Heikki Patomäki

Miksi TTIP?

Miksi uusista vapaakauppasopimuksesta neuvotellaan? Mitä ja kenen tavoitteita ne edistävät? Tämä on esipuheeni Marko Juutisen kirjoittamaan, tänään 15.4.2015 julkistettavaan Attac-raporttiin ”TTIP-sopimuksen tavoitteet ja kritiikki: Onko huoleen syytä?”.

Vaikka median kiinnostus EU:n ja Yhdysvaltain välillä neuvoteltavaa kauppa- ja investointikumppanuutta (Transatlantic Trade and Investment Partnership, TTIP) kohtaan on edelleen hajanaista, keskustelu aiheesta on pikkuhiljaa pääsemässä vauhtiin myös Suomessa. Neuvotteluiden sisältö on pääosin pidetty salassa, ja tietoa on tihkunut julkisuuteen vain vuotojen sekä komission hajanaisten raporttien, tiedotteiden ja vastahankaisten paljastusten kautta. Kansalaiset tarvitsevat asiasta enemmän ja parempaa tietoa.

Marko Juutinen, Attac ry:n ja Palkansaajasäätiön tukemana, on tehnyt suomalaiselle kansalaiskeskustelulle palveluksen kokoamalla yksiin kansiin sen hajanaisen tiedon, jota TTIP-sopimusneuvotteluista ja niiden taustoista on saatavilla. Laatimassaan raportissa Juutinen ennakoi sopimuksen sisältöä ja arvioi sen perusteluja ja järkevyyttä sekä osa-aluettain että kokonaisuutena.

Yhdysvallat ja EU ovat aktiivisesti ajaneet kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia Maailman kauppajärjestö WTO:n niin kutsutun Dohan neuvottelukierroksen kariuduttua. Dohan kierros käynnistyi vuonna 2001. Neuvottelut juuttuivat pian alkamisensa jälkeen maataloustukia koskeviin kiistoihin ja niin sanottuihin ”Singaporen asioihin” eli kysymykseen siitä, pitäisikö investoinnit, kilpailulainsäädäntö ja julkishankinnat tuoda mukaan kauppaneuvotteluihin. Varsinkin EU on ajanut aivan erityisellä hanakkuudella Singaporen asialistaa eli käytännössä vahvempia oikeuksia ulkomaisille yhtiöille kaikissa maissa.

Doha-kierroksen jumiuduttua EU, Yhdysvallat ja Kiina ovat aktiivisesti työstäneet uusia kauppasopimuksia eri maiden ja maaryhmien kanssa. Singaporen asialistalle kuuluva asiat ovat näissä sopimuksissa tyypillisesti mukana, mutta EU:n varjelemat maataloustuet eivät. Maataloustuotteiden sääntely sen sijaan kuuluu muun muassa nyt käytävien TTIP-neuvotteluiden piiriin. TTIP-neuvottelut ovat elimellinen ja keskeinen osa tätä historiallista ja laaja-alaista kaupan vapauttamisen prosessia.

Paul Krugman kysyy toista vastaavaa sopimusjärjestelyä koskevassa kirjoituksessaan The New York Times -lehden blogissa (11.3.2015), miksi Barack Obaman hallitus haluaa uhrata osan poliittista pääomaansa sopimuksen ajamiseen, vaikka ”tosiasiassa kauppa on jo varsin vapaata ja standardimallien arviot jäljellä olevan protektionismin kustannuksista pieniä”. Saman kysymyksen voi esittää vähintään yhtä oikeutetusti Obaman hallinnolle sekä EU-komissiolle myös TTIP-sopimuksesta.

Jopa viralliset tulkinnat sopimuksen positiivisesta vaikutuksesta talouskasvuun ovat mitättömiä: ”optimistisenkin” skenaarion mukaan sopimus vahvistaisi bruttokansantuotteen vuosittaista kasvua lähitulevaisuudessa vain noin 0,05 % vuodessa, eikä riippumaton tutkimus puolla edes tätä vaatimatonta arviota. Tutkimus ei anna tukea myöskään sille neuvottelujen lähtöoletukselle, että investointisopimukset lisäisivät investointeja sopimuksen tehneessä maassa – saati että ne lisäisivät yritysten investointialttiutta maailmantaloudessa kokonaisuutena.

