Heikki Patomäki

VM:n virkamiesraportti on myös älyllisesti epärehellinen

Virkamiehet asettavat tiukkoja ja kovasanaisia vaatimuksia demokraattisesti valituille poliitikoille: ”Uuden hallituksen tulee arvioida mistä hyvinvointivaltion tehtävistä voidaan luopua pienimmin yhteiskunnallisin tappioin.”

Raportissa tunnustetaan, että on olemassa erilaisia talouspoliittisia ja ideologisia näkemyksiä, ja että näihin voidaan suhtautua jopa intohimoisesti, mutta samaan hengenvetoon kerrotaan kuitenkin VM:n virkamiesten ”kykenevän muodostamaan tilannekuvasta ja talouspolitiikan peruslinjoista kaikille riittävän yhteisen näkemyksen”.

VM:n virkamiesraportti ei ainoastaan vaadi poliitikkojen käsien sitomista virkamiesten määräämiin kehyksiin ja tavoitteisiin. Itse raportin analyysi on älyllisesti epärehellinen. Siinä sovelletaan tietoa julkistalouden vaikutuksesta talouskehitykseen ja suhdanteisiin epäjohdonmukaisesti.

Yleisesti on totta – kuten Pertti Haaparanta toteaa (HS 22.3.) – että Suomen talouspuhe on epä-älyllistä. VM:n virkamiesten tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteivätkö he tietäisi, vaan siitä että he nähdäkseni varsin tarkoitushakuisesti soveltavat tietoaan yksipuolisesti ajaakseen yhtä tiettyä poliittista agendaa.

Yhdellä tasolla raportti viljelee jo tuttua retoriikka siitä, että hyvinvointivaltion pelastaminen edellyttää sen alasajoa. ”Pidemmällä aikavälillä on kysymys siitä, että hyvinvointivaltion säilyttäminen edellyttää, että sen rakenteet sopeutetaan uuteen kasvunäkymään.” Kaikkihan me olemme hyvinvointivaltion kannattajia.

Suurempi epärehellisyys koskee julkisen menonkäytön vaikutusten arviointia. Raportin mukaan veronkorotukset vaikuttavat työllisyyteen negatiivisesti, mutta julkisten menojen leikkaamisella vastaavaa vaikutusta ei näyttäisi olevan. Tosiasiassa kerroinvaikutus on karkeasti tasamukainen: verojen korotus ja menojen vähennys molemmat supistavat taloutta ja aiheuttavat työttömyyttä varsinkin taantuman oloissa eli silloin kun kerroinvaikutus on korkea. Tosin menonkäytön vaikutukset ovat arvioni mukaan suorempia ja suurempia kuin verojen vaikutukset.

Samalla tavalla raportti puhuu myötäsyklisen suhdannepolitiikan vaaroista. ”Kunnianhimoisten meno- ja verosääntöjen tavoitteena on vähentää suhdanteita kärjistävän eli myötäsyklisen finanssipolitiikan riskiä.” Ongelmana on siis kasvun kiihdyttäminen nousuvaiheissa ja se riski pitää minimoida. Raportissa ei kuitenkaan millään lailla huomioida sitä mahdollisuutta, että supistavalla talouspolitiikalla on taantumasuhdannetta vahvistava ja pitkittävä vaikutus, vaikka tämä on niin Suomen kuin EU:n viime vuosien taloudellisen kehityksen valossa aivan ilmeistä.

VM:n virkamiehet siis tunnustavat, että talouspolitiikalla on vaikutusta kasvuun ja työllisyyteen, mutta he tuovat tämän vaikutuksen esille vain silloin kun se tukee heidän poliiittista agendaansa. Toisissa yhteyksissä he kuitenkin kieltävät talouspolitiikan vaikutuksen kokonaan. Sopeutuslaskelmissa nimittäin oletetaan, että kasvuaste on ennalta määrätty ja riippumaton noudatetusta politiikasta:

”Potentiaalisen tuotannon kasvu määrittää uran, jolla talous kasvaisi ilman korkea- ja matalasuhdanteita. […] VM:n kansantalousosaston arvion mukaan talous kasvaa lähivuosina keskimäärin vain noin prosentin vuodessa. Hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet tulee mitoittaa tämän mukaan.”

