*

Heikki Patomäki

Hesarin aika on ohi

Tänään ehdin avaamaan päivän Hesarin vasta myöhään iltapäivällä. Kun lopulta avasin pääkirjoitussivun – joka yksipuolisessa asenteellisuudessaan ja suoranaisessa tietämättömyydessään ja vastuuttomuudessaan on ylittänyt itsensä kerta toisensa jälkeen – silmiini sattui ensimmäisenä Saska Saarikosken kirjoitus ”Kreikkalaiset pitävät itseään merkityksellisempinä kuin he ovatkaan”.

Hetkessä pitkään kytenyt päätökseni oli selvä. Tähän loppuu Hesarin tukeminen. Perun tilaukseni hetimiten, en enää anna lehdelle haastatteluja, enkä myöskään levitä tai kommentoi Hesarin juttuja enää somessa, blogeissa tai muualla.

Hesarilla on pitkään ollut melkein monopoli kansalliseen sanomalehtijulkisuuteen. Sillä on ollut monissa asioissa hyvin selkeä poliittinen agenda, mutta se on aina pitänyt huolen, että pieni vähemmistö sen jutuista suhteutuu kriittisesti tähän agendaan. Näin se voi ylläpitää kuvaa monipuolisuudesta ja puolueettomuudesta, silloinkin kun lehti on nimenomaisesti päättänyt edistää vaikkapa troikan talouskuria tai ajaa Suomea Natoon. Toisto ja volyymi ratkaisevat, eivät yksittäiset näkemykset.

Kuten huomenna ilmestyvässä laajassa ”Vasemmiston tulevaisuus” muistiossa ja siihen liittyvässä Kansan uutisten lyhemmässä ja populaarimmassa jutussa esitän, media nostaa esille ja kehystää poliittisia vaihtoehtoja ja luo kuvaa siitä, mikä on uskottavaa ja mikä ei. Se, mistä myös eduskuntavaaleissa puhuttiin ja vaiettiin, oli paljolti mediasta kiinni. Suuri osa suomalaisesta mediasta on sama kuin HS.

”Pitäisikö velkaantuminen lopettaa, vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin?” Ladatut kysymykset, ennakko-oletukset ja kehystämiset ratkaisevat kaiken. Hesari osallistui vaaleihin manipuloimalla mielipiteitä, antamalla tietyille äänille tilaa palstoillaan (samalla kun monet ehdokkaat olivat vaalikaranteenissa), ja julkaisemalla sopivasti muotoiltuja mielipidetiedusteluja juuri sopivina hetkinä. Pääkirjoitussivun mielipiteet painivat lisäksi vielä aivan omassa sarjassaan: ennakkoluulo toisensa perään.

Media ylipäänsä ja Hesari erityisesti on tukenut aktiivisesti myös VM:n virkamiesten valtaa uutisoimalla näyttävästi heidän raporttejaan ja poliittisia kannanottojaan, myös ja erityisesti juuri vaalien alla. Ei ole niin idioottimaista Björn Wahlroosin ideaa, etteikö sille uhrattaisi koko aukeamaa Hesarissa.

Pisimmälle mennyt ja ilmeisen onnistunut yritys muokata mielipiteitä tapahtui vain kolme päivää vaalien alla. Helsingin Sanomat julkaisi 16.4.2015 leikkaamista ja elvytystä koskevan gallupin tuloksen. Siinä oli tyypillisen ladattuun ja johdattelevaan tapaan näin muotoiltu kysymys:

”Suomen valtiolla on nyt velkaa noin 100 miljardia euroa eli lähes puolet suhteessa bruttokansantuotteeseen. Mitä mieltä olet väitteestä ’Suomi voi ottaa vielä lisävelkaa elvyttämistä varten’?”

Talouspolitiikka ei suinkaan ole ainoa aihe, jossa yksipuolisuus on sumeilematonta. Mutta mitä oikein valitan, voi joku kysyä. Eikö sinua juuri haastateltu esimerkiksi laajassa jutussa ”Armeijan asema vahvistuu Suomessa – onko Puolustus­voimilla nyt ’piikki auki’?” (HS 4.6.2015)?