Sama voidaan yleistää koskemaan TTIP:tä kokonaisuudessaan: tutkimus ei tue väitettä neuvoteltavan sopimuksen hyödyistä. Tästä kertoo esimerkiksi Jeronim Capaldon syksyllä 2014 julkaisema ja laajaa huomiota herättänyt tutkimus, joka perustuu astetta realistisempiin oletuksiin kuin komission viralliset arviot. Tutkimuksen mukaan TTIP:n toteutuessa EU:n nettovienti vähenisi hieman, kun Yhdysvaltain kanssa käyty kauppa syrjäyttäisi osan EU:n sisäisestä kaupasta. Nettoviennin vähenemisen seurauksena EU:n bruttokansantuote kutistuisi 0,2–0,5 %. Työntekijöiden tulot varsinkin pohjois-Euroopassa laskisivat jopa tuhansia euroja vuodessa, valtioiden ja kuntien verotulot vähenisivät, ja rahoituksen epävakaus ja epätasapainot lisääntyisivät.

Ketkä sopimuksesta sitten hyötyisivät? Nähdäkseni vastaus on ilmeinen: pääoma ja suuryhtiöt. Sopimus kasvattaisi pääoman omistajien tulo-osuuksia ja suuryhtiöiden valtaa yli demokraattisen päätöksenteon.

Juutisen raportti nostaa esiin muun muassa ne negatiiviset vaikutukset, joita sopimukseen sisältyvällä investointisuojalla olisi demokratian kannalta. Raportissa korostetaan niin ikään – ja itse korostaisin erityisesti tätä puolta – että on ongelmallista määritellä ihmisten tai luonnon turvallisuutta ja hyvinvointia koskeva sääntely ”kaupan esteeksi”. Kantani on, että koko neuvotteluprosessi lepää epälegitiimillä pohjalla: kun kauppaneuvottelijoilla on valtuudet salaisissa diplomaattisissa neuvotteluissa muuttaa jopa tuhansia demokraattisesti laadittuja säädöksiä ja lakeja kertaheitolla, ollaan kaukana demokratiasta.

Maailmantalouden ongelmia ja kriisejä ei ratkaista kaupan ”vapautta” lisäämällä – uusilla vapaakauppajärjestelyillä luodaan pikemminkin vain uusia ongelmia. Todellisten ratkaisujen löytäminen maailmantalouden ongelmiin edellyttäisi maailmanlaajuisesti koordinoitua talouspolitiikkaa; sellaista keskinäisriippuvuuden hallintaa, jonka avulla edistetään vakaata kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia kaikkialla ja kaikille yhtäaikaa. Olennainen kysymys koskee kokonaiskysynnän muodostumista. Maailmantalouden yhteenkietoutuneisuuden hallinta vaatii myös ekologisten näkökohtien integroimista osaksi talouden mekanismeja. Uudet globaalit institutionaaliset järjestelyt edellyttävät puolestaan globaalia demokratiaa.

Juutisen laatimassa raportissa kysytään, ovatko TTIP-sopimusta koskevat huolet oikeutettuja. Vaikka raportin vastaus kysymykseen on ”kyllä ovat”, siinä esitettyjen johtopäätösten hyväksyminen ei edellytä demokraattisen globaalikeynesiläisyyden edistämiseen sitoutunutta näkökantaa. Raportti tarjoaa asiapitoisia eväitä moniarvoiseen kansalaiskeskusteluun nimenomaan TTIP-sopimusneuvotteluista. Keskustelu siitä, millä tavoin sopimukseen liittyvät uhat voidaan välttää, edellyttää selkeää ja tutkittua tietoa. Juutisen raportti vastaa juuri tähän tarpeeseen.

Heikki Patomäki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän hilkkamlaikko kuva
Hilkka Laikko

TTIP ja terveysdenhuolto Suomessa.

Suomi on nyt jo kansainvälisten veronkiertoyhtiöiden paratiisi - terveydenhuoltomme ja erityisesti vanhustenhuolto on näiden yhtiöiden hallussa. Kunnat kilpailuttavat yrityksiä: "Kuka halvimmalla ja huonoimmin meidän seniorikansalaisemme hoitaa". Kilpailun voittaa lähes aina veroparatiisi -yhtiö, koska suomalainen yritys ei koskaan pärjää tarjouskilpailussa. Miten pärjäisi, koska sen täytyy myös maksaa verot Suomeen.

