Heikki Patomäki

Patomäen elvytyslista

Presidentti Sauli Niinistö kehotti uudenvuodenpuheessaan poliitikkoja tekemään konkreettisia säästöehdotuksia. Malliksi on esitetty 1990-luvun laman aikaista Liisan listaa, joka sittemmin toimi Paavo Lipposen hallituksen pohjana.

Pääkirjoituksissa ja poliitikkojen puheissa puhutaan myös ”säästötalkoista”. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on lupaillut julkistaa oman leikkauslistansa ennen vaalipäivää. Näillä näkymin sen suuruusluokka olisi 2,3 miljardia euroa.

Tähän mennessä konkreettisimman listan on ehdottanut kokoomuksen Ben Zyskowicz. Hän esittää 2,610 miljardin euron leikkauksia valtion budjettiin. Säästöt syntyisivät ennen muuta pienentämällä tulonsiirtoja. Merkittävä osa säästöistä kohdistuisi kaikkein huonompiosaisten tuloihin.

Lisäksi Zyskowicz pidentäisi työaikaa julkisella sektorilla 15 minuuttia päivässä. Jälkimmäisestä syntyisi hänen mukaansa 870 miljoonan euron säästö. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vähennetään julkisen puolen työntekijöitä.

On aika kääntää talouspoliittinen keskustelu uuteen suuntaan. Ehdotan 6-7 miljardin elvytystä vuodessa julkisten investointien kautta, kunnes talouskehitys saadaan kääntymään. Yksilöidympi lista löytyy alta.

Ennen listan esittämistä on syytä nopeasti vertailla, mitä kokonaistaloudellisia vaikutuksia leikkauksilla / elvytyksillä olisi. Pitkän taantuman, erittäin alhaisten tai negatiivisten korkojen, investointilaman ja korkean työttömyyden aikana julkismenojen kerroinvaikutus on korkea. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan se voisi olla nyt 2-3, mutta ollaan varovaisia ja oletetaan sen olevan 1,7.

Sipilän ja Zyskowiczin leikkauslistojen tuloksena kansantuote alenisi (suhteessa kehitykseen, joka toteutuisi ilman leikkausohjelmaa) reilulla neljälle miljardilla eurolla ja verotuotot sen myötä noin kahdella miljardilla. Lisäksi työttömyyden ja syrjäytymisen aiheuttamat menot lisääntyisivät ainakin sadoilla miljoonilla.

Toisin sanoen Zyskowiczin ja Sipilän leikkauslistat eivät laisinkaan auttaisi tasapainottamaan budjettia, mutta sen sijaan ne kurjistaisivat melkein kaikkia suomalaisia ja aivan erityisesti kaikkein vähäosaisimpia. Varakkaimman kymmenyksen käytettävissä olevat tulot ja varallisuus sen sijaan todennäköisesti lisääntyisivät edelleen.

Entä elvytys sitten? Viiden miljardin lisäys vuoden 2013 reaalibudjettiin tarkoittaisi käytännössä melkein seitsemän miljardin lisäystä verrattuna vuoden 2015 budjettiin. Järkevintä on käyttää nämä varat julkisiin investointeihin. Investointien kerroinvaikutus on paras mahdollinen. Lisäksi investoinnit tuovat tuottoja ja rakentavat tulevaisuuden tuotantokapasiteettia.

Investoinnit täytyy ymmärtää laajasti. Myös inhimillinen pääoma, esimerkiksi koulutus, lasketaan sijoitukseksi. Seitsemän lisämiljardin ohjelmassa panostetaankin koulutukseen ja hoivaan, infrastruktuurin, teollisuuden ja teknologian lisäksi.

Investointiohjelman avulla luodaan myös uutta teknologiaa ja vielä mahdollisimman vihreästi, esimerkiksi neljännen sukupolven kestävän energiatalouden teknologioita.

Tällaisen investointiruiskeen vaikutus kansantalouteen olisi positiivinen. Kansantuote kasvaisi (suhteessa kehitykseen, joka toteutuisi ilman investointiohjelmaa) melkein 12 miljardilla eurolla ja verotulot lisääntyisivät yli viidellä miljardilla. Lisäksi työttömyyden ja syrjäytymisen aiheuttamat kulut vähenisivät kenties parilla miljardilla, kenties enemmällä (100 000 työtöntä maksaa kenties 2 miljardia euroa).

Nopean päässälaskun tuloksena voi sanoa, että jos lisälainaa saa melkein nollakorolla, tällainen investointiohjelma maksaa itsensä takaisin absoluuttisesti. Mikä parasta, julkisen velan suhde BKT:hen alkaa pienentyä, koska BKT kasvaa.

Kaikki hyötyvät. Työttömyys ja syrjäytyminen vähenevät, tulot (palkat ja voitot) voivat nousta, tulonsiirtoja voidaan parantaa, yhteiskunnan perusrakenteet ja toimintaedellytykset paranevat, ja luodaan potentiaalia tulevaisuuden menestykselle.

Valinta on tämä:

  • Zyskowiczin ja Sipilän leikkauslistat jatkavat Suomen kurjistamista
  • Patomäen elvytyslista nostaa Suomen nousuun ja luo uskoa tulevaisuuteen

Ja tässä lopuksi vielä itse Patomäen elvytyslista yksilöitynä. Ensimmäisenä vuonna varoja käytetään myös aiempien leikkausten perumiseen ja siten jossain määrin myös julkiseen kulutukseen. Painopisteen on tarkoitus siirtyä toisena ja kolmantena vuonna vielä enemmän investointien suuntaan.

  1. Kohdennetaan 1,05 miljardia suoraan aiempien leikkausten perumiseen (palvelut ja tulonsiirrot).
  2. Tuetaan julkista kulutusta ensimmäisenä vuonna 1,3 miljardilla eurolla, paljolti kuntien kautta. Illusoriset tehostamispyrkimykset hallinnollista yksikkökokoa kasvattamalla voidaan lopettaa ja huomio keskittää sisällöllisten toimien parantamiseen demokratian ja itsehallinnollisuuden pohjalta
  3. Perusrakenneinvestointeihin suunnataan lisää 1,25 miljardia. Samalla arvioidaan kasautunut investointivaje ja suunnitellaan tulevien vuosien ohjelma sen pohjalta.
  4. Parannetaan varhaiskasvatuksen, peruskoulun, ammattikoulutuksen ja yliopistojen rahoitusta kutakin 200-300 miljoonalla vuodessa, yhteensä 1,0 miljardia.
  5. Kehitetään perinteisiä teollisuuden aloja ja suunnataan niitä tulevaisuuden tarpeisiin uusilla investoinneilla, 1,0 miljardia.
  6. Pannaan alulle uusia teknologiaryppäitä ja niiden edellyttämää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tähän kuuluu, että edistetään siirtymistä kestävään, uusiutuvaan ja hajautettuun energiatalouteen. Kehitetään uusiutuvan energian teknologioita ja tehdään niistä osa Suomen suhteellista etua maailmantaloudessa. 0,8 miljardia.
  7. Tuetaan täystyöllisyystavoitetta työtakuulla ja aktiivisella työllistämis- ja uudelleenkoulutusohjelmalla. 400 miljoonaa euroa.
  8. Toteutetaan perustulo kahdessa vaiheessa niin, että lisäkustannukset verrattuna nykyiseen järjestelmään jäävät muutamaan sataan miljoonaan euroon vuodessa. Vuoden 1 kustannukset jäävät valmisteluun ja alustavaan kokeiluun, 50 miljoonaa.
  9. Toteutetaan rakenteellisia uudistuksia, joiden tarkoitus on edistää paitsi talouden dynamiikkaa niin ihmisten hyvinvointia ja demokratiaa. Sijoitetaan 100 miljoonaa euroa veronkierron torjumiseen, kansainvälisen veroparatiisitoiminnan lakkauttamiseen ja verotuksen ja lainsäädännön muuttamiseen siten, että tehdään markkinakilpailusta reilumpaa pienille yrityksille ja osuuskunnille.
  10. Aletaan valmistella uutta yliopistolakia, joka perustuu tieteen ja taiteen vapauden, demokratian ja sivistyksen arvoille. Tuetaan taloudellisesti niitä yliopistoja, jotka aktiivisesti ja nopeasti siirtyvät myös omissa käytännöissään edistämään näitä arvoja. 100 miljoonaa euroa.