Raportissa ei nimeltä mainita julkisten menojen kerroinvaikutusta kertaakaan, mutta sen sijaan pidempikestoinen hystereesi-vaikutus mainitaan ohimennen:

”Työttömyys on Suomen ongelmista yksi vakavimmista ja sillä on kauaskantoisia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia seurauksia. Sillä on myös vakavia taloudellisia seuraamuksia. Tämän hetken työttömyys uhkaa supistaa lähivuosien ja –vuosikymmenten työn tarjontaa ja heikentää osaamista – usein tätä ilmiötä kuvataan hysteresiskäsitteellä.”

Raportissa oletetaan kerroinvaikutus silloin kun siinä puhutaan myötäsyklisen finanssipolitiikan vaaroista tai veronkorotusten vaikutuksista. Raportissa myös todetaan automaattisten vakauttajien pitäneen yllä kokonaiskysyntää.

Jos tähän tosiasiallisesti myönnettyyn kerroinvaikutukseen lisätään (vaikka sitten kapeastikin tulkittu) hystereesi-vaikutus, niin rationaalinen johtopäätös nykyolosuhteissa on seuraava: kun velan korko on niin alhaalla kuin se on nyt, niin aivan uskomattoman pienet kerroin- ja hystereesi-arvot riittävät tekemään julkisiin investointien keskittyvästä elvytysohjelmasta kannattavan. Toisin sanoen elvytys maksaa itsensä takaisin! (Aiheesta tarkemmin, ks. Haaparannan ja Patomäen versiot).

Raportissa on toki kaksi mahdollista vastausta tällaiseen kritiikkiin. VM:n kansantalousosasto on laatinut ns. Kooma-mallin, joka on yksi muunnelma uuskeynesiläisistä ns. DSGE-malleista (DSGE = Dynamic stochastic general equilibrium). Tässä tullaan niihin teoreettisiin kysymyksiin, joita pohdin kirjani Suomen talouspolitiikan tulevaisuus luvussa ”Talousteorioista”.

Käytännössä DSGE-malleilla on taipumusta olettaa, että markkinat löytävät itsestään tasapainon ja ulkoiset shokit vain hieman häiritsevät talouden normaalikehitystä. Toisin sanoen niihin on rakennettu sisään oletus siitä, että vapaamarkkinat toimivat, mutta vastasyklinen talouspolitiikka ja aktiivinen teollisuuspolitiikka eivät toimi. Raportissa todetaan, että ”erilaisten elvytysvaihtoehtojen vaikutuksia on tarkasteltu valtiovarainministeriön KOOMA-mallilla”, mutta ei varsinaisesti esitetä tarkastelun tuloksia. Joka tapauksessa raportin johtopäätös, jonka mukaan ”elvyttävällä finanssipolitiikalla voidaan lieventää kokonaistuotannon laskua vain vähän”, edellyttää niin epärealistisen ja epäuskottavan alhaiset kerroin- ja hystereesi-arvot, että sellaisten voisi kuvitella vallitsevan vain kiihkeimmän korkeasuhdanteen aikana.

Oikeaoppista talousliberalismia tukeva oletus löytyy myös itse raportin päätekstistä. ”Talouskasvu tarvitsee käynnistyäkseen uutta kysyntää, joka kuitenkin Suomen nykyoloissa voi perustua vain kasvavaan vientiin ja yksityisiin investointeihin.” ”Julkinen sektori on kestävän kasvun mahdollistaja, muttei voi itse toimia kasvun lähteenä.” ”Työn kysyntä elpyy viennin ja muun yritystoiminnan vahvistuessa.”