Hesarin itse-oikeutus toimii juuri näin. Usein tai ainakin silloin tällöin mukaan otetaan joku kriittinen ääni. Joskus sellainen saa puhua ihan yksinkin. Jos toisto, volyymi ja kehystäminen eivät riitä, voidaan tuo kriittinen ääni kuitenkin ”merkitä”, jotta kaikki varmasti osaavat suhtautua siihen riittävällä epäluulolla.

Tuossa yllämainitussa jutussa muiden asiantuntijoiden kohdalla mainittiin vain asiantuntijaorganisaatio, mutta Patomäen kohdalla oli mitä ilmeisimmin parempi mainita suluissa: ”vasemmistoliiton ehdokas kevään eduskuntavaaleissa”.

Ihan oma lukunsa on Hesarin vieraskynä-palsta. Toki siellä saavat äänensä kuuluviin muutkin kuin pankkien ekonomistit, VM:n virkamiehet, valtavirtapoliitikot ja oikeistointellektuellit. Australiasta palattuani olen itsekin saanut julkaista tällä palstalla noin jutun vuodessa. Mutta mitä kriittisille äänille tapahtuu prosessissa?

Valikoinnin ja editoinnin tuloksena vieraskynäkirjoitukset kuulostavat suurimmalta osaltaan uusliberaalia valtavirtaa tukevilta. Esimerkiksi keynesiläinen taloustieteilijä Jaakko Kiander kirjoittaa Kreikan velkojen leikkaamista vastaan (HS 30.1.2015), Attac-aktiivi Marko Juutinen puhuu vapaakaupan puolesta (HS 22.4.2015), ja vasemmistofoorumin Ruurik Holm hehkuttaa yksilönvapauksia ja markkinamyönteisyyttä (HS 25.4.2015).

Kokemuksesta tiedän, minkälaista vääntöä nuo kirjoitukset ovat. Esimerkiksi kirjotuksestani “Kasvihuonevero hidastaisi ilmastonmuutosta” (HS 25.10.2013) puhdistettiin viittaukset vallitsevan talousopin kritiikkiin (kuten blogissani totesin, yksi olennainen osa argumenttia putosi pois eli päästökauppajärjestelmään olennaisesti kuuluvan ilmakehän yksityistämisen kritiikki). Aikamoista vääntöä se on ollut jokaisen muunkin jutun kanssa – ja aina samaan suuntaan.

Jo riittää! Minulle Hesarin aika on ohi. Olen pärjännyt ilman Hesaria useimmat kaudet vuoden 1998 jälkeen, ja nyt on aika tehdä tuosta toimintatavasta virallinen.

Ehkä tämä tarkoittaa myös sitä, että suomalaisen yhteiskunnan konsensus-hakuisuus alkaa olla ohi…? Vaikka yhteinen julkisuus on ensiarvoisen tärkeää demokratian kannalta, kaikkea ei yhteisen julkisuuden nimissä voi hyväksyä.

Saarikosken jutusta vielä. Toki on niin, että Kreikan ahdinko on poikkeuksellisen suuri johtuen osin myös Kreikan aiemmin harjoittamasta lyhytnäköisestä talouspolitiikasta ja Kreikan korruptiosta. Saarikoski ei kuitenkaan mainitse sanallakaan, että Syriza taistelee ankarasti Kreikan rikkaita ja korruptiota vastaan.

Muuten Saarikosken juttu on pelkkää oikeistolaista ”mutua”, jonka perusoletus on, että jokainen on oman onnensa seppä. Yhteiskunnallisilla prosesseilla ei ole mitään merkitystä, vaikka mitä ilmeisin välitön syy Kreikan ahdinkoon on ollut finansialisaatiokehitys ja globaali rahoituskriisi 2008-9.

