Heikki Patomäki

Kenen talouspolitiikka on katastrofaalista?

HS ei näytä tarjoavan foorumia asialliselle keskustelulle vasemmistosta tai talouspolitiikan vaihtoehdoista, mutta onneksi on olemassa muitakin foorumeita. Yrjö Raution poleemista HS-kolumnia ”Vasemmistoliiton talouspolitiikka on katastrofipolitiikkaa” linkkailtiin ja twiittailtiin laajalti. Lauantaina 24.1. lähetin HS mielipidesivuille lyhyen vastineen Rautiolle. Pyynnöstä lyhensin sitä edelleen, vaikka julkaisemista pidettiin ”epävarmana”. Muutama päivä myöhemmin, kun tiedustelin asiaa, julkaisemisesta oli jo tullut ”hyvin epävarmaa”. Lopulta en saanut enää vastausta kysymykseeni ”milloin asia sitten raukeaa?”. Niinpä julkaisen vastaukseni Rautiolle nyt blogina eli: ”Kenen talouspolitiikka on katastrofaalista?”.


Olen Yrjö Raution (HS 22.1.2015) kanssa samaa mieltä siitä, että jokaisen pitäisi käydä läpi historiansa pimeitä vaiheita. Tämä pätee niin vasemmistoon kuin oikeistoon, niin suomalaisiin kuin ruotsalaisiin ja venäläisiin, niin Eurooppaan kuin Amerikkaan tai Kiinaan – ja kollektiivisesti koko ihmiskuntaan.

Meille uuden sukupolven vasemmistolaisille kaikki tämä on itsestään selvää. On vanhanaikaista asettua yhden puolelle toista vastaan. On modernimpaa ja eettisempää tunnustaa jokaisen identiteetin pimeä historia ja epävarma tulevaisuus, kiistanalaisuus ja monimielisyys, vasemmiston mukaan luettuna.

Kaikki ei kuitenkaan ole identiteettipolitiikkaa, puhutaan sitten ulkopolitiikasta, ydinvoimasta tai talouspolitiikasta. Tässä keskityn vain talouspolitiikkaan, ei vähiten siksi, että Raution kirjoitus oli otsikoitu ”Vasemmistoliiton talouspolitiikka on katastrofipolitiikkaa”. Raution väite on absurdi.

Suomessa ei ole ollut taloudellista kasvua sitten vuoden 2007, teollisuuden arvonlisäyksestä on hävinnyt kolmannes, investointilama murentaa tulevaisuutta ja työttömyys on korkeampaa kuin koskaan 2000-luvulla. Varallisuus keskittyy, niin Suomessa kuin kaikkialla maailmassa. Uusi globaali rahoituskriisi odottaa nurkan takana. Tulevaisuus on epävarma: pahin voi olla vasta edessä.

Kenen talouspolitiikka on siis katastrofaalista? Jopa kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja monet taloustieteilijät ovat päätyneet näkemykseen, että tässä tilanteessa ei suinkaan kaivata lisää leikkauksia, yksityistämisiä ja eriarvoistamista, vaan elvytystä ja aktiivista teollisuus- ja investointipolitiikkaa.

Vasemmiston vaaliohjelma lähtee siitä, että talouden elvyttämiseksi ja työllisyyden nostamiseksi Suomessa pitää toteuttaa laaja julkisten investointien ohjelma. Lähivuosina tarvitaan vuosittain 5-7 miljardin lisäinvestointeja inhimillisiin voimavaroihin, perusrakenteisiin, teollisten alojen kehittämiseen ja uusiin teknologiaryppäisiin. Kasvua ohjataan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään suuntaan, samalla kun kapasiteettia kehitetään maailmantalouden laajenevilla alueilla.

Kerroinvaikutus on nyt Suomessa korkea, koska maassa on työttömyyttä ja käyttämättömiä voimavaroja. Kerroinvaikutus tulee siitä, että julkismenot menevät talouden kiertokulkuun: rakentajat ostavat välituotteita ja materiaaleja ja työllistävät ihmisiä, lisätulot käytetään kulutukseen ja niin edelleen. Investoinnit lisäävät myös pidemmän aikavälin tuotantokapasiteettia ja siten parantavat talouskehitystä.