 

YHTEENSÄ: 7,05 miljardia euroa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (84 kommenttia)

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Suomen valtion budjetiksi vuodelle 2015 on arvioitu noin 53 miljardia euroa. Valtion tulot kokonaisuudessaan ovat noin 48 miljardia euroa ja valtion velkaantuu vuodessa noin 5 miljardin euron verran.

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2015&...

Patomäki ehdottaa seuraavaa:

"On aika kääntää talouspoliittinen keskustelu uuteen suuntaan. Ehdotan 6-7 miljardin elvytystä vuodessa julkisten investointien kautta, kunnes talouskehitys saadaan kääntymään. Yksilöidympi lista löytyy alta."

Mistä Patomäki aikoo taikoa tuon 6-7 miljardia euroa? Veroja ei oikein voida kiristää jos halutaan talouskasvua. Ainoa vaihtoehto on velkaantua lisää.

Suomella on jo nyt melkein 96 miljardia euroa velkaa. Onneksi kyseisen velan korkoprosentti on tällä hetkellä noin 2% tuosta summasta eli noin 2 miljardia euroa. Kuitenkin kannattaa muistaa, että Suomen valtionvelkojen korkoprosentti oli vuonna 1995 noin 10% ja euroaikana aina vuoteen 2008 asti noin 4%. (Lähde: Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja 2014, 256)

Patomäen reseptillä Suomi tulisi menemään Kreikan tielle. Sillä tiellä valtio velkaantuisi yli 10 miljardia euroa vuodessa. Se johtaisi ennemmin taikka myöhemmin siihen, että valtionvelkojen korot alkaisivat nousemaan. Jos nyt valtionvelkojen korot nousevat yhden prosenttiyksikön verran, niin tuon nousun kustannukset Suomen valtiolle ovat noin miljardi euroa. On hyvinkin mahdollista, että Suomen valtion velkojen korkoprosentti palaa jonnekin 4 taikka 5 prosentin tasolle.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Koska ei ole omaa keskuspankkia ja EKP on konservatiivinen, lainaaminen on ainoa vaihtoehto. Kun korot ovat hyvin alhaiset (tai jopa nollassa tai negatiiviset) ja kerroinvaikutus on korkea, tässä ei ole ongelmaa.

Kuten jutussa totean ja kirjassa "Suomen talouspolitiikan tulevaisuus" esitän tarkemmin, ohjelma maksaa itsensä takaisin. Itse asiassa tämä on ainoa järkevä tapa välttää hidas luisuminen Espanjan tielle. Kerroinvaikutuksen takia leikkauslistat vain pahentavat velkaongelmaa.

Kun talous saadaan elvytyksen ja investointien avulla kasvuun, velanotto voidaan lopettaa ja velkoja alkaa maksamaan pois. Myös minä pidän velkaantumista kansainvälisille liikepankeille lyhytnäköisenä politiikkana.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

On totta, että tänään korot ovat erittäin matalat. Se ei kuitenkaan tarkoita, että jos Suomi alkaa velkaantumaan massiivisesti, että ne tulevat pysymään matalina. Vanhoja velkoja pitää maksaa ottamalla uusia velkoja ja niiden korot voivat huomattavasti korkeammat kuin aikaisempien velkojen.

Se, että Patomäen esittämä ohjelma maksaa itsensä takaisin on Patomäen näkemys. Mielestäni tuo Patomäen teoria kuulosta siltä, että valtiovalta pyrkisi finanssiasioissa huijaamaan markkinavoimia. Lisäksi epäilen, että Patomäki aliarvioi markkinavoimien reaktionopeuden hänen suunnitelmaansa vastaan.

Mielestäni Patomäki ei ole ottanut huomioon kansantalouden syrjäytymisvaihtoehtoa laskelmissaan:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Syrj%C3%A4ytymisvaikutus

Syrjäytymisvaikutus osaltaan eliminoi osan kokonaiskysynnän kasvusta. Toisin sanoen velkaa voidaan ottaa ja sillä voidaan kasvattaa kysyntää. Rahamäärän ja kysynnän kasvaminen johtavat korkojen nousuun, joka syö Patomäen olettamasta talouskasvusta. Yksityisen sektorin halu ja kyky ottaa lainaa ja investoida heikkenee. Se, että kuinka suuri on syrjäytymisvaikutus, niin sitä vaikea ennustaa oikein.

Suomen tilanne on ikävä siinä mielessä, että maamme velkaantuminen pitäisi saada loppumaan ennen kuin velkojen korot alkavat nousemaan. Tämän takia julkisten menojen leikkaukset ovat välttämättömiä.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki Vastaus kommenttiin #4

Kyllä keskustelen myös syrjäytymisvaikutuksesta kirjassani. Raha on endogeenista ja sen tarjonta nyt niin runsasta & keskuspankit/EKP yrittävät elvyttää luomalla lisää rahaa rahoitusmarkkinoille, että pelko on näissä olosuhteissa aiheeton. Täystyöllisyyden ja toisenlaisen rahapolitiikan oloissa tilanne voisi olla toinen, mutta nyt ongelmaa ei ole.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Nyt Suomi voisi todella ottaa lisää lainaa elvytykseen,korkoataso menossa lassa alaspäin syvemmälle miinukselle.Silti Suomi Euroopan kärkipäässä julkisen velan suhteessa BKT:een. 5 mrd:n euron laina nostaisi osuuden vasta 65%:iin.So what?
Vert.vastaavat luvut: Espanja 97%, Italia 138%, Belgia 108%, USA 105%. What Is the problem?

Välttämättömiin julkisiin investointeihin kuten:teiden rakentaminen ja kunnostamiseen, homekoulujen saneeraukseen, asuntojen remonttitukeen, investoinnit kotimaiseen energiaan: puuhakkeen käytön lisäys, samaten turpeen, maalämmön jne.
Syntyisi runsaasti uutta työtä ja energian tuontia korvattaisiin.
Ehdotan vielä yhtä miljardia vaalikaudeksi eli 250 000 milj. euroa/ v pk-yritysten tukemiseen: t&k, vientihenkilöiden palkkaukseen ( muutama tuhat henkeä konkreettiseen myyntiin eikä markkinointiin ja "mapitukseen" sekä osaavien ja kokeneiden vientikonsulttien vuokraukseen ).
Saataisiin kasvua ja optimismia välittömästi.
Pelkät leikkaukset ovat depressiviisiä toimia, jotka lopulta eivät hyödytä ketään muita kuin Brysselin byrokraatteja ja kansallisvaltioiden kyykyttäjiä.

Käyttäjän PetriKRundelin kuva
Petri K Rundelin

Tässähän se Heikiltä tulee se kaiken "A ja O":

"Kerroinvaikutuksen takia leikkauslistat vain pahentavat velkaongelmaa."

(muu on lillukkaa)

Eli:
->Investoinneilla saadaan lisää työtä ja kulutusta.

->Ja lisälääkkeenä saadaan verotuksen kautta työläisille ja köyhimmille lisää
rahaa kulutukseen, jolloin saadaan lisää työpaikkoja ja kulutusta.

-PR

Antti Jokela

"Järkevintä on käyttää nämä varat julkisiin investointeihin. Investointien kerroinvaikutus on paras mahdollinen."

Listan kohdat 1, 2, 7 ja 8 eivät vaikuta investoinneilta vaan lisäkuluilta. Niiden yhteissumma on 2.8 miljardia euroa, eli 40% koko paketista. Eikö ne pitäisi perustella eri tavalla?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Erotaan EUsta ja toteutetaan säästyneillä rahoilla Patomäen lista.
Vielä jääkin miljardeja, jolla voidaan joko elvyttää lisää tai maksaa vek valtion velkoja.

Henry

Jouni Nordman

Jos investoidaan julkisenpuolen tietojärjestelmiin yhdemukaistuksen, niin panostus miljardi, tulot 3-5 miljardia. Joka tulee sekä Työtehoseuran kautta, että järjestelmien ylläpito kuluista. Eli ei tarvitse tehdä kuin se mitkä isot yhtiöt jo on tehneet, eli ottaneet tietotekniikan hyödyt kunnolla käyttöön.

Tässä juuri paperin pyörittäminen joka johti Helsingin sosiaaliviraston ja terveysvirasto tiedottamisen puutteista, jossa uhri oli 8v lapsi, jonka viranomaisille himmelin tuotteita käsitellään oikeudessa. Eli paremmat tietojärjestelmät parantaa tiedonkulkua, joka ennalta ehkäise viranomaisten sekoilua.

