taas johtaa Ranskan maksukyvyttömyyteen ja sitten meneekin jo koko p***a kanttuvei.

Voisiko rohvessori vähän valottaa omia eurokantojaan niiltä ajoilta kun tämä ongelma vielä olisi ollut torjuttavissa, eli ajalta jolloin Suomen liittymisestä euro-valuutta-alueeseen keskusteltiin?

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Patomäki kirjoitti: "Nykyisessä demokratia-teoriassa yleisesti viitataan ”kaikkiin, joita asia koskee” -periaatteeseen."

Ehdotan parannusta nykyiseen demokratia -teoriaan, koska kansanäänestykset osoittautuvat usein tuulenvireen arvonnaksi.

Olisi yhteiskunnille kokonaisvaltaisesti hyödyllisempää, jos ne pääsisivät ”kaikkiin, jotka asian ymmärtävät” -periaatteeseen.

Ymmärtämisen mittaus olisi toki hankalaa, joten kompromissiksi jää "palkkaamme parlamentteihin edustajia, joiden toivomme perehtyvän asioihin syvällisemmin kuin me itse".

Jyrki Tarkkonen

Suosittelen Iltalehden kolumnia Idiootit ja demokratia:

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015070820002598_...

'Kreikassa on toki syntynyt demokratia, mutta se oli tuhat vuotta pimennossa. Tänä aikana Kreikka oli satoja vuosia ottomaanien vallan alla, ja kuria kotimaassa pitivät ortodoksipapit.'

Ja

'Ihmistä, jota ei politiikka kiinnosta, kutsuttiin antiikin Kreikassa idiootiksi. Hieman modernimman sanonnan mukaan tyhmä ei ole se joka pyytää, vaan se joka sokeasti uskoo ja aina antaa'

Jyrki Tarkkonen

Nyt Suomi näyttää tilapäistä ryhdistäytymistä ja julkisuuden tietojen perusteella jopa edellytettäisiin sitä, että Kreikan kansanäänestyksen tulosta kunnioitetaan. Sinä olet Heikki suoraselkäisenä kommarina varmaan nyt sitten samoilla linjoilla, kansanäänestyksen tulosta on kunnioitettava ja Kreikan parlamentin hyväksymä esitys on hylättävä? Vai oliko se niin, että kansanäänestyksen tulosta on toki kunnioitettava, mutta vain silloin kun kansa ymmärtää äänestää oikein?

Oma näkemykseni on, että kansa kuvitteli antavansa pääministerille ässän hihaan, mutta tuli vetäneeksi pakasta Mustan Pekan. Näin siis edellyttäen, että ryhti säilyy, pahoin pelkään, että Tzipras antaa takuudeksi jonkun koinsyömän vuohen ja taas kelpaa Suomelle.

Toimituksen poiminnat