Mikään näistä väitteistä ei ole totta. Kerroin- ja hystereesivaikutukset ovat todellisia myös Suomen kaltaisessa pienessä avoimessa taloudessa. Jos kerroin on esimerkiksi 1,7 (realistinen arvio juuri nyt), niin jokainen julkisesti kulutettu euro lisää kansantuotetta 1,70 eurolla ja verotuloja 80 sentillä sekä vähentää työttömyyden aiheuttamia kustannuksia karkeasti ehkä noin 30 sentillä. Kaikki hyötyvät. Työttömyys ja syrjäytyminen vähenevät, tulot (palkat ja voitot) voivat nousta, tulonsiirtoja voidaan parantaa, yhteiskunnan perusrakenteet ja toimintaedellytykset paranevat, ja luodaan potentiaalia tulevaisuuden menestykselle.

Talouden avoimuus vaikuttaa kertoimen suuruuteen, muttei kumoa kerroinvaikutusta. Puuttuvia yksityisiä investointeja voidaan korvata ja stimuloida lisäämällä julkisia investointeja. Investoinnit – myös inhimilliseen pääomaan, mukaan lukien sosiaalisiin tietoihin ja taitoihin – luovat tulevaisuuden tuotantopotentiaalia. Investoinneilla voidaan vaikuttaa myös vientiin luomalla uutta tuotantokapasiteettia  maailmantalouden laajenevilla alueilla. Ylipäänsä pätee, että kasvu-ura ei ole annettu, vaan riippuu noudatetusta talouspolitiikasta (lista Suomessa juuri nyt tarvittavista toimenpiteistä, ks. ”Patomäen elvytyslista”).

Kuten kirjassani esitän, maan ”suhteellinen etu” maailmantaloudessa on asia jota koko ajan suunnitellaan ja rakennetaan – ja joka saattaa myös rapautua. Siksi tarvitaan poliittinen visio siitä, kuinka maa voi taata mielekkään aseman maailmantalouden työnjaossa. Arvon- ja tuottavuuden lisäys on suurinta korkeasti jalostetuilla teollisilla aloilla, varsinkin uusilla ja laajenevilla markkinoilla, ja niistä leviää myös tulevaisuuden kannalta hyödyllisiä tietoja ja taitoja parhaiten. Mikään laajenevista aloista ei ole yhden maan erikoisoikeus, mutta kunkin alan sisältä voi löytyä erikoistumisen paikkoja ja evolutionääresti kehittyviä lokeroita.

Tällä on suuri merkitys kansallisen talouspolitiikan kannalta. Erityisesti on tärkeää kohdentaa yhteiskunnallistettuja investointeja alueille, joilla on tulevaisuuden maailmanmarkkinapotentiaalia, ja jotka täyttävät kestävän ja hyvinvointia lisäävän taloudellisen kasvun sosiaaliset ja ekologiset ehdot. Lisäksi sillä on paljon väliä, millaisten organisaatioiden toimintaa näin tuetaan. Rakenteellisten uudistusten avulla voidaan estää se, että konservatiivisuuteen ja hierarkiaan taipuvaiset megayhtiöt saavat yksipuolisia kilpailuetuja hyödyntämällä suuruuttaan ja liikkuvuuttaan.

Rakenteellisten uudistusten avulla voidaan avata tilaa dynaamisille uusille yrityksille, osuuskunnille ja verkostoille. Silti ei pidä unohtaa, että kyse on suurtuotannon etujen hyödyntämisestä. Myös suurten organisaatioiden muovautuvuutta ja osallistuvuutta voidaan pyrkiä lisäämään. Demokratian periaatteita voidaan soveltaa kaiken kokoisissa organisaatioissa ja yhteisöissä, koko maailmanyhteisö mukaan lukien.

Myös VM:n olisi aika alkaa kunnioittaa demokraattisen politiikan periaatteita.

Heikki Patomäki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Elvytystä voitaisiin hyvin suvaita ja jopa kannustaa kunhan se toteutettaisiin tavoilla jotka generoivat tuloja nyt tai tulevaisuudessa enemmän kuin mitä velkarahaa korkoineen poltetaan. Ei niin että passiivisuudesta palkitaan vuosi vuodelta enemmän suhdanteista riippumatta kuten vasemmisto tuntuu usein esittävän.