Eli lisää virkamiehiä ei tarvita, jos niiden johtaminen vain tehostetaan, eikä sillein että itse palvelun käyttäjät kärsivät siitä kun heidän asiat ovat sekasin sillein, että aina kun virkailija muuttuu aloitetaan asiat alusta, eli malli on lainattu Kafkalta.

Tapani Lahnakoski

Niinistö ehdotti kutakin miettimään säästökohteita, jotka vaikuttavat ehdottajan omaan talouteen. blogistin tapauksessa yksi ehdotus voisi olla professorien palkkojen laskeminen.

Yrjö Matilainen

Joo, otetaan velkaa kuin kreikkalainen, ja sitten kun ei pystytä maksamaan sanotaan että se on pankin syy kun antoi niin paljon lainaa. -Ihan kuin se tumma hevosmies Lahdesta, jolle Päijät-Hämeen säästöpankki antoi 80-luvun lopussa lainaa hevoskauppoja varten!

Matti Rissanen

Luulisin, että tämän hra Patomäen talous- ym tieteelliset meriitit on jo perattu tuolla

http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.com.es/2015...

Taisi olla jo osa III

Käyttäjän TorstiThtinen kuva
Torsti Tähtinen

EI me voida luoda lisää työpaikkoja ,kun on huutava työvoimapula.

Olavi A Honka

Onko tämä jokin kirjan myynti blogi?

Nuo talousopit on aika kaukaa todellisuudesta, velalla ei paljon rakenneta. Illuusio siitä että se manna sieltä sitten joskus tulee, ei ole realismia. Tuo listakin on lähinnä naurettava, varsinkin kohta 6. Kenellä nyt viiraa??!???

Me olemme eurossa eli devalvaatio asetta ei ole käytössä (jumalan kiitos) ja vaihtoehdot ovat täällä kotimaassa. Nyt kulutetaan enemmän kuin tienataan eli kuluja on karsittava. Miksi ei kaikkia uusia jo sovittuja kululisiä laiteta jäihin 4. vuodeksi? Eli keneltäkään ei oteta mitään pois, vaan ei anneta lisää? Indeksit yms vain jatkaa kulujen nousua loputtomiin. Jotenkin käsittämätöntä miten tämä ei uppoa.

Jos kotitaloudessa kulut suurempia kuin tulot, säästetään kuluissa.

Vasemmistonkin tulisi nähdä ettei työpaikat synny valtiolla, vaan yrityksissä. Ilman työtä ei ole tuloja eikä siten verotuloja, joilla tätä yhteiskuntaa ylläpidetään. Huh huh....

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Me olemme eurossa eli devalvaatio asetta ei ole käytössä (jumalan kiitos) ja vaihtoehdot ovat täällä kotimaassa."

Mitä vaihtoehtoja meillä on? Mieti samalla vaikutukset kansantalouteen?

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Talouden perusasioita.

Nykyään valuutat kelluvat = niitä ei voi yön yli devalvoida, ne devalvoituvat = hakevat oikean arvon suhteessa maan kilpailukykyyn markkinoilta.

Velalla on rakennettu kaikki tässä maassa joten se väitteestäsi "velalla ei paljoa rakenneta".

Valtio jolla on oma keskuspankki ja valuutta voi järkevällä talouspolitiikalla velkaantua käytänössä tappiin asti, nimittäni kun on velkaa pääosin itselleen niin ei ole väliä takaisinmaksuista, tai jos haluaa maksaa niin maksaa itselleen.

Valtiontalouden rakenteilla ei ole mitään tekemistä ykstyisentalouden rakenteilla.

Opettele perusasiat.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

HP: "10. Aletaan valmistella uutta yliopistolakia, joka perustuu tieteen ja taiteen vapauden, demokratian ja sivistyksen arvoille. Tuetaan taloudellisesti niitä yliopistoja, jotka aktiivisesti ja nopeasti siirtyvät myös omissa käytännöissään edistämään näitä arvoja. 100 miljoonaa euroa."

Tässä kohdassa omakin ajatukseni lie, Heikki, sisäänkirjoitettuna - vaikka et sitä ilmaisekaan jyrkästi kuten minä teen. Nimittäin se että yliopistojen hallituksista ulkopuoliset eli elinkeinoelämä on palautettava paikalleen eli pois. Kuten asianlaita oli ennen Henna Virkkusen tuottamaa yliopistojemme autonomian hävittänyttä lakia. Humboldtilainen sivistysyliopistoidea ajatuksestasi tulee mieleeni.

Kiitos, että sinä annoit, pitkästä aikaa, jotakin myönteistä ja tervettä esitykseksi yliopistoistamme. Tällaista perusviisasta ja yksinkertaisen totuudellista ajatusta en muista aikoihin kenenkään julkisesti esittäneen.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Pääsanoma Patomäen listalla lienee se, että valtiota ja valtiontaloutta ei hoideta samalla tavalla kuin kotitalouksia tai yritystä, varsinkaan suuryritystä. Valtion säästö on usein hölmöläisen hommaakin typerämpää: yleensä suora säästö tulee maksamaan moninkertaisesti ns. pitkässä juoksussa. Sen sijaan sijoittaminen työvoimavaltaisiin kohteisiin saa aikaan päinvastaista. Lisäksi valtion tuotto on osittain syytä olla jotain paljon arvokkaampaa kuin pelkkä raha – henkistä pääomaa kun ei rahassa ole järkeä laskea.

Esimerkiksi perustulo: kun asiaa katsoo yksinkertaisin silmin, se näyttää ilmaiselta ja hukkaan heitetyltä rahalta. Mutta jos asiaa katsoo hiukankin pidemmällä tähtäimellä, se on tuottava järjestelmä, sillä ne, jotka perustulosta hyötyisivät (pienituloiset), käyttävät rahansa taatusti, eivätkä kätke niitä tai sijoita hyvin itselleen tuottaviin kohteisiin, mutta ei yhteisölle. Varakkaat eivät kuluta kuin osan rahoistaan niin, että se päätyisi kiertoon ja hyödyttäisi yhteiskuntaa. Samalla byrokratia ja vähävaraisten kiusaaminen päättyisi, ja vaikka byrokratian toteuttajat joutuisivat työttömiksi, perustulomalli hyödyttää heitäkin – ja talouden perustulon myötä kasvaessa he pääsevät myös toisiin töihin.

Työ itsessään on määriteltävä uudelleen ja otettava uudelleenarviointiin sen ja rahan suhde. On pysäytettävä kehitys siihen suuntaan, että pian puolet kansasta tekee työt ja toinen puoli ei sitä saa tehdä, koska sen ensimmäisen puolikkaan työn tulokset valuvat pienen omistajaluokan taskuihin – sen, joka hyödyttää yhteisöä mahdollisimman vähän.

Aina kun kuulen jonkun puhuvan Oy Suomi AB:sta, poistan varmistimen.

Käyttäjän JariHollsten kuva
Jari Hollstén

Voi taivaan vallat mitä uskomatonta soopaa. Ei kai blogistilla ole sentään oikeaa valtaa missään eihän?

Janne Suuronen

Kova on äijällä lista ja väitteet.

Linkki IMF:n laskelmiin ja julkaisuun, jossa Suomen fiscal multiplier lukemat kerrotaan ?
Laskelmat auki, joilla olet päätynyt investointiohjelmasi melkein "euron" tarkkoihin lukuihin.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Miltä valtionvelkakirjojen ostajien silmissä näyttäisi se, jos Suomi yhtäkkiä lisäisi vuotuista velanottoaan 7-9 miljardista eurosta tuplamäärään? Menisivätkö ne edelleen kaupaksi "lähes nollakorolla"?

Olavi A Honka

Patomäen teoria menee kai niin että valtio kuluttaa 1 mrd euroa ja veroina tulee takaisin 3-5mrd euroa.....

Yllä olevassa linkistä löytyy Patomäen arvostelijoita, jotka kyllä aika totaalisesti tyrmäävät nämä Patomäen teoriat. Samoin siellä ihmetellään miten tällainen henkilö voi toimia yliopistolla proffana. Sääliksi käy opiskelijoita, joita näillä teorioilla harhautetaan, tulee myöhemmin aika kylmät vastaan....