Näiden vaikutusten takia investointielvytys alkaa vähentää julkisen talouden velka-astetta parin kolmen vuoden viiveellä. Vasemmiston visiona ei siis ole elvyttää kaikissa olosuhteissa tai aina vain lisätä velan määrää.

Itse asiassa juuri säästöt ja leikkaukset lisäävät velkaantumista, koska ne supistavat taloutta, aiheuttavat työttömyyttä ja johtavat investointilamaan.

Vasemmiston tavoitteena sen sijaan on taittaa velkaantumisaste. Hyvinä aikoina velkaa voidaan harkinnan mukaan maksaa pois myös absoluuttisesti, koska silloin kerroin on pieni.

Mitä EU:hun tulee, vasemmisto pyrkii rakentamaan myös siellä toimivan talouspolitiikan yhteisiä, julkisia instituutioita, veroista finanssipolitiikkaan. Syy on yksinkertainen: vapaamarkkinat eivät toimi. Kaikilla tasoilla tarvitaan aktiivista julkisvaltaa.

Heikki Patomäki

Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Lisäelvytys ulkomaalaisella velkarahalla koskematta ollenkaan nykyiseen säädösviidakkoon on katastrofaalista. Juuri tuon jälkimmäisen takia vapaat markkinat eivä pääse toimimaan oikein. Töitähän Suomessa on vaikka muille jakaa. Siksihän ulkomailta käydään täällä tekemässä töitä[1]. Ongelma vain on se että säädökset tekevät työnteon joko mahdottomaksi tai epäedulliseksi työntekijälle itselleenkin[2].

Lähes kaikki työ tuottaa varallisuutta, joten järkevintä olisi antaa kaikkien tehdä töitä. Ongelmaksi muodostuu nykyiset säädökset, jotka on laadittu ajatellen valtiota, jonka rajat ovat kiinni ja jolla on oma raha. Sen lisäksi laissa on typeriä ylilyöntejä, jotka estävät tuottavan työn teettämisen köyhemille. Esimerkiksi kaksi kaverusta ei voi tehdä varsinkaan ammattiinsa liittyvää työtä toisilleen ilmaiseksi vastapalveluksena, koska valtio haluaa omansa, vaikka rahaa noiden kaverusten välillä ei liikkuisi ollenkaan. Eli se mitä kaverukset voivat tehdä lain puitteissa, on istua kotona tekemättä mitään. Tuohon liittyen aikapankkeihin osallistuminen tehtiin mahdottomaksi köyhemmille[3]. Millä hemmetillä köyhemmät voivat osallistua aikapankkeihin, jos heidän pitää maksaa euroja siitä että he tekevät töitä aikapankille? Mitä köyhemmät siis voivat tehdä? Istua vain kotona ja odottaa että saisivat jostain työtä.

Nykyiset säädökset siis pitävät köyhät oikeasti köyhinä ja rikkaat taas rikkaina, koska rikkaiden varallisuus vain kasvaa sijoituksina. Vielä typerämpää on lähteä nyt nostamaan rikkaampien veroja, koska se vain tekee sen että nuo rikkaammat eli lähestulkoon ainoat, jotka pystyvät kuluttamaan lähtevät[4,5]. Tokihan tuo johtaa vasemmistonkin ihannoimaan tuloerojen pienenemiseen, mutta lopputulos on se että kaikilla tulee olemaan täällä entistä kurjempaa.

[1] http://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2014/01/24/9046/
[2] http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tyonha...
[3] http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1383718398737
[4] http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/68139-lehti-hei-he...
[5] http://www.hs.fi/talous/a1419224557146

Jyrki Paldán

"Lisäelvytys ulkomaalaisella velkarahalla koskematta ollenkaan nykyiseen säädösviidakkoon on katastrofaalista."