Harkinnanvaraiset tulonsiirrot ovat vastuuttominta ja vahingollisinta toimintaa mitä kuvitella saattaa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Wikipedia: "Kansallisella ja sote-alueiden ohjauksella varmistetaan, että uudistuksella myös supistetaan kestävyysvajetta."

Joko se on selvinnyt mitä taloudellisia vaikutuksia sotella tavoitellaan budjettivajeen, kestävyysvajeen, velkaantumisen ja kysyntävaikutuksen suhteen?

Ehkä väärin muistan, mutta ihankuin soten olisi luvattu 1) hoitavan budjettivajetta eli leikkaavan kysyntää, 2) paikkaavan sote-kustannusten kasvua eli ei paikkaakaan budjettivajetta euroakaan ja on siten kysynnän suhteen neutraali 3) hoitavan kaikki liian vaikeasti ymmärrettävät ongelmat ilman vaikutusta talouskasvuun ollenkaan.

En vaadi ettei sote-uudistusta pidä tehdä, vaan perään älykkäämpää ja analyyttistä tarkastelua ja tavoitteen asettelua, jotta haitalliset kasvu- ja kysyntävaikutukset voidaan ehkäistä muin toimin.

Jouni Nordman

Milläs julkisenpuolen investoinilla saadaan massa työttömyys taitettu, sillä Kensyläisyyden talous opissa on yksi puute, joka on työntehostumista vaikutus teknisin keinoin. Josta Suomessa voidaan hyvin esimerkki metsätaloudesta ottamaan, jossa metsänomistajien määrä on 60 luvusta tähän päivään romahtanut.

Tämä sama on myös tietotekniikka tehnyt pankki ja vakuutus sektorilla, mutta tämän kehitystä ei ole kokonaisvaltaisesti viety julkisessa hallinnossa lävitse.

Eli jos jokaista julkisenpuolen työpaikka kohden, joudutaan yksityispuolen työläisiä olemaan kymmenen. Sen lisäksi surkea byrokratia luo myös säädösviidakon, joka vaikeutta yksityisen puolen investointeja. Sillä pelkästään rakennuslupia rasittaa hyvin raskas säädös viidakko, joka on pääasiassa virkamiesten vastuun pakollinen takia tehty.

Toisaalta jos katsomme millä itsellä moraali lla valtio toimi, niin rikoliseksi toiminta muuttuu, kun virkamiehet Tullissa eivät korjaa rikoliseksi tavalla perittävä liiallista autoveroja. Jolloin jos kansalainen toimisi samallatavalla valtiota kohtaan, niin hän olisi vero petoksesta linnassa.

Eli jos katsomme miten virkakoneisto toimii nytten, jolloin he keräävät ihmisoikeustuomioita ja ymärtämättömyyttä EU perussopimuksesta. Niin olisi parenpi pistää virkamiehet koulunpenkiltä, jossa joku näiden sopimusten merkityksen heille selittää.

Markku Laaksonen

VVM virkamiehistöllä lienee tiedossa samat kertoimet investointien kannattavuudesta kuin Patomälläkin, ne toiminevat samoin yksityisten kuin julkisten investointien kohdalla.
Kysymys kaikessa yksinkertaisuudessaan kuuluu kuinka saadaan tilaa ivestoinneille lisää velkaantumatta, jota vasemmisto kannattaa.
Se vaatinee kovaa kulukuria, tuottavuuden kasvua julkisella sektorilla, ja aiheuttanee jossain määrin työttömyyttä normaalin poistuman lisäksi. Kaikki tämä keventää kuluja josta osa tulee ohjata investointeihin.

Mutta Patomäeltä jää konkretisoimatta mihin pitkäaikaisesti hyvin tuottaviin kohteisiin investoitaisiin, kuin muutkin toimenpiteet. Talousdemokratia jäänee haaveeksi myöhäisimmille vuosille.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Yhteen blogiin ei mahdu kaikki, linkeissä on enemmän asiaa. Konkretisointia löytyy esimerkiksi tästä "Heikin lista"-blogista: http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1885....

Tästä "Kaapataan rakennuudistus" haastattelusta löytyy lisää ideoita: http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/321869....