Herra varjelkoon jos näitä pääsee lisää Arkadianmäelle lakeja säätämään!

ulf fallenius

Ei mitään velkaelvytystä vaan reilut veronalennukset palkka ja kulutusveroihin niin johan talous lähtee pyörimään ja veroja tulee loppupeleissä enemmän ja työttömyys vähenee.Ei se todella sen vaikeampaa ole.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Kerros vähän lisää tästä mekanismista? Millaisissa maissa veropottia on kasvatettu kun veroja on alennettu? Missä veroasteessa menee ns. nollapiste?

Merkittävin syy valtiontalouden alijäämän kasvuun on yhteisöveron alentaminen. Kyseisen toimen piti myös lisätä työllisyyttä ja kilpailukykyä. Häkämies, Kokkila ja Alahuhta nauravat magiasti.

Työllisyys ei nouse ennen kuin työlle löytyy maksaja. Yksityinen sektori sitä ei halua tehdä koska verotusta ja lakeja on muutettu niin että erillaiset veroparatiisit ja ansion nostaminen pääomapainoitteisesti on mahdollista.

Heikille sen verran että tiedät varsin hyvin että unionissa keskuspankki ei tule elvyttämään.

Antti Jokela

"Kerros vähän lisää tästä mekanismista? Millaisissa maissa veropottia on kasvatettu kun veroja on alennettu?"

Esimerkiksi Suomessa. Kun yhtiövero vuonna 1993 käytännössä puolitettiin (25%:iin), niin yhtiöverokertymä moninkertaistui.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #33

Saisikohan jotain konkreettisia lukuja ja lähteitä??

1993 verouudistuksen suurin muutos oli pääomatulojen ja palkkatulojen eriyttäminen. Noh jokainen näkee mitä sontaa se oli. Toisekseen verotulot kasvoivat juu tuon uudistuksen jälkeen, mutta syynä tähän pidetään veropohjan laajentamista ei yritysverojen alentamista.

Verohallinto itse toteaa näin
"Verohallinto pani toimeen 1990-luvun alussa ne veropoliittiset ratkaisut, jotka lama aiheutti. Veroja kiristettiin, tuloveroasteikkoihin ei tehty inflaatiotarkistuksia ja liikevaihtoveroa
sekä lähdeveroa nostettiin. Vuodesta 1992 lähtien palkansaajien veroja
korotettiin myös ns. työllisyysverolla, joka seuraavina vuosina korvattiin työttömyysvakuutusmaksulla.
Vuodesta 1993 alkaen palkansaajat maksoivat myös kolmen prosentin
suuruista työeläkemaksua. Samaan aikaan yrityksiä pyrittiin tukemaan työllisyyden turvaamiseksi myös verotuksen keinoin. Esimerkiksi yksityisten työnantajien sosiaaliturvamaksua alennettiin.
Vuoden 1993 iso verouudistus oli pääomaverouudistus. Silloin eriytettiin toisistaan pääoma- ja ansiotulojen verotus. Ansiotulojen verotus perustuu progressiiviseen veroasteikkoon. Pääomatuloja verotetaan kiinteän verokannan mukaan."

Norjassa yhteisövero on 27%, öljyalaa valtio verottaa 78% mukaan. Työttömyys 4% luokkaa, että sellaisia aikoja.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #34

"Saisikohan jotain konkreettisia lukuja ja lähteitä??"

Epäiletkö? Toki lukuja löytyy monestakin paikasta. Tässä vaikkapa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen esitys vuodelta 2011, kun se sattui googlen pyydykseen ensimmäisenä. Yhteisöverokertymä 1987–2010 löytyy sivulta 17:

https://www.vatt.fi/file/talouden%20rakenteet/osio...

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Tähän toki yritetään saada muutosta EU-politiikassa -- tällä hetkellä Syriza on paras toivo edes jonkinlaisen muutoksen aikaansaamiseksi.

Olen kuitenkin laatinut elvytyslistan ja sillä oletuksella, että tähän hätään Suomi joutuu toimimaan yksin ja lainarahalla. Se ei ole ideaalinen asetelma, mutta kuitenkin toimii -- ja kun se saa toimimaan, menestys vaihtoehtoisella ohjelmalla toimii myös argumenttina EU:n muuttamisen puolesta.

Kirjassa viittaan toisaalta myös sellaiseen kehitysmahdollisuuteenkin, että myös Suomen kannattaisi ryhtyä pohtimaan eron mahdollisuutta eurosta.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #36

Syrizan rivit rakoilevat paraikaa kun tätä kirjoitetaan. Saksa kepitti Syrizan 100-0 lainaneuvotteluissa koska Syrizalta, niinkuin vasemmistolta lähtökohtaisesti, puuttuu rohkeus tehdä se mitä tarvitaan = Grexit.

Euro hajoaa, siitä ei ole epäilystäkään. Saksa maailman neljänneksi suurimpana taloutena vie ja muut vikisevät. Saksan takana hääräävät sitten merentakaiset ystävät.

ulf fallenius

Mekanismi veronalennuksissa on se että kysyntä lisääntyy ihan heti ja työpaikkoja syntyy ja valtion vastuu toimettomista vähennee.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #48

Ei pidä paikkaansa. Suomen yhteisöveronalennus ei ole tuonut mitään mainitsemistasi asioista.

Verot on perittävä niiltä joilla on paras veronmaksukyky, tämä on verotuksen ykkösperiaate.

ulf fallenius Vastaus kommenttiin #52

Jarmo Nevalainen yhteisövero ei ole kuin yksi vero ,tarkoitin ihan kaikkia veroja pitää alentaa .Mutta totuus on se että yhteisövero olisi pitänyt laittaa nollille silloin Suomi olisi vasta houkutteleva maa yrityksille muuten menevät muualle niin kuin on käynyt.Kyllä herätyskellot pitää soida viimeistään kuin rahapako on suurempi Suomessa kuin Kreikassa mikä on valitseva tilanne tällä hetkellä.Suomessa pitää tehdä täysikäännös verotuksessa jos haluamme olla osa globaalista taloutta tai sitten Kreikat odottaa mikä on se todennäköisyys tällä meiningillä.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #57

Kokonaisveroaste on Suomessa lähes ennätyslukemissa. Suurin syy tähän on veronkannan leventäminen. Veroa maksetaan nykyään mitä merkillisimmistä asioista.

Kohti tasaveroa kulkeminen on ollut suuri virhe. Totaallisen huono talouspolitiikka on ollut suuri virhe.

Olla osa globaalista taloutta =). Sitä ovat hallituksemme ja eduskunta halunneet viimeiset 25-vuotta. Mitä kivaa se onkaan tuonut.

Verot on perittävä niiltä joilla on paras veronmaksukyky, tämä on verotuksen ykkösperiaate.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #63

Suurin syy laskennallisen vero-osuuden kasvuun Suomessa on se, että julkinen valta on alkanut maksaa veroa itselleen itse tuottamista palveluista, joita se itse ostaa. Nämä verot sitten maksetaan kerätyillä veroilla.

Nerokasta.

ulf fallenius Vastaus kommenttiin #63

Se jolla on veronmaksu kykyä niin omaa armeijan verran juristeja jotka helpottaa veronmaksua niin siihen on turha takertua.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Yhteisvelkavaluutta se varsinainen ongelma on.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Vaikka en ole itse ekonomisti, väittäisin että Patomäen elvytyksellä olisi mahdollisuus toimia siinä tilanteessa että Suomella olisi oma valuutta ja oma keskuspankki jonka kautta rahaa pumpattaisiin markkinoille.

Tällöin tietty inflaatio nousisi ja rahan arvo laskisi, mutta sehän on tavallaan elvytyksen tarkoitus ja funktio jonka kautta se toimii.

Eli ei Patomäen ehdotus sinänsä ole huono, mutta en usko että eurovaluutassa ollessa velkaelvytyksellä olisi juuri hyötyä. Merkittävä osuus uudesta velasta kun valuu Suomesta ulos eikä jää pyörittämään kansantaloutta.

Muiden esittämät leikkauslistat ovat huonompia kuin Patomäen lista ja johtavat melko varmuudella vain talouden supistumiskierteeseen.

Euro on kansantalouden pakkopaita.

Käyttäjän timpuri kuva
Timo Uppala

Vaikka en ole pätkääkään Patomäen linjalla, pisteet ja hatunnosto blogistille konkreettisen esityksen tekemisestä Suomen tilanteen parantamiseksi.