Lisäksi spekulatiiviset markkinat ajoivat korot ylös 2009-10, mikä vei julkisvelkojen kestävyydeltä pohjan pois (vaikka velka-aste ei ollutkaan mitenkään tavattoman korkea, esimerkiksi USA:n valtionvelka on tällä hetkellä samalla tasolla).

Tärkein syy Kreikan kurimukseen ja sen syvyyteen on kuitenkin se, että Kreikka on joutunut käymään läpi radikaalimman IMF-tyylisen ”rakenteellisen sopeuttamisen” ohjelman kuin mikään muu euromaa. Jokainen ”rakenteellisen sopeuttamisen”-ohjelma on johtanut samanlaiseen kurimukseen, niin Euroopassa kuin globaalissa etelässä, mutta Kreikkaa on pakolla viety syvemmälle kuin mitään muuta maata.

Saarikosken jutun sävy on kyynisyydessään suorastaan v-mainen, mitä vaikutelmaa vahvistaa vielä hänen häikäisevä kykynsä kirjoittaa proosaa. Ihminen, joka alistaa ilmeiset kielelliset taitonsa tällaisen asian palvelukseen, ei ansaitse lukijoita.

Heikki Patomäki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Lauri Wirén

Olen aina pitänyt Saarikoskea B-luokan kynäilijänä ja tämän päivän kolumni vain vahvisti mielipidettäni. Kirjoitus oli sekava ja asenteellinen.

Käyttäjän kalevitik kuva
Kalevi E. Tikkanen

Aika outo kommentti, kun Patomäki nimenomaan kehuu Saarikosken kirjallisia kykyjä.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Perjantaisin totuus tulee vielä paperilla. Olen joskus ihmetellyt, miten lehden nimi voi olla niinkin mahtipontinen, kuin "Kansan Uutiset"? Ketkä lopulta ovat kansaa, muutamat sadat tai tuhannet vasemmistoliittolaiset tilaajat, vai sadattuhannet tilaajat?

Ennen vanhaan tiedettiin, että suurin "työväenlehti" oli hesari. Sitä se on vieläkin, eikä muita työväenlehtiä juuri olekaan. Paperilehti kaventuu, mutta osa pitää pintansa. Patomäkien ja arhinmäkien hiillos hiipuu, mutta saarikoskien eetos elää.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Luin juuri tuon Saarikosken jutun. Kirjoitin jutun yläpuolelle itselleni muistiin sanat: "erittäin kyyninen".

HS on perinteisesti ollut kyynisyyden pesäke Tamminiemen pesänjakajista alkaen. Saarikoski on viimeistään nyt astunut kyynisyyden lipunkantajaksi. Saarikosken juttu ei ollut uskottava. Patomäen sanat "oikeistolaista mutua" kuvaavat juttua hyvin.

Minulla Hesarit kasautuvat nykyään miltei lukemattomina keittiön nurkkaan. Yhä useammin totean että eihän lehdessä ollut yhtään koskettavaa tai ajatuksia herättävää juttua.

Ja he itse kehuvat olevansa laatumediaa. Sanovat että sisältö on on hyvää. Hohhoijaa.

Kuukausi sitten tarjosin juttua Vieraskynään (noin 10 vuoden tauon jälkeen), aiheena Tsehovin Vanjaenon osuvuus aikamme kuplakulttuurin kuvaajana. Ei kelvannut.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Keittiön nurkkaan? Onko sinulla takka, sillä saa hyvää sytykettä. Jos ei takkaa ole, niin laita takapihalle johonkin metsän reunaan, johon levität hesarin muutamat sivut kerroksittain ja kuusenpurut vuorotellen. Pitäisi keväällä alkaa kasvamaan korvasieniä (tosin musteesta ei puhuttu mitään). Sarkasmisesti: Oikein tehtynä hyvää, huonosti myrkyllisenä.

EDIT: Kuoppa pitää tietysti tehdä ja peitellä lopussa mullalla.