Ja itse kirjassa tietenkin vielä enemmän: http://www.intokustannus.fi/kirja/suomen_talouspol....

Reijo Tossavainen

Vassareiden vaaliohjelmaa voi kuvata kahdella sanalla: älyllisesti epärehellinen.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Olipa älyllisesti korkeatasoinen kommentti...

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Ehkä Tossavainen voisi parilla sanalla yrittää avata...?

Jouni Nordman

Taitaisi olla helppoa, millä vasemmiston linja hoitaa massatyöttömyyden, kun ainoa sen hoitava on pienyrittäjät, sillä heitä on massana riittävästi?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

"Kaikkihan me olemme hyvinvointivaltion kannattajia."

En ole tuosta yhtään varma. Luulen että kaikki olemme oman hyvinvointimme kannattajia, mutta lopulta aika harva hyvinvointiyhteiskunnan, eli kaikkien muidenkin hyvinvoinnin kannattajia – päätellen gallupeista ja vaalituloksista vuodesta toiseen.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Luulen, että moni kannattaa hyvinvoivaa yhteskuntaa ennemmin kuin hyvinvoivaa laiskanpulskeaa valtiota.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Viranhaltija on poliitikon alainen, ei esimies. Kun alaiset alkavat hyppiä silmille, niille annetaan kenkää. Irtisanomisperuste on laillinen.

Valitettava tosiasia on, niin oikeaan kuin blogisti osuukin, että kellään, ei edes Vasemmistoliitolla, ole kuitenkaan mitään muutakaan sanottavaa asiassa. Mitään ohjelmaa ei ole, on vain läjä periaatejulistuksia, jotka eivät kerro mitään eivätkä sido mihinkään, edes moraalisesti.

Mikä on siis konkreettinen oma tai puolueesi esitys asiassa mitä oikein pitäisi TEHDÄ.

Viiden pisteen vihje historiasta: "Työväestön asemaa on rarannettava" ei ole ohjelma, "8 tunnin työpäivä NYT!" on.

Minä ja muut äänestäjät odottelemme vastaustasi innolla.

Helena Koskinen

Kyllä minusta tuo Patomaen mainitsema listakolumni on kovasti konkreettinen juuri toivomallasi tavalla. Oli sen sisällösta sitten mitä mieltä tahansa, on varmaan Patomäelle aika turhauttavaa esitellä sitä aina uudelleen ja uudelleen - keskustelun siitä mihinkään etenemättä.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Tämä kommentti osui naulan kantaan!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #16

MIkähän olisi suora linkki tuohon "listakolumniin", jossa niitä konkreettisia ehdotuksia on. Keskustellaan sitten täällä niistä.

Tuskin se mihinkään johtaa, sillä ainoa, joka näissä asioissa johonkin johtaa, on vaalitulos. Mutta keskustelu voisi toki vaikuttaa siihen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

En löytänyt blogin linkeistä(kään) mitään konkreettista. Toinen oli selostusta termistä hystereesis ja toinen kirjamainos.

Olisiko sinulla linkkiä moiseen listaan.

Jos patomäen konkreettisten esitysten julkaiseminen ei kannata, koska niistä keskusteleminen ei johda mihinkään, mikä on tällaisen(kaan) blogin tehtävä?

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki Vastaus kommenttiin #17
Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #20

Olisiko sinusta, Heikki, rakentamaan näitä uuden teknologian puhtaita ja ihania firmoja Suomeen? Miten hyvin yleisesti olet perillä yrityksen pyörittämisestä Suomessa?

Ja mitä tehdään elvytyksellä joka ruokkii ja etenkin juottaa hetkeksi paremmin toimettomat ihmiset ja sitten jättää jäljelle vain aiempaa enemmän velkaa? Koska ne samat yritykset jotka toimettomille kapistuksia tuottavat joutuvat kuitenkin maksamaan veroillaan ne omien tuotteidensa valmistuksen ja kuljetuksen toimettomille ilman vastiketta, eikö olisi vain selkärankaisempaa käskeä näitä yrityksiä tekemään maksutta tuotteitaan halukkaille toimettomille?