Iso BUUU niille EK-vaaliehdokkaille, jotka eivät itse tee konkreettisia esityksiä. Etenkään ne, jotka ovat päättäjinä. Mistä leikataan? Minne laitetaan lisää? Mitä muutetaan?

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Kolumnin kirjoittaja on oikealla asialla. Nyt ei ole leikkauslistojen aika. Leikkaamalla on yritetty ratkaista ongelmia jo muutama vuosi - ja talous on vajonnut yhä syvemmälle. Tämä oli jo kolmas kerrassaan miinusmerkkinen vuosi.

Erityisen lämpimästi kannatan kohtaa 9, jossa esitetään veronkierron estämistä ja veroparatiisien sulkemista ja boikotointia. Se tuottaisi jo huikeita lisätuloja.

Miksi sitten pääomapiirit puhuvat vain kur(j)istuslinjasta ja leikkauslistoista? Ennen kaikkea siksi, että sellainen politiikka ajaa köyhiä kyykkyyn ja lisää tuloeroja rikkaiden eduksi.

Yhden lisäkohdan toivoisin Patomäen listaan. Se olisi eläkeläisten leikattujen indeksien vääryyden oikaiseminen. Eläke on jotain 60 prosenttia palkasta. Ei siinä ole varaa leikkauksille. Kun leikkauksia on jatkettu vuodesta vuoteen, eläkeläisten tulot ovat jääneet huikeasti jälkeen palkoista ja elinkustannuksista.

Eläkeläisille olisi menneiden vääryyksien korjaamiseksi annettava korotettuja indeksejä. Näin köyhimmät eläkeläiset saataisiin leipäjonoista leipäkauppoihin maksamaan ALVia, tuota huikeaa tasaveroa.

Tässä valossa on myös aivan kohtuutonta, että pieni- ja keskituloisilla eläkeläisillä on ollut korkeampi veroprosentti kuin työpalkkaa saavilla.

Tämä elvyttäminen ei sitä paitsi ole mitään äärivasemmistolaista politiikkaa. Sen avulla nimittäin Bushin ja Obaman hallitukset nostivat USA:n nousuun banksterien ja talouskeinottelijoiden lurjustelemasta vuoden 2007 katastrofista, sijoitusyhtiöiden konkurssiaallokosta.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Investointien kohdalta voidaan todeta että parlamentaarinen liikenteen korjausvelka komitea totesi Suomella olevan noin 2,5 miljardin euron infra korjaukset odottamassa.

Edellä mainituista kuitenkin jätettiin -kaikessa hiljaisuudessa ja poliittisessa konsensuksessa ilmeisesti Liikennepoliittisen selonteon vuodelta 2011 tehdyn poliittisesti EU liikennepolitiikasta irtautumisen ja eri linjoille lähdön takia vesiliikenteen kehittäminen pois - vesiliikenteen korjausvelat käsittelemättä samoin kriteerioin mitä raide ja maantie liikenne.

Tämän voi päätellä aivan yksinkertaisesti siitä että vesiliikenteessämme ei ole tehty kaluston kehittymisen vaatimia infran parannuksia sitten vuoden 1960 luvun - (90 Keitele Päijänne , mutta se jätettiin torsoksi vajaaksi kun siltoja ei nostettu rahtilaivakorkeuteen)

Eli sisävesillämme odottaa ainakin noin 1,5 miljardin euron vaje mikäli tahdotaan seurata Ruotsin esimerkkiä ja parantaa kestävän kehityksen ja EU liikennestrategian mukaisesti liikenteemme infraa. (www.vesitiet.fi seminaari 21.01.2015 esitelmät Ruotsin käynnissä olevista sisävesiliikenneinfra korjauksista)

Liikennevirastossa tämän linja tuloksellisuudesta on kyllä tieto - pääjohtaja Vehviläisen esitelmä Saimaan kanavan 40 vuoden vaikutuksista vuodelta 2009

http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liiken...

muttei sitä ole hyödynnetty laisin . Ja jätetty kyseinen analysointi tai/ja tutkiminen tietoisesti tekemättä.

Samat ja suuremmat vaikutukset , mitä Saimaalle on saatu , mikäli - tuolla 1,5 miljardilla - laitettaisiin Keitele Päijänne Tampere ja Lahti suoriin vesiliikenteen meriyhteyksiin.

Ongelmana on todella se että kukaan ei edes voi tutkia asiaa kun se ei ole hallitusohjelman mukaista vaan hallitukselle tuotetaan tietoisesti kymmeniä pelkästään alle 1 tehokkuusasteen raide ja maantie liikenteen projekteja toteutettavaksi - nyt niitä on jo kasassa lähes 20 miljardin euron edestä(Pisara/Tallina Helsinki /Murmansk/Äänekoski /Sokli –vain joitain mainitakseni ) , joilla ei meidän kaksinkertaisesti kalliimpaa logistiikka kustannuseroa Ruotsiin saada ikinä kiinni.

Jopa työmarkkinajärjestöt(SAK ja EK) ovat yhteistyössä LVM:n kanssa tutkineet noita Ruotsin ja Suomen liikenteen eroja ja jättäneet tietoisesti tilaamatta vesiliikenneosuuden lobbausraportteihin . viite Pellervon tutkimuslaitos vertailuinfra raportti 5.2.2015

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Joskus selviää -olettaen että selvitämme perustaen ihmisjärkeen ja siihen nojaaviin tieteisiin - myös lapsenuskoisten suomalaisten ahkera juoksuttaminen Ukrainan asioita sotkemassa, etenkin vanhalestadiolainen Pentikäisen veljeskunta Juha, Mikael ja Antti.

Myös kärsineen juutalaisen pojan lapsekas ilme orjantappurakruunu pään yläpuolella Suomen Pankin valtuuston puheenjohtajana, kuten myös maailman rikkain suomalainen Poju, asekauppias Tampereelta.

Ja entä kulttuurin vientipäällikkö Tuomiojan Eki, tuo Eira-Töölö-Tuusulan kyläkosmopoliitti, jonka esivanhemmat ovat kantaneet hänen puolesta omakohtaisen riskin lähtemisestä kaukomaille omilta syntysijoiltaan?

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Heikki on laatinut liian vaikean listan ymmärrettäväksi pekosille,arhinmäeille ja yrttiahoille. Korhonen lienee ainoa, joka pystyisi hahmottamaan tätä sinänsä mahdollista listaa. VL:n kansanedustajat ovat tyypillisiä yhden asian edustajia, eikä heillä tunnu riittävän energiaa ottaa muista asioista selvää ja muodostaa kantaa niistä suuntaan tai toiseen. Ilmankos ne on eduskunnassakin tungettu vasempaan yläkulmaan, vähän niinkuin pois framilta. Turhaakin turhempi joukkio.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Suomen hallitus, jossa mm. Vasemmistoliitto toimi, perusti näkemyksensä kasvulle, jota ei tullut. http://www.tradingeconomics.com/finland/gdp-growth
Sen sijaan se ei koskaan vakavasti pohtinut Patomäen kommentin (#2) alun lausetta: "Koska ei ole omaa keskuspankkia..."

Kun sitä lausetta jatkaa, voi kysyä: Olisiko sittenkin parempi, että Suomella olisi oma keskuspankki ja samalla oma rahapolitiikka? Mitkä asiat olisivat silloin toisin kuin "konservatiivisen EKP:n" määritellessä korkoa ja rahan määrää? Ongelmahan on kauan sitten tunnistettu:
https://www.youtube.com/watch?v=PqaMaHdGazs

Miksi EMU:ssa (euroalue) roikkuminen hinnalla millä hyvänsä on myös vasemmistoliiton lempilapsi, sitä on ollut vaikeata saada selville?
Yhä useampi alkaa nähdä yhteyden mm. oman elvytystarpeen ja (lippis)euron tukahduttavuuden - eli euroryhmän kriisimaiden auttamisen - välillä.

Miten kasvuaan tai elvytyskriisiään - jos sellainen on havaittu - hoitavat esim: Ruotsi, Tanska, Iso-Briannia, Norja? Ja miten siinä on onnistunut mm. USA?
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/09/28/m...

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

"3. Perusrakenneinvestointeihin suunnataan lisää 1,25 miljardia. Samalla arvioidaan kasautunut investointivaje ja suunnitellaan tulevien vuosien ohjelma sen pohjalta."