Vain jos ulkomaalaisen velan ehdot tai hoitokulut ovat liian suuret. Ne ovat täysin keinotekoinen ja tarpeeton este. Turvallisempaahan tietysti olisi velkaantua omalle keskuspankille, mutta se mahdollisuus meiltä on riistetty.

"Juuri tuon jälkimmäisen takia vapaat markkinat eivä pääse toimimaan oikein."

Onneksi ei.

"Siksihän ulkomailta käydään täällä tekemässä töitä[1]."

Oletko koskaan miettinyt mistä ja miksi? Ulkomaalaisia työntekijöitä tulee erityisesti esimerkiksi Espanjasta, jossa kurjistuspolitiikka on ajanut satoja tuhansia kodeistaan ja yli puolet nuorista on työttöminä, sekä tietysti Virosta, jossa vapaampi markkinatalous tekee työntekijän aseman niin kurjaksi että he työskentelevät mieluummin Suomen työehdoilla ja palkoilla, vaikka joutuisivat elämään täällä kurjissa parakeissa.

"Ongelma vain on se että säädökset tekevät työnteon joko mahdottomaksi tai epäedulliseksi työntekijälle itselleenkin[2]."

Millä perusteella vedät yhtäläisyysmerkin säädösten ja työnhakuhaluttomuuden välille? Eikö mielestäsi mitään tekemistä voi olla sillä faktalla että avoimia työpaikkailmoituksia on muutama tuhat(vain kokopäivätyöt ja ei erikoisasiantuntijavaatimusta), kun taas työttömiä on jo noin puoli miljoonaa? Jopa linkkaamassasi artikkelissa painotettiin kuinka kyse oli työpaikkojen saatavuuden ja niistä käytävän liian kovan kilpailun aiheuttamasta epätoivosta. Sääntelyä ei mainittu sanallakaan.

"Lähes kaikki työ tuottaa varallisuutta, joten järkevintä olisi antaa kaikkien tehdä töitä."

Palkataan siis kaikki työttömät julkiselle elvytysrahalla. Samaa mieltä.

"Ongelmaksi muodostuu nykyiset säädökset, jotka on laadittu ajatellen valtiota, jonka rajat ovat kiinni ja jolla on oma raha."

Silti maailmassa ei ole ainuttakaan valtiota jossa työttömyyttä ei ole lainkaan. Vapaissa markkinatalouksissa työttömyysprosentti on pienempi, mutta vastaavasti ns. "working poor" - luokka on suurempi. Ongelma on siis paljon laajempi.

"Nykyiset säädökset siis pitävät köyhät oikeasti köyhinä ja rikkaat taas rikkaina..."

Millä perusteella? Valtioden välisessä vertailussa valtion koko korreloi vahvan negatiivisesti taloudellisen epätasa-arvon kanssa.

ulf fallenius

Syömävelka ei ole elvytystä.Pitää myös olla jotain tuottavaa mihin velan ottaisi ja ongelma on lamoissa varsinkin tälläisessä ylipitkässä kohta lähes ikuisessa lamassa että tuottavuutta on enemmän kuin vaikeata löytää mistään.Mutta periaattessa velka kannattaa aina jos velkakohde on 100% varmasti tuottava mutta riskejä ei voi eikä saa ottaa veronmaksajien rahoilla sen takia säästöt jäänyt ainoaksi vaihtoehdoksi .

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Heikki, eikö Vasemmistoliitto ollut Suomen tasavallan hallituksessa Suomen hyväksyessä EU-maiden keskenään sopimista automaattisista velkajarruista mikäli maalla on liikaa rakenteellista alijäämää tai absoluuttista velkaa suhteessa tuotantoon? (ns. two-pack ja six-pack -sopimukset)

http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-13-457_f...

On tietysti hyvä asia, jos Vasemmistoliittokin on tullut nyt toisin aikeisiin.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Henri Myllyniemelle: Kyllä vas oli mukana hallituksessa, joka hyväksyi vakausmekanismin, ”six-pack”in, ”two-pack”in, budjettikurisopimuksen