Tulonsiirto ei ole mikään taikasauva vaan hienovarainen keino pakottaa yksi tekemään ilmaiseksi työtä toiselle.

Helena Koskinen Vastaus kommenttiin #21

Ei tietenkään ehdoin tahdoin pidä tehdä kuten ehdotat. Kaiken pitää tietenkin tähdätä kestävään kasvuun ja tuottavuuteen ja jatkuvuuteen. Eihän siinä ole sen kummallisempaa kuin yritysinvestoinneissa yleensäkään. Ihan uusia uria aukovaa yritystoimintaa harvoin syntyy nyrkkipajoissa, siihen tarvitaan leveitä hartioita ja riskinhallintaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #25

"Ihan uusia uria aukovaa yritystoimintaa harvoin syntyy nyrkkipajoissa, siihen tarvitaan leveitä hartioita ja riskinhallintaa."

Tulee mieleen veturiteollisuus jota Tampereella harjoitettiin 90-luvun "pankkikriisiin" asti, nyt veturit tilataan Italiasta tai Saksasta koska Suomessa ei kannata tehdä mitään. Teollisuus on helppo hävittää mutta vaikea uudelleenrakentaa. Kaivosteollisuus on ihan sama juttu, uusliberalistista taloutta viimeisen päälle, häviäjänä suomalaiset.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Laitan vielä uudelleen listan kohteista ja toimenpiteistä tähän: http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1885.... Kannattaa katsoa nuo muutkin linkit, niissä täsmennän omia ideoitani.

Vasemmiston eduskuntavaaliohjelma on yksityiskohtaisempi ja konkreettisempi kuin minkään muun puolueen, se löytyy täältä: http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/vasemmistol...

Monista asioista ja ideoista on myös vielä yksityiskohtaisempia kehittelyitä, perustulosta työtakuuseen ja aktiivisista työllisyystoimista verouudistuksiin. Osa näistä on julkaisematta, mutta monet helposti saatavilla.

Ja viimein kannanottoni omaehtoisen ja luotettavan vas-politiikan puolesta: http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1901....

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

No niin, nyt päästiin asiaan:

Otetaanpa ensiksi tuo puolueen esitys:

Työttömyys

Kaikki tämänlaisia julistuksia: "Parannetaan pienituloisten toimeentuloa. " kuten sanottu, tuo ei ol emikään ohjelma. Listassa ei ole yhtään konkreettistaesitystä, eikä minkäänlaista viittaustakaan siihen, mitä julistusten toteuttaminen maksaisi ja millä se rahoitettaisiin.

Tulonsiirrot: "Kaikkia tuloja on verotettava samassa progressiivisessa verotaulukossa." Tässä selvä ehdotus. "Kaikki tulot" tarkoittaa tietysti myös nykyisiä verottomia tuloja. Kanantan lämpimästi.

Mutta onko tuo ehto hallitukseen menolle? Jos ei, sekin jää julistukseksi.

Tuon ainoan konkreettisen ehdotuksen lisäksi muita ei sitten löydykään. Osa ehdotuksista on jopa keskenään ristiriitaisia - esim. yllä mainittu yhteisperiaate ja osinkojen lähdevero.

"listasta" otettu ensimmäinen kohta heijastelee hyvin sitä seuraavia: "Kohdennetaan 1,05 miljardia suoraan aiempien leikkausten perumiseen (palvelut ja tulonsiirrot)."

Mitä tämä tarkoittaa? Miten ne kohdennetaan? Leikkaukset on tehty "höylällä", joten palautetaanko vähän sinne sun tänne, keskitetysti johonkin, vai "ihansama minne, kunhan kulutusta lisätään"?

Myös muiden kohdalla tulee esille, ovatko ne ohjelima vai julistuksia; ovatko ne ehtoja seuraavalle hallitukselle?

Tärkeiin on kuitenkin tuo veroremonttiesitys: Luovutaan tulonlähdejaosta, kaikki (myös nykyisin verottomat tulot) samalle viivalle ja siihen progressio. Onko se julistus vai ehto hallitukseen menolle?