Reijo Tossavainen

En käytä HS-Pravdaa edes pyyhepaperina.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #25

Minä kyllä käytän aina Perussuomalainen-lehteä, jos se ilmaisjakeluna postilaatiikkooni ilmestyy.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren Vastaus kommenttiin #25

Aivan, koska on täysin neutraali kuplaton some ja hummafoorum. Itse käytän tietolähteenäni vain MV -lehteä ja maneettimediaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Saarikosken jutun sävy on kyynisyydessään suorastaan v-mainen"

Miten hyvin ad hominem yhdistettynä alatyyliin sopii "maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopistossa" - titteliin?

(Ja jos professori haluaa vaihtaa valtakunnan päämedian Kansan Uutisiin, kysymys on vielä relevantimpi.)

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

>#4/JK: "..jutun sävy on kyynisyydessään suorastaan .."

Panin merkille Saarikosken tyylilajin jopa siinä määrin, että totesin kotiristillekin, että onpas, onpas. Mutta juttu oli hyvä ja upposi ainakin minuun kuin lämmin vesi lumeen. Kun keljuilla haluttiin, oli meilläpäin oli tapana sanoa: 'Kyllä toren saa sannoo'.

Lopputulemasta Saarikoski saattaa hyvinkin olla oikeassa, koska EU:n demokraattinen järjestelmä on mikä on.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Saarikoski puhui tosiasioista nimenomaan ennen ja nyt.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

(Korpi-Anttila #6) Mitä?! Onko EU:ssa demokraattinen järjestelmä?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Olen miettinyt ihan samaa Patomäen kohdalla. Olisiko jo aika vaihtaa herra rohvessori johonkin vähän.. ei niin värittynein lasein maailmaa katselevaan?

Usein kuulee aiheellista huolta siitä kuinka kreationistivanhemmat aiheuttavat vahinkoa lapsensa tulevaisuudelle aivopesemällä tätä omaan todellisuudesta vieraantuneeseen maailmankuvaansa. Eiköhän professorilla ole ainakin yhtä suuren auktoriteetin leima otsassa kun hän pääsee aivopesemään puolustuskyvytöntä humanistia koulun penkillä?

Taisto Merilä

Tästähän voisi Uusi Suomi pikkuisen hyötyä kilpailussa. Karuselli?

Seppo Hildén

"... en enää anna lehdelle haastatteluja, enkä myöskään levitä tai kommentoi Hesarin juttuja enää somessa, blogeissa tai muualla."

Oliko toi kanssa lupaus?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Patomäen pitkään kytenyt päätös piti myöhäisestä iltapäivästa aina iltakymmeneen. Saavutus jota ei sovi väheksyä, vaikka olisihan se ollut vielä rajumpi jos hän olisi nukkunut vaikka yön yli ennen päätöksen pyörtämistä. Nyt en ehdi syvällisemmin pohtimaan, täytyy siirtyä Hesarin puolelle lukemaan Saarikoskea kun nyt Patomäki näin vahvasti puffasi.

Jari Leino

Itse lopetin Hesarin tilaamisen ja tukemisen jo vuosia sitten, koska lehdellä on hyvin selkeä poliittinen agenda EU:n, maahanmuuton ja monikultturismin suhteen.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Minä lopetin Hesarin tilauksen jo vuonna 2001, kauan ennen kuin se oli coolia. Repikää siitä, perässähiihtäjät.

Seppo Hildén

Minä lopetin 17 vuotta kestäneen hesaritilauksen vuonna 2000 koska toimittajat alkoivat olemaan femakkovihreitä ja jutut sen mukaisia.

Jalonen, joka on punaisen Tampereen yliopiston kasvatti, avasi silmänsä näköjään myöhemmin.

Käyttäjän kaarle kuva
Kalle Kataja

Viitattu kirjoitushan oli mitätön, jota ei jaksanut kuin pikalukea.

Se HS:n ongelma onkin: harvoin siellä käsitellään mitään asiaa terävyydellå.

Sama koskee käytännössä kaikkia Suomen lehtiä.

Se olisi uutinen, jos täällä joskus alettaisiin oikeasti käsittelemään asioita.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Olen samaa mieltä, että Saskan kirjoitus on täyttä p***aa.