Tuohon on helppo yhtyä, että infrastruktuurin kehittämistä pitää tehdä lama-aiikoina. Infrastruktuuria ei pidä miettiä yhden hallituskauden vaan vuosisatojen tähtäimellä. Jos rakastamme maatamme, haluamme kehittää sitä ajatelllen ennenkaikkea tulevia sukupolviamme.

Pari tällaista aloitusvalmista struktuurihanketta esitän tässä:
1. Moottoritie Helsingistä Ouluun ja edelleen Tornioon. Tällä rakennetaan kestävää arvoa maan pohjoisille osille ja parannetaan liikenneturvallisuutta.
2. Junaradan rakentaminen Kemijärveltä Ivaloon. Tämä on tarpeen Lapin kaivoshankkeiden mahdollistamiseksi ja hyödyttää matkailuelinkeinoa. Tavaraliikenne Koillisväylän kautta tulee ennusteiden mukaan lisäänntymään jo lähivuosikymmeninä, joten rautatieprojekti jatkuisi myöhemmin valtakunnan rajalle. Nyt voimassa oleva päätös yliraskaan rekkaliikenteen mahdollistamisesta Soklin tulevaan kaivokseen on lyhytnäköinen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Olen samaa mieltä, että infrastruktuurirakentaminen on edullista laman aikana monestalkin syystä. Samaten silloin voisi kuroa umpeen jätettyä kunnossapitovajetta.

Moottoritie Helsingistä Ouluun lienee kuitenkin kestämätöntä liikennepolitiikkaa. Siinä suhteessa uskon pari vuotta sitten tehtyyn liikennepoliittiseen strategiaan enemmän. Sen mukaan pitäisi investoida ensisijaisesti ratkaisuihin joilla minimoidaan liikenteen tarvetta. Ja toissijaiseksi kuljetetaan kiskoilla.

Koillisväyläusko on vahva. Ja todella siellä onkin potentiaalia. Johtaako se kuitenkaan oikeasti nykyistä paljon suurempiin transiittosatamiin Jäämeren rannalle? Miksi esimerkiksi Keski-Eurooppaan kuljetettava tavara purettaisi jossakin Muurmanskissa tai Pechengassa tai Kirkenesissä junaan? Etenkään Suomen kautta kun se olisi laivattava Itämerelle uudelleen ja vielä raideleveyskin vaihtelee? Eikö edullisempaa olisi ajaa niillä laivoilla suoraan Rotterdamiin, Antwerpeniin, Le Havreen t.m.s.

Norjalaisilla olisi jo rata valmiina Bodöhön mutta satama on pieni. Venäläisillä taas Murmanskissa sekä rata että satama joihin molempiin on laajennussuunnitelmat. Venäläiset voisivat kunnostaa myös Stalinin kanavan kelvolliseksi nykyaikaiseen liikenteeseen. Riittäisikö potentiaalia Suomen Lapin kautta kulkevaan liikenteeseen.

Vain Suomen päätyvien tai täältä lähtevien kuljetusten kannalta rata Lapin läpi olisi paikallaan. Pelkkien sellaisten suhteen Sallan kautta Kantalahteen olisi kuitenkin paljon lyhyempi (lue: halvempi) matka rakentaa. Ellei sitten rataan saada yhdistettyä esimerkiksi kaivosratoja. Mutta miten ne sopivat yhteen luonnonsuojeluvaatimusten kanssa ja miten pitkäikäisiä ne olisivat käytöltään?

Mitkä uudet liikenneinfrarakennelmat sitten olisivat kannattavia? Olisivatko toisaalla ketjussa mainitut sisävesiliikennehankkeet? Saimaan yhdistäminen Päijänteeseen? Entä Pohjois-Savon kanavat? Riittääkö matkailuliikenne, saadaanko rahtiliikennettä?

Puunjalostusteollisuuden kuljetuksissa varmaan kestävän kehityksen kannalta kannattaisi palata uittoihin ja raiteille. Se vaatisi kunnostustöitä aiemmin rakennettuihin reitteihin ja lastauspaikkoihin. Ehkä jonkin uudenkin reitin.

Ratahankkeista kannattaisi varmaan tutkia ainakin Helsinki-Porvoo-Hamina-Luumäki, Lahti-Heinola-Mäntyharju ja Espoo-Lohja-Salo -välejä.

Samaten esimerkiksi Pohjanmaan radalla on vielä parannettavaa, m.m. kaksoisraiteen voisi rakentaa loppuun. Tasoristeyksien poistossa olisi myös paljon tekemistä ympärimaata jotta nopeuksia voitaisi nostaa kilapilukykyiselle tasolle.

j.n.e. j.n.e.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Jos emme usko Suomen pohjoispuolikkaan infrastruktuurin ylläpidon ja kehittämisen tuovan hyvää pitkällä tähtäimellä, voimme yhtä hyvin luovuttaa ja viimeinen sammuttaa valot. Silloin on samantekevää, kuuluuko tuo puolikas maasta Suomelle vai myydäänkö se naapureille.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #38

En kiistänyt pohjoisen Suomen infran kunnossapitoa enkä kehittämistä vaan kyseenalaistin vain tuon yksittäisen ratahankkeen kannattavuuden jos se perustetaan vain Koillisväylän mahdolliseen transiittoliikenteeseen.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi Vastaus kommenttiin #54

Hyvä, että oolet periaatteesta yhtä mieltä. Saat toki olla eri mielttä ratahankkeen näkymästä. Onko sinulla muita visioita pohjoisen kaivostoiminnan ja matkailun kehittymisen kannalta hyvistä suurista ja pitkäaikaisista työllistävistä infraa parantavista ratkaisuista?
Tässä tarvittaisiin myös sähkömiiesten näkemyksiä. Itse en toivoisi tuulimyllyjä maisemia pilaamaan, vaan luulen, että vesivoimasähköä saataisiin riittävästi siirtoyhteyksiä kkehittämällä yhteistyössä Norjan ja Venäjän kanssa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #56

Ehkä paras näkemys mahdollisuuksista on paikallisilla visionääreillä. Täältä Suomen toisesta päästä on omat vaikeutensa nähdä paikallisia potentiaaleja.

Haluaisin kuitenkin nähdä, että niin kaivos- kuin muukin toiminta saataisi sovitettua yhteen niin, että ei mentäisi vain yhden ehdoilla. Kaivostoiminnalla on nykyään tapana pilata paljonkin ympäristöään eikä se ole omiaan edistämään muuta toimintaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Niinistön ehdottelemat taloudenkorjausliikeet ovat olleet kovin kamreeriajattelua. Sitä voisi verrata siihen kuinka erään värikkäisiin villapaitoihin pukeutuvan etnisen ryhmän edustajien on sanottu opettaneen hevostaan olemaan syömättä. Juuri kun oppi niin meni, pahus, kuolemaan. Niinistön et al opit ovat samansuuntaisia.

Patomäki ihan hyvin ja uskottavalla sisällöllä yrittää kääntää keskustelua avarammaksi.

Paljoltihan nuo perustuvat n.s. dynaamisiin seurauksiin. Niihin samoihin joilla rikkaiden veronalennuksia on perusteltu. Niitä ei kuitenkaan ole pystytty perustelemaan yhtä hyvin kuin Patomäki omansa. Ja näistä on jotain näyttöäkin maailmalta useiden talouskriisien yhteydessä. Panostaminen julkiseen kulutukseen on siis todistettavasti toiminut kapitalismin oloissa. Onko jotain perusteluja miksi se ei nyt toimisi?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mielenkiintoista on, että yksikään "leikkaaja" ei ole tähän asti esittänyt - pyynnöistä huolimatta - mistä ITSE KÄYTTÄMSTÄÄN yhteisin varoin rahoitetusta toiminnoista tai palvelusta he olisivat valmiita luopumaan tai leikkaamaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Mitähän tuolla "itse käyttämisellä" mahdetaan konkreettisesti tarkoittaa?