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

VVM:n väelle on ilmeisesti annettu ohjeeksi markkinoida vain leikkauslistoihin perustuvia kur(j)istavia talouslinjauksia. Tuo ministeriön paperi on laadittu juuri siinä mielessä. Ei ole lupa kysyä, onko EU:n ja sen keskuspankin kaikki nämä vuodet noudattama talouslinja sittenkään oikea. Kenkää tulee, jos ryhtyy kyseenalaistamaan EU:n ja Suomen hallituksen harjoitettua politiikkaa.

Kerran hiljattain radiohaastattelussa eräälle VVM:n asiantuntijalle kerrottiin, että professori Pertti Haaparanta, Jaakko Kiander ja monet ulkomaalaiset talousgurut ovat suositelleet reippaasti elvyttävää talouspolitiikkaa. Tuolta VVM:n henkilöltä menivät pasmat sekaisin ja tulivat jauhot suuhun. Hän suorastaan kieltäytyi keskustelemasta tästä asiasta. Ymmärsin, että tämä teema on VVM:ssä suoranainen tabu.

Onneksi näillä palstoilla voi keskustella. Kysyisinkin blogistilta ja muilta talouseksperteiltä, miten esimerkiksi Yhdysvallat on reippaalla elvytyksellä selvinnyt tästä taantumasta nopeasti kuiville ja ripeään kasvuun. Kysymyshän on samasta taantumasta, joka taisi alkaa Wall Streetin banksterien lurjusteluista.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Timo Uotila. Aivan oikein, no itse en keksi muuta selitystä eli jonkiasteista käskytystä taustalla on. Olennaista näissä VVM:n raporteissa on niiden yksioikoisuus.

VAIHTOEHTOJEN PUUTE lienee oikea ilmaisu. Seuraukset, syyt ovat riippuvaisia toisistaan.

Ajatellaan tilannetta, että 450 000 työllistyisi aidosti ja kohtuullisella palkalla oikeilla työpaikoilla. Koko VVM:n raportti olisi turha. Velkaa voitaisiin ottaa ihan rauhassa. Meinaan vai ettei maksukyvystä kannattaisi pitää huolta.

Työttömyys on kaiken pahan alku ja juuri.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Vaikea valita ketä tai mitä puoluetta äänestää, jos jokainen saa ohjeensa rakenneuudistuksiin samoista lähteistä. Esim: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bilderberg-ryhmä / IMF.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Liisa Polameri

Noilla tiedoilla sinun kannattaa pysyä vaalipäivnä kotona vai oliko tämä yliopistovitsi ?

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Olen kyllä harkinnut pysyä poissa uurnilta vaalipäivänä. Mutta ehkä ei sittenkään. Eikä tuo edellinen ollut tieto, vaan sarkastinen epäily.

Helena Koskinen

Sanos muuta.

Sydäntä kylmäsi kun katsoi illan artonybergiä. Siinä meillä jumalasta seuraava kaikkitietävä, jonka sanoma on niin ällistyttävän lapsellista, ettei sitä kukaan uskalla kysenalaistaa. Ja tämäkin ukko ylijumala ainkin kuvitteli vievänsä suomalaisia politiikkoja kuin pässiä narussa, ilmaisten lounaiden äärellä. Ja ilkesi sillä kehua.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Taloussanomien Jan Hurrilla on järkeviä näkemyksiä tästäkin dilemmasta. Taitaa olla tabu poliitikoille tämä liittovaltiokehitys ja EU:n rooli Suomen talouspolitiikan määrittelijänä:

Lääkettä vai vaarallista myrkkyä?

"EU-säännöt mittaavat julkisen talouden velkaisuutta velan suhteella vuotuisen kokonaistuotannon arvoon. Velkamäärällä sinänsä ei ole väliä, vaan velkaisuuden suhdeluvulla.

Professori Haaparannan ajatus itse itsensä maksavasta elvyttämisestä perustuu havaintoon, että velkaisuuden suhdeluku voi supistua samaan aikaan kuin velkamäärä kasvaa, kunhan elvytyksestä koituu enemmän uutta kokonaistuotantoa kuin sen rahoittamisesta kertyy uutta velkaa."