Miten tämä liittyy TTIP:n? Muutamilla paikkakunnilla kunta, on irtisanonut veroparatiisi yhtiön sopimuksen, koska hoitolaitosten toiminta on ollut ala-arvoista. Veroparatiisi yhtiö on haastanut kunnan oikeuteen, että sillä ei ole lupaa puuttua, valvoa eikä irtisanoa sopimusta. Veroparatiisi yhtiö hävisi, mutta ei häviä, mikäli TTIP hyväksytään.

Tuo sopimus on todellakin tarkoitettu viemään lopullinen valta kansalta, kunnilta ja valtiolta. Olemme nyt jo veronkiertäjien paratiisi ja kansa voi huonosti. TTIP sopimus merkitsisi meille lopullista tuhoa.

Jouni Nordman

Ei taida olla yritysten vika se, että maassa on niin surkeat verot, että on pakko sijoittua halvempaan maahan jotta voi työllistää Suomalaisia.

Toisaalta on kumma miten terveys ja sosiaali puoli kilpailutuksessa joutuu vaikeuksiin, mutta tiet ja rakennukset pystytään hyvin hoitamaan kilpailutuksen kautta. Eli taitaa sote puolella vain olla tieto siitä mitä on ostamassa hakusessa, jolloin sopimukset ovat sellasia joissa ei kokonaiskuva ole selkeää, jolloin joudutaan ostamaan sopimuksen ulkopuolella olevat työt täydellä hintaa. Eli edelleenkään ei ole myyjän vika, jos ostaja ei osaa ostaa, se tietenkin kun ostajia on Ruotsalaisen H&M laatuun tottuneet naikkoset, niin ylipäätään laatu asiat voivat olla jopa mahdottomia ymmärtää yleensäkään.

Anne Lindell

Vapaakauppa nimitys on tahallaan harhaanjohtava. Kyse on illuminaatin Suuresta Suunnitelmasta (Grand Design), jolla kaikki maailman valtiot alistetaan orjuuteen ja rahamailman eliitin valtaan - - - > NWO ( New World Order ) Conspiracy, UMJ (Uusi Maailman Järjestys) Salaliitto, ILLUMINATI.

Anne: Ilmeisesti tuossa videolla : http://youtu.be/BuVgVFGOW-g lipsahti totuus herroilta, että ajavat Uutta Maailman Järjestystä eli NWO:ta

Suomalaiset - älkää menkö halpaam - Teitä kustaan silmään!

Ei TTIP:lle ja vastaaville orja-kauppasopimuksille

Käyttäjän hilkkamlaikko kuva
Hilkka Laikko

https://www.youtube.com/watch?v=HKsn6Zvwhbk

Hyvä Anne ja Heikki! Tämä video kannattaa katsoa, koska juuri tuo mainitsemasi uusi maailmanjärjestys lähti liikkeelle jo 1980 luvulla Suomessa. Sitä ajaa pieni eliitti läpi, joiden ainoa tavoite on saada itselleen mahdollimman paljon valtaa ja rahaa.

Suomi on muuttunut reilun 20 vuoden aikana oikeusvaltiosta ja hyvinvointivaltiosta, veronkiertäjien paratiisiksi.
Päättäjät ovat viime hallituskausien aikana kadottaneet inhimillisyyden, oikeudenmukaisuuden, kansalaisten hyvinvoinnin, sosiaaliturvan jne jne. Ne ovat sivuseikkoja nykyiselle juppipäättäjille.

IPU:n ehdokas Varsinais-Suomesta hätänumerolla. Minusta Suomessa on ollut hätä jo 90-luvulta asti ja vielä suurempi tulee, jos nyt ei saada marssijärjestystä Eduskunnassa muuttumaan.

Antti Jokela

"Jopa viralliset tulkinnat sopimuksen positiivisesta vaikutuksesta talouskasvuun ovat mitättömiä: ”optimistisenkin” skenaarion mukaan sopimus vahvistaisi bruttokansantuotteen vuosittaista kasvua lähitulevaisuudessa vain noin 0,05 % vuodessa, eikä riippumaton tutkimus puolla edes tätä vaatimatonta arviota."

Mihin "virallisiin" tulkintoihin tässä viitataan?

Euroopan komission selvitys kertoo vaikutuksen bruttokansantuotteeseen (2027) olevan jopa +0.5% vuodessa ja konservatiivisessa skenaariossa +0.27%.

http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2013/march/t...

Riippumaton tutkimus (CEPR) taas kertoo vaikutuksen olevan 545 euroa vuodessa tyypillisen eurooppalaisen perheen käytettävissä oleviin tuloihin.

http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2013/march/t...