Reijo Tossavainen

Patomäki: "Ihan oma lukunsa on Hesarin vieraskynä-palsta. Toki siellä saavat äänensä kuuluviin muutkin kuin pankkien ekonomistit, VM:n virkamiehet, valtavirtapoliitikot ja oikeistointellektuellit. Australiasta palattuani olen itsekin saanut julkaista tällä palstalla noin jutun vuodessa. Mutta mitä kriittisille äänille tapahtuu prosessissa?"

Patomäki on kirjoittanut HS-Pravdaan kerran vuodessa. Sehän on paljon, sillä yksikään perussuomalainen ei ole saanut kirjoittaa koskaan. Siis ei kukaan ja ei koskaan.

Mielestäni Hesarin toimituksessa punavihreillä näkemyksillä on hyvin vahva yliedustus. Siis vasemmistoliittolaisten näkemykset ovat siellä hyvin edustettuina. Punavihreä kupla on todellisuutta.

Aiheeseen liittyen Suomen Perusta -ajatuspaja julkaisee tänään Marko Hamilon raportin "Punavihreä kupla - perussuomalaiset ja media". Tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä Perussuomalaisten verkkosivujen kautta klo 10 alkaen.

Niko Sillanpää

Eikö sillä palstalla ollut joskus lähimenneisyydessä Erkki Havansin tai Sampo Terhon kirjoitus? Voi olla, että muistan väärinkin.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Wikipedian mukaan Terho on ollut 2003 perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas. Pikaisesti etsittynä ainakin nämä Terhon kirjoitukset pääkirjoitussivulla ovat sen jälkeiseltä ajalta:

http://www.hs.fi/paivanlehti/arkisto/Kieliriita+yl...

http://www.hs.fi/paivanlehti/arkisto/Eroaako+Obama...

http://www.hs.fi/paivanlehti/arkisto/Kuolemantuomi...

Käyttäjän wahrheit kuva
Kari Kero

Taidankin pitkästä aikaa tilata Hesarin, jos saan takuut ettei Tossavaisen persumoskaa sieltä levitetä. Laadun tae siis.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Mielestäni Saarikosken kolumni oli paikalleen osuva ja parempi kuin pitkään aikaan. Sen realismi näyttää joidenkin mielestä kyynisyydeltä. Miten kauan voidaan elää toisten piikkiin? Sitä voidaan nyt Kreikan osalta kysyä oikeutetusti.

"Saarikosken jutusta vielä. Toki on niin, että Kreikan ahdinko on poikkeuksellisen suuri johtuen osin myös Kreikan aiemmin harjoittamasta lyhytnäköisestä talouspolitiikasta ja Kreikan korruptiosta. Saarikoski ei kuitenkaan mainitse sanallakaan, että Syriza taistelee ankarasti Kreikan rikkaita ja korruptiota vastaan."

Kommentoisin tätä kysymällä, miksei Syriza ja Tsipras pane "Kreikan rikkaita ja korruptiota" kuriin, kun sillä on hallitusvalta. Sitähän velkojatkin edellyttävät.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Miten kauan voidaan elää toisten piikkiin?"

Ennemmin pitäisi kysyä miksi lähdimme rahoittamaan Kreikkaa ja nyt olemme huolissamme tarvitseeko antaa lisää ja saadaanko rahat takaisin. Puhdas puhallus veronmaksajilta tässä oli kyseessä, sitä vain ei moni tajunnut 2010.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Ennemmin pitäisi kysyä miksi lähdimme rahoittamaan Kreikkaa ja nyt olemme huolissamme tarvitseeko antaa lisää ja saadaanko rahat takaisin."

Olen kyllä kysellyt tätäkin. Ks. vaikkapa:

http://www.askokorpela.fi/keskustelu/Pihlanto/2011...

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

Lukemattomat ovat ne, nykyistä epätasa-arvoista, tuloeroja kasvattavaa ja varoja keskittävää talousjärjestelmää koskevat kriittiset mielipidekirjoitukset, joita edesmennyt mieheni liki kolmenkymmenen vuoden aikana lähetti Helsingin Sanomien mielipidesivuille ja joita ei koskaan julkaistu.