Tarkoittako se sitä, kun minä kuljen Länsiväylää bussissa niin minä sitä konkreettisesti käytän? Varmaankin. Entä kun menen Ateneumiin ja tuijotan Ainoa hukuttautumassa Väinämöisen käsistä niin käytänkö konkreettisesti Ainoa - vai Gallen-Kallelaa vai Ateneumia? Entä kun joku lentäjäsankari lentää puhalluslampulla taivaalla? Minä en käytä sitä puhalluslamppua enkä kerosiiniä mutta luoko se lentely jotakin konkreettista jota minä käytän hyväkseni ja josta voisi säästää?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Mitähän tuolla "itse käyttämisellä" mahdetaan konkreettisesti tarkoittaa?

Tarkoittako se sitä, kun minä kuljen Länsiväylää bussissa niin minä sitä konkreettisesti käytän? Varmaankin. Entä kun menen Ateneumiin ja tuijotan Ainoa hukuttautumassa Väinämöisen käsistä niin käytänkö konkreettisesti Ainoa - vai Gallen-Kallelaa vai Ateneumia?"

Ihan konkreettisesti, Ateneumia, kyllä.

"Entä kun joku lentäjäsankari lentää puhalluslampulla taivaalla? Minä en käytä sitä puhalluslamppua enkä kerosiiniä mutta luoko se lentely jotakin konkreettista jota minä käytän hyväkseni ja josta voisi säästää?"

Jos lentäjäsankari maksaa kerosiinin itse: Ihan konkreettisesti, et.

Vaikeaa?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #43

Mitä säästyy jos lopetan Ateneumissa käymisen?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #53

Kyse ei ole Atskissa käymisestä, vaan Atskin rahoittamisesta, niin kuinn hyvin ymmärtänet.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #60

Kyse oli konkreettisesta henkilökohtaisesta säästämisestä.

Mutta totta, antaisin Atskille budjetista lisääkin rahaa jos se minusta olisi kiinni.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #61

Kyse oli: "ITSE KÄYTTÄMSTÄÄN yhteisin varoin rahoitetusta toiminnoista tai palvelusta he olisivat valmiita luopumaan tai leikkaamaan.!"

Siis "ITSE KÄYTTÄMISTÄÄN yhteisin varoin rahoitetuista" ja "leikkaamaan".

Minäkin pysty leikkaamaan - muiden elintasosta.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Meidän kotoisen liikenneinfran rakentamisissa on lähdetty ajatuksesta että Suomi on saari. Ja saaren sisällä kuljetetaan kaikki raiteilla ja maanteillä. Ynmärrän täysin että Pohjois Suomeen tulee kehittää raideliikennettä . Mutta että etelä Suomessa ei oteta vesiliikenteen mahdollisuuksia parantaa meidän katastrofaalista logistista jälkeenjääneisyyttä edes tutkittavaksi on järkyttävää...(ks World Bank Logistic performance index josssa olemme menneet viimeisen hallituskauden aikana 21 maasijaa alaspäin)

Ruotsi on jo muuttanut infran rakentamisinfran peruslähtökohdan kuuluvaksi : " Nearest port is best port " ja panostaa sisävesien rakentamisiin niin että niille pääsee itämerilaivoilla (maxi kooltaan 9000 tonnisilla)

Meidän Saimaakin toimii aina Joensuuhun asti vain noin 2300 tonnin laivoille ja vain osavuoden.

Keitele Päijänne olisi muuten lähes valmis tuplakoon Saimaa max laivoille, mutta yhteys mereen puuttuu ja jo 90 luvulla valmistuneen kanavan sillat (3 kp) eivät ole oikeissa kanavan laivakoon minimikorkeudessa ( 8 metriä= projekti yhä kesken valtion 90 rahoitustilanteen takia ) eikä kyseistä infra korjausvelkaa edes otettu huomioon parlamentaarisen korjausvelka infran analyyseissä.

Kaikkein vaikuttavinta negatiivisessa , taloudellisessa mielessä on että vuonna 2012 tehty liikennepoliittinen selonteko jättää pois sen faktan että meidän tulisi EU jäsenmaana alkaa ilmasto ja kestävän kehityksen mukaisesti siirtämään kuorma auto liikennettä vesille ja raiteille.

Ja vesille siirto on jätetty käytännössä 100% huomioimatta vuoden 2007 jälkeen, jolloin LVM sen vielä sisällytti vuoden 2030 tavoitteisiinsa.

Mutta vuoden 2012 jälkeen kun oli saatu Merenkulku hallitus lopetettua, ja vallan siirto maantie ja raideliikenteen kehittäjille niin kyseinen tavoie on jätetty toteuttamatta ja päinvastoin yritetty EU liikennestrategian vastaisesti tehdä kaikki jotta maantie (ja raide) liikenne kasvaisivat Suomi on saari strategian mukaisesti. Siitä yksi vakuuttavimmista esiintuloista oli meriliikenteen rikkidirektiivin kompensoiminen kuorma autojen paino/kantavuus rajoituksia nostamalla. asetus 6.6.2013

Yhden parhaista esitelmistä missä Saimaan kanavan merkitystä kehutaan on tehnyt liikenneviraston pääjohtaja Vehviläinen http://slideplayer.fi/slide/2000695/ , mutta on nyt tehtyjen tutkimusten ja päätösten valossa unohtanut sen että samat vaikutukset ellei suuremmatkinsillä samaisella vesiliikenteellä olisi myös Keitele Päijänne alueelle, kun se toteutettaisiin uusilla tehokkaimmilla 2020 luvun ultra keveillä ympärivuotisesti myös yhä ohenevissa kotimaan ja itämeren jäissä itsenäisesti kulkevilla kontti ja bulk laivoilla .

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Minua ajaa tässä koko asiassa se eteenpäin se että

1) Maamme teollisuudella ja kaupalla tulisi olla paras mahdollinen logistinen lähtökohta. Mikä voidaan ajatella lähtevän siitä että meidän vesiväylät yhdistettynä faktaan että ilmasto lämpenee antaa meille hyvän mahdollisuuden kehittää logistiikkaamme samaan suuntaan mitä kahdella maailman johtavalla logistiikka valtiolla Saksalla ja Hollannilla jo on .
Hollannissa on jopa 40% kotimaan satamiin tulevasta ja lähtevästä tavaraliikenteestä vesiliikennettä. Meillä se hoidetaan lähes 100 % raide ja maantie liikenteellä.

ja Saksassa pärjätään noin 1/3 kuorma autoilla /1000 henkeä mitä ,meillä on .

Tässä olisi ne todelliset logistiset säästöt joiden jälkeen ei olisi enää eduskunnan tulevaisuusraportin mukaista huomautusta: logistiset kustannuksemme ovat kaksinkertaiset kilpailijamaihin verrattuna.

2) Rakennetaan tavaraliikenteen kuntoon saamisen jälkeen maantie ja raideliikennettä sen mukaan mitä taloudellinen muu varanto edellyttää.

Nyt kaikki panokset on pantu meillä raide( ja osin maantie) liikenteen tutkimukseen ja tutkimustuloksilla lobataan uutta tulevaa hallitusta jälleen tekemään samat virheet mitä vuoden 2007 jälkeen on liikenteen kehittämisissä tehty.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Olen kyllä samaa mieltä, ja uskon että ehdotus voidaan toteuttaa heti, mutta kokonaisveroratkaisujen pitää tässä tilateessa olla finanssipoliittisesti neutraaleja. Elvytys on pakko hoitaa lainarahalla. Ulkomaille suunnatun verokeinottelurahan saaminen kotiin on myös plussa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Elvytystä ei ole mikään pakko hoitaa lanarahalla. Se voidaan hoitaa myös veroremontilla ja lisäämällä tulonsiirtoja kaikkein köyhimmille.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Olen kyllä samaa mieltä, ja uskon että ehdotus voidaan toteuttaa heti, mutta kokonaisveroratkaisujen pitää tässä tilateessa olla finanssipoliittisesti neutraaleja. Elvytys on pakko hoitaa lainarahalla. Ulkomaille suunnatun verokeinottelurahan saaminen kotiin on myös plussa.

Käyttäjän PaulaHolmila1 kuva
Paula Holmila

Miksi et ehdota yhteisöveron alennuksen, n. 900 miljardia, peruuttamista? Sehän on todettu jo aikamoiseksi virheliikkeeksi.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Ehdotetulla menolla mennään roskalainaluokkaan.
tarvitaan devalvaatio: palkoista ja eläkkeistä 15%.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Eikös lainanotossa tärkeää ole se mitä vasten lainataan. Suomen valtion osalta saatavat ovat reilusti suuremmat: http://ketoharju.info/saatavakello/

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Devalvaatio on helppo järjestää: Kaikista 100 000 yli menevistä kokonaisvuosituloista 50 % pois. Jos ei onnistu vapaaehtoisesti, hoidetaan verotuksella.