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

CEPR on juuri se virallinen tutkimus, mihin EU nojaa. Aivan oikein, lupaus on 0,5%, mutta se koskee kumulatiivista, ei vuotuista, lisäystä.

Antti Jokela

Ehkä negatiivinen näkemyksesi johtuikin vääristä pohjatiedoista ja nyt harkinnet kantaasi uudestaan, koska kyseessä on toden totta vuotuinen lisäys:

When negotiations are completed, this EU-US agreement would be the biggest bilateral trade deal ever negotiated – and it could add around 0.5% to the EU's annual economic output.

http://ec.europa.eu/trade/policy/countries-and-reg...

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki Vastaus kommenttiin #8

Itse tutkimuksessa ei näin kuitenkaan lue, vain komission mainostussivuilla. Kiinnitit varmaan huomiota myös tähän kappaleeseen:

"Tästä kertoo esimerkiksi Jeronim Capaldon syksyllä 2014 julkaisema ja laajaa huomiota herättänyt tutkimus, joka perustuu astetta realistisempiin oletuksiin kuin komission viralliset arviot. Tutkimuksen mukaan TTIP:n toteutuessa EU:n nettovienti vähenisi hieman, kun Yhdysvaltain kanssa käyty kauppa syrjäyttäisi osan EU:n sisäisestä kaupasta. Nettoviennin vähenemisen seurauksena EU:n bruttokansantuote kutistuisi 0,2–0,5 %. Työntekijöiden tulot varsinkin pohjois-Euroopassa laskisivat jopa tuhansia euroja vuodessa, valtioiden ja kuntien verotulot vähenisivät, ja rahoituksen epävakaus ja epätasapainot lisääntyisivät."

Capaldon tutkimus on saatavissa täällä, samoin kuin merkittävä määrä sitä koskevaa keskustelua ja kommentaaria:

http://www.ase.tufts.edu/gdae/policy_research/TTIP...

Kannattaa rauhallisesti miettiä ja harkita, mikä on totta ja mikä ei. Pointti on siis se, että vaikutukset kasvuun ovat pieniä ja kiistanalaisia, mutta vaikutukset tulonjaon ja demokratian kannalta ovat paljon merkittävämpiä, ja kaiken perusteella vain negatiivisia.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #9

"Itse tutkimuksessa ei näin kuitenkaan lue, vain komission mainostussivuilla.

Nyt täytyy kyllä ihmetellä tätä kommenttia. Epäiletkö tosiaan, että komissio valehtelee verkkosivullaan? Tutkimuksessa sanotaan yksiselitteisesti (s. 33):

The results are reported with respect to an economic benchmark projected
out to the year 2027...

Siis muutos vuonna 2027 eikä kumulatiivinen muutos vuosina 2018-2027.

"Kannattaa rauhallisesti miettiä ja harkita, mikä on totta ja mikä ei. Pointti on siis se, että vaikutukset kasvuun ovat pieniä ja kiistanalaisia..."

Vaikutukset kasvuun ovat (tutkimuksen mukaan) kuitenkin kymmenkertaisia väittämääsi verrattuna etkä ole halunnut vieläkään korjata virhettäsi. Lukijana en voi tietää miten tuo kymmenkertainen luku vaikuttaisi arvioosi; olisiko vaikutus jo mielestäsi suuri vai pitäisitkö sitä edelleen pienenä. Kirjoituksesi jättää nyt epäselvän vaikutelman.

Kieltämättä kaikki mallinnukset ovat kiistanalaisia, mutta halusinkin ainoastaan korjata tuon pilkkuvirheesi, enkä varsinaisesti ottaa kantaa tulosten uskottavuuteen.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

TTIP on tervetullut noiden teesien pohjalta, mitä Jari-Pekka Vuorela omassa bloggauksessaan toisaalla täällä Puheenvuorossa tuo esille. Esimerkiksi syytökset TTIP:n salaisesta valmistelusta ovat täysin käsittämättömiä. Nuo esille nostetut myytit mörkö-TTIP:stä ovat täysin perättömiä. Nythän vasta neuvotellaan sopimussisällöstä ja neuvottelusisällöstä saa halutessaan avoimesti tietoa EU:n apparaatista, kuten J-P Vuorelan blogissaan välittämässä linkissä kerrotaan. TTIP generoi aikanaan työtä ja hyvinvointia EU:n alueelle ja myös tänne Suomeen.

Toimituksen poiminnat