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

Kyllä niitä kirjoituksia muutama julkaistiinkin. Yksi niistä eli "Aidon liberalismin olisi aika herätä" (12.9.2012) on ajankohtaisempi kuin koskaan.

http://kirjoituksiataloudesta.blogspot.fi/2012/09/...

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Saarikosken saarnoihin on usein kiteytynyt Hesarin ylimielinen ja ärsyttävä besserwisserasenne.

Lisäksi se, että lehti ajaa peittelemättä Suomea Natoon ja syyllistyy yksipuoliseen propagandaan mitä Ukrainan kriisiin tulee, on romahduttanut sen laatutasoa merkittävästi viime vuosina.

Kaiken lisäksi sen uutiskommentoinnissa se harjoittaa estotonta mielipidesensuuria varsinkin aiheissa, jotka koskevat Natoa, Ukrainaa ja HS:n omaa toimintaa, kertoo sen totaalisesta alennustilasta.

Luokattomuuden kruunaavat HS:n iltapäivälehtitasoiset otsikot – ja usein jututkin.

Minullekin riitti jo pari kuukautta sitten...

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

"Lukeminen kannattaa aina" toteaa J. Donner ja oikeassa on. Kirjastojen lehtisalit, mainio paikka vertailla lehtien näkemyksiä ja ainakin itselleni on selvinnyt, että suomalainen lehdistö on perin oikeistolaista, esimerkeiksi kelpaavat vaikka Aamulehti, TS, HS, Keski-suomalainen, Ilkka, kaikki oman levikkialueensa valtalehtiä. Puheet "punavihreästä" lehdistöstä, se vasta kupla onkin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Todella surullista, kun professori Patomäki julkisesti kertoo tekstiensä julkaisemisen olevan tärkeämpää kuin niiden sisällön. Narsismin vielä ymmärrän, editoikaa vaikka varsinainen viestini pois kunhan pääsen lehteen. Mutta että on niin selkärangaton, että laitettuaan nimensä tekstin alle ei jälkikäteen seiso sen takana, aiheuttaa säälin tunteita.

Kalevi Wahrman

VIELÄ EHTII
Uusi Kansan ääni ilmestyy Juhannukseksi
Tukea Kansan äänen tukipalstalle voi tilittää kukkaronsa mukaan.

OKO fi 0855411420027966
Mainitse tilityksen tiedonanto osassa nimesi tai nimimerkki ja KÄ-tukipalsta

Kansan ääni luettavissa:

http://www.kansanaani.net/

www.kansanaani.net
Kansan Ääni on julkaisujärjestöjensä yhteinen paperilehti ja nettisaitti työn, toimeentulon, rauhan ja kansanvallan puolesta.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Vuosien mittaan olen pannut merkille minkälaisen "hyväveli"verkoston Sanoma-yhtiö ja lukuisat helsinkiläiset järjestöt, kulttuuripiirit ja instituutiot muodostavat. Näihin piireihin kuuluu mm. Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS, Kulttuurirahasto, Tieteen tiedotus ry, Kansallisteatteri, Helsingin yliopisto, Suomen tiedetoimittajien liitto ja varmaan pitkä lista muita joita nyt yht'äkkiä en kaikkia muista tai keksi.

Suomen tiedetoimittajien liitto palkitsee (=jakaa muilta keräämiään kopiostorahoja) vuosittain erinäisiä henkilöitä tai piirejä ja on ihme ellei palkittavien joukosta löydy Sanoma-konserniin tavalla tai toisella liittyvä taho. Vuonna 2015 tiedetoimittajien liitto palkitsi tiedepalkinnolla (siis tiedepalkinnolla!) TVnelosen Hyvät ja huonot uutiset -ohjelman. Puhdas hömppäohjelma jossa helsinkiläiset kuplatyttöset heittelevät seksivitsejään kaikelle kansalle. Ja se palkitaan tiedepalkinnolla. Järkyttävää.