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2015/03/15/k...

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kun Alexander Stubb sanoo, että on vain yksi asia josta kokoomus ei Säätytalon hallitusneuvotteluissa tingi -laskelmat saadaan Suomen Pankista ja valtiovarainministeriöstä- niin se tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, että on olemassa vain yksi turvallisuusuhka josta ei neuvotella -Ruotsi, ruotsi ja ruotsi- koska kasakka ottaa sen mikä on löyhästi kiinni.

http://ronkko.blogspot.fi/

Nää on muuten tosi kovia poikia, nämä rintama-ajan miesten lapset, Martti Hetemäki, Erkki Tuomioja ja miksei myös Lauri Ihalainen, jonka Niilo Hämäläinen nosti Keski-Suomesta kasvamaan poliittista korkoa. Siellä on yhä vvm:n rappukäytävän seinällä esillä Eugen Schaumanin muistolaatta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Minun mielestäni nykyisessä vaalienalus-talouskeskustelussa Kokoomus ja Vasemmistoliitto vetävät ääripäitä ja muut yrittävät hakea linjaa keskemmältä. Vasemmistoliitto on valmis massiivisiin velkaelvytysriskeihin, Kokoomus taas lupaa liikaa veronkevennyksiä, yhteisenä piirteenä molemmille ohjelmille valtiontalouden ilmeinen epätasapainottuminen entisestään.

Oma kantani, joka vastannee myös yleistä käsitystä SDP:n piirissä on se, että hyvinvointivaltion säilyttäminen on tärkeä prioriteetti, mutta sen rahoituspohjasta on pidettävä huolta myös pidemmällä tähtäimellä. Suomen valtionvelkakirjoihin sijoittavilla tulee jatkossakin olla luottamus siitä, että saavat lainaamansa rahat eräpäivänä korkoineen takaisin, mikä ei välttämättä pidemmän päälle pitäisi paikkaansa, jos Vasemmistoliitto saisi päättää.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Tuo kanta voi kuulostaa arkiajattelun näkökulmasta järkevältä ("suu säkkiä myöten" jne), mutta sivuuttaa peruskeynesiläisen oivalluksen, jonka luulisi kuuluvan myös sosiaalidemokraattisen puolueen tiedolliseen arsenaaliin. Taantuman vallitsessa yritykset säästää tai korottaa veroja paradoksaalisesti johtavat velkasuhteen huononemiseen, mikä johtuu julkisten menojen kerroinvaikutuksesta. Myös historiallisten kokemusten perusteella investointivetoinen elvytys on paras keino katkaista kierre ja saada velkasuhde paremmaksi. Ks. esim. http://www.debtonation.org/wp-content/uploads/2010....

Kumpi on vastuullisemppaa politiikkaa? Katso mitä EU:ssa tapahtuu: "austerity"-politiikkaa on jatkettu vuosia, velkasuhde jatkaa huononemistaan ja työttömiä on Suomen työvoimaministeriön kriteereillä 40-50 miljoonaa.

Kysymystä luottoluokittajien ja komission suhtautumisesta laajaan julkisten investointien ohjelmaan käsittelen mm. uudessa blogissani: http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1906....

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Suomen kohdalla älynpimennys on täydellinen ja pysyvä, joten suomalaisia johdetaan edestä titteleillä, kuten aaseja porkkanoilla. Perinteisesti himoituimpia titteleitä ovat "presidentti" ja "maailmanpolitiikan tuntija" a la Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja. Tämän kevään uutuutena esitellään "toisinajattelijoita", kuten Reijo Tossavainen ja Björn Wahlroos, joita yhdistää "työmies" Matti Putkonen Dianapuiston toimistolla.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Pitää lisätä vielä kevään Nalle-slogan "Kerran sydän vasemmalla, aina sydän vasemmalla", eikä kysytä kuka maksaa Tarja Halosen luennoinnit Harvardissa.

Toimituksen poiminnat