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Mieleeni tuli jälleen vertailu Itävaltaan: Itävallassa EU:n alhaisin työttömyys, jopa alhaisempi kuin Suomessa nousukausina, veroasteet liki samat, molemmat eurossa, Itävallassa eläkkeelle 59 vuotiaana jne. Merkittävin ero maiden välillä oli jo kauan Itävallassa harjoitettu keynsilainen politiikka. Sen seurauksena itävallan valtionvelka oli noin 75 % Suomen noin 50 %:n sijaan -luottoluokituksissa vain hienoinen ero tai ei eroa ollenkaan riippuen luokittajasta. Itävallan kansleri Kreisky oli kuitenkin todennut ettei menetä yöuniaan jonkin velan lisämiljardin takia mutta sen sijaan satatuhatta työtöntä voisi tämän aiheuttaa.

Voisiko tästä ottaa oppia politiikan suunnanmuutokseen Suomessa? Maamme velka-aste pysyisi kohtuullisena vaikka nyt otettaisiin esimerkiksi 30 miljardia lainaa keynsilaisen politiikan toteutukseen. Olennaista kuitenkin on lisävarojen suuntautuminen oikein pitkäjänteisesti työllisyyttä parantaviin kohteisiin. Kykenevätkö poliitikkomme suunnanmuutokseen ja vieläpä kykenevätkö he suuntaamaan jättipotin oikein? Epäilen mutta toivon silti parasta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Suomen tilanteeseen olisi verraton ap tuosta Itävallan tyyppisesä eläkejäsrjestelystä: yleinen eläkeikä 58 vuoteen. Olen kirjoittanut siitä jo ainakin 6 vuoden ajan, saamatta varsinaisesti minkään laista kommenttia. Muutos poistaisi käytännössä nuorisotyöttömyyden kokonaan ja muunkin työttömyyden suurelta osin. Eläkkeille läytyisi maksajia entisistä työttömistä.

Vin-vin-tilanne, jota ei haluta ideologisista syöstä hyödyntää.

ulf fallenius

Suomessa lisätty jo valtion velkaa puolella eikä sama vaikutus kuin Itävallassa vaan aivan päinvastainen koska meillä on muita ongelmia.Talous ei ole yhdestä luvusta kiinni vaan monesta ja Itävaltalaiset ovat oikeasti vauraita mikä Suomessa ei ole se totuus vaan me elämme velkakuplassa sekä valtion että yksityistalouden osalta.Amerikkalainen vivuuttaminen veloissa tuntuu olevan Patomäen idea elikkä niin kapitalistista on vasemmistopolitiikkaa tänä päivänä.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Montako velatonta valtiota tiedät? Otetaan parametreiksi tähän yli 300 000 asukasta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Valtionvelka on kansantalouden kannalta sivuseikka. Velaton valtio on valtio, jonka talous on kuralla. Romania yritti, kuinkas kävikään?

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #69

Näin. Toki hiukan merkitystä velkaantuuko omassa vaiko vieraassa valuutassa. On käsittämätöntä kuinka nämä valtionvelan haitallisuutta kailottavat pääsevät valtamediaan jatkuvasti...

ulf fallenius

En ole puhunut velattomista valtioista vaan siitä että miten velka vaikuttaa valtioon ja Suomessa liian suuri valtionvelka on negatiivinen asia koska kansalla ei varallisuutta. Jos taas vertaa Japaniin missä valtionvelka mahdoton mutta on varallisuutta ja vielä kaiken lisäksi valtio on lainannut omalta kansalta valtionvelkansa.Vasemmistoliitton ehdotuksella Suomesta tule varma Kreikka joka ei kykene maksamaan velkansa.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #73

Japanilla on kansallinen keskuspankki ja valuutta. Helppo velkaantua itselleen.

Suomella on käytössä euro joka on ulkomaanvaluutta. 90% Suomen velasta on vieraassa valuutassa otettu ulkomaisilta liikepankeilta.

Korkoja unioniin liittymisen jälkeen Suomi on maksanut 74mrd. Ihan raikas luku kun vertaa valtion velkaan joka on 96mrd.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #73

Fallenius väitti, että kansalla ei ole varallisuutta. Suomen kansalla on valtion kautta tälläkin hetkellä reilusti enemmän varallisuutta kuin velkaa. Samaten kotitalouksilla ja yrityksillä on pääsääntöisesti varallisuutta velkojen katteeksi koska muuten ne eivät olisi velkaansa saaneet, siis ilman vakuuksia. Arvojen vaihtelut ovat toki aiheuttaneet marginaalisesti yksittäisillä lainanottajilla ylivelkaantumista kun vakuudet eivät enää riitäkään.

On totta, että liian suuri valtionvelka on ongelma. Kysymys onkin millainen velka on liian suuri. Minusta se on ongelmallisen suuri jos se alkaa ylittämään valtion varat tai korkoja ei pystytä hoitamaan. Me olemme kaukana siitä tilanteesta.

Tässä suhteessa tilanne oli paremmin hallussa aikoinaan kun oli oma keskuspankki ja valuutta sekä valtion lainat pääasiassa kotimaisia.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Suomen valtion ja muunkin julkisen sektorin saatavat ovat kuitenkin vielä reilusti isommat kuin sen velat. JOten siltä osin emme ole missään "velkakuplassa". Tosin yksityiset velat ovat suhteellisesti reilusti isommat kuin julkisen sektorin.

Toisaalta velattomuuden tavoittelusta tulee mieleen Caeusescun velkojenmaksupolitiikka. Sehän oli varsinainen hyvinvoinnin lähde ihmisille ja tervehdyttävä ruiske kansantalaudelle.

ulf fallenius

Päinvastoin sekä valtio ja kansalaiset ovat velkakuplassa Suomessa ja sen takia nousu taloudessa jää uupumaan pitkiksi ajoiksi ehkä jopa ikuisesti.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Olen samaa mieltä Falleniuksen kommenttien kanssa.
Pitää aina huomioida summa, joka muodostuu valtion, kuntien ja yksityisten veloista. Nollanarvoista taskusta toiseen siirtelyä on eduskunnan näpertely mm. yksityistämishankkeissa ja valtion apujen leikkaamisessa kunnilta. Asemansa säilyttämisestä edustajat nykyisin toimivat, kun monimutkaisessa nykymaailmassa kokonaisuus on äänestäjiltä hukassa ja yhdenasianliikkeet myyvät. Maan etua rehellisesti ajamalla on vaikea eduskunnassa pysyä.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Missä kuplassa valtio elää? Avaa tätä hiukan.

ulf fallenius

Just tasan sellaisessa kuplassa että se kuvitellee että sillä on rahaa vaikka ei ole kuin velkaa ,eikä oikeasti mitään toivoa saada lisää tuloja.Se vasta kupla onkin.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Jos joku nyt on kuplassa niin se olet sinä Ulf. Kun kaikki raha on velkaa niin kannattaa opiskella hiukan asioita ennen kuin rupeaa heittelemään elämän viisauksia.

Rahan ja velan suhteesta saa erinomaisen alkupaketin alla olevasta linkistä. Hauskoja lukuhetkiä.

http://www.talousdemokratia.fi/

ulf fallenius

Sinä eläät tosi kuplassa Jarmo kuin uskot jo että velat on saatavia mutta onnea sinun valitsemasi tiellä .

Käyttäjän MauriMnnist kuva
Mauri Männistö

Velat ovat saatavia. Silloin kun velkaa saa ilman korkoa sitä pitää ottaa. Lama on aikaa, jolloin pitäisi elvyttää. Valtion pitäisi tehdä omia investointejaan ja lopettaa leikkaukset. Tulopuolelle pitää saada tavaraa, menojen leikkaukset eivät riitä. Tätä olen blogissani jauhanut, sekä sitä, että Sote on järjetön hanke. Sillä leikkausella tehdään vain lisää työttömyyttä ja kurjuutta.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Kunhan rikkaat tässä maassa maksaisivat veroja niin kuin ennen vanhaan, luulisin että valtiontalous olisi tasapainossa.

http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197983...

http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211904...

Terveisin

Ingmar Forne

Toimituksen poiminnat