Kansallisteatterin hallituksessa muistaakseni istuu Sanoman edustaja. Yhteys Helsingin yliopistoon on kiinteä. Jne. Jne. Jne.

Näissä verkostoissa muhii tietyntyyppinen, sanoisinko sisällöllinen korruptio.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Markkinataloudessa on oikeus tilata, tai olla tilaamatta lehtiä, ja tehdä täysin itsenäinen valinta asiasta.

Sinänsä rohkaisevaa, että vasemmistossa kelpuutetaan em. periaatteita, vaikkakin satunnaisesti.

Keijo Räävi

Jos Helsingin Sanomat aiheuttaa hepulikohtauksia niin se varmaan kertoo enemmänkin lukijan omista poliittisista päähänpinttymistä kuin HS:n toimituksellisista linjauksista.

Lauri Wirén

Näitä tutkimuksiahan on ollut, missä on kartoitettu toimittajien poliittisia mieltymyksiä ja muuta suuntautuneisuutta. Toimittajakunnasta hyvin suuri osa kannattaa vihreitä tai muita vasemmistopuolueita ja sukupuolinen suuntautuminenkin on valtaväestöstä poikkeavaa.

Kaikki tämä näkyy sitten siellä lehtien palstoilla. Ei ihme, että tavallista lukijaa rupeaa tympimään.

Reino Jalas

“silmiini sattui ensimmäisenä Saska Saarikosken kirjoitus ”Kreikkalaiset pitävät itseään merkityksellisempinä kuin he ovatkaan”.
... Perun tilaukseni hetimiten”

Olisikohan Hesarin tilaus saanut jatkua, jos tuo aivan sama HS-juttu olisi julkaistu viime joulukuussa, Samarasin edellisen Uusi Demokratia hallituskauden aikana?

Se arka paikka lienee vasemmistolainen Syrizan hallitus? Viimeisenä kreikkalaisen sopan kokkina Zipras on ajanut Kreikan eurooppalaiseen umpikujaansa.

Edelleenkin suomalainen vasemmisto katsoo että yhäkin Kreikkaa pitäisi ruokkia ja pesäselvittää. Muiden eurooppalaisten piikkiin ja kustannuksella.

---
Eurooppa jopa on tarjoutunut ruokkimaan sitä edelleenkin. Tarjottu aivan samanlaisia ehtoja kuin Portugalille, Espanjalle ja Irlannille tarjottiin. Mutta sekään ei enää riitä, ei millään.

Nyt pitäisi Kreikan vanhat velat leikata tai mitätöidä samalla. Tämä on sitä amerikkalaisekonomisteilta Krugman, Stiglitz ja Sachs saatua konsulttineuvoa Kreikalle.
Ja tätä taasen kommentoi Saarikoski jutussaan.

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Hesari on lehti, joka on onnistunut ärsyttämään lukijoita hyvin valikoivalla sananvapaudellaan laidasta laitaan. Toisille se on Suomen Pravda, toisille Höblän suomenkielinen painos. Jos tämä valtaapitäviä ja rahapiirejä pokkuroiva lehti aikoo pysyä hengissä, sen on aidosti ja tasapuolisesti annettava palstatilaa myös kaikille kriittisille mielipiteille.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Itseäni yllättää tämänkaltainen näkemys. Uskoisin toimituksen olemassaolon oikeutuksen olevan nimenomaan aiheiden ja lähestymistapojen valitsemisessa. Juuri siksi esimerkiksi YLE:n tehtävä on mahdoton, puhtaasti objektiivista toimitusta ei ole, eikä kaikkia näkökulmia saada koskaan katettua. Kuluttajasuojaahan on nimenomaan, että medialla on selkeä toimituksellinen linja.

Hesari onnistuu kuitenkin yllättävän hyvin tuomaan esille omassa viitekehyksessään eri näkökulmia, minkä todistaa tässäkin keskustelussa voimakas kritiikki. No, ei se että on kritiikkiä, vaan se että Hesarin tasapuolisesti syytetään olevan vihervasemmiston/porvariston äänitorvi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"puhtaasti objektiivista toimitusta ei ole, eikä kaikkia näkökulmia saada koskaan katettua."

"Puhtaasti objektiivista" tuntuu naurettavalta määritelmältä kun YLEllä ja hesarilla on tasan yksi totuudellinen kanta pakkoruotsiin, maahanmuuttoon ja yhteisvelkavaluuttaan. Liittovaltiosta tai sen kehityksestä ei yksikään "vapaa" media uskalla hiiskahtaakaan.

Käyttäjän kalevitik kuva
Kalevi E. Tikkanen Vastaus kommenttiin #59

Missä on Ylen pääkirjoitus, jossa sen kanta esimerkiksi maahanmuuttoon ja pakkoruotsiin määritellään?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #66

Mikä hemmetin "pääkirjoitus"?

Käyttäjän kalevitik kuva
Kalevi E. Tikkanen Vastaus kommenttiin #67

Kirjoitit: "...YLEllä ja hesarilla on tasan yksi totuudellinen kanta pakkoruotsiin, maahanmuuttoon ja yhteisvelkavaluuttaan."

Missä tämä Ylen kanta on ilmaistu? Kuka sen määrittelee: hallintoneuvosto, johtokunta, Ylen pääjohtaja...?

Käyttäjän esamttl kuva
Esa Mattila

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Niko Sillanpää

Tuohan oli parasta Saskaa sitten sen Kuparinen/Hanska-dokumentin, jossa Saarikoski pikku laitamyötäisessä kokolailla tyhjentävästi diagnosoi Hanskan diipadaapan: "Jari, älä jauha paskaa".

Tietenkin tilaan Hesaria. Kulttuurisivut ovat erilaisten moralisoivien hyväihmisten ja eri asteisten sosialistien kansoittamia joka lehdessä, mitä nyt vain on pakko sietää.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ei ole Hesarinserkku sanomalehti Keskisuomalainen puusta kauaksi pudonnut. Itse lopetin Keskarin kannattamisen jo alkuunsa kun tilausmaksu muuttui etukäteen maksettavaksi mutta kerrottiin ettei se takaa jokalehteä postilaatikkoon. Toisaalta viihde ja Kulttuuriuutiset ovatkin jo ajansitten vallannut koko lehden.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tilaisin edelleen Hesaria, jos olisi rahaa. Tamperelaisilla olisi vaihtoehtona Aamulehti, jonka vaalikoneen kysymykset olisi voinut tivistää yhteen: Millä nimenomaisella leikkaus- ja kurjistustavalla köyhiä voisi parhaiten kyykyttää? Eläessäni en ole päivääkään Aamulehdestä maksanut.

Yle-veron lisäksi tilaan New York Timesia, New York Review of Booksia, Suomen Kuvalehteä ja Tiede-lehteä. Tilasin Demaria vuosikymmenet, mutta kun kerran muutin, lehti ei seurannut uuteen osoitteeseen, vaikka tilausmaksu seurasi. Jätin sen omalle vuosisadalleen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Yle-veron lisäksi tilaan New York Timesia, New York Review of Booksia, Suomen Kuvalehteä ja Tiede-lehteä."

Tuolla perusteella vaikuttaisit järkevältä tyypiltä jos ei juttusi olisi täysin älyvapaita.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Lukutaitoisille suosittelisin, että lukisivat itse joskus niitä lehtiä, joiden nimiä niin kovin arvostavat. Ehkä joku lähellä asuva voisi lukea Makkoselle ääneen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #70

Edullisesti lehdet löytyvät luettavaksi kirjastosta ilmatteeksi (paitsi veroja maksavalle) ja on kaikkien luettavissa (ellei joku satu juuri sitä lukemaan) joten suosittelen käyttämään kunnan tarjoamaa palvelua (vielä kun niitä on ja niistä ei peritä erillistä käyttömaksua).

Toimituksen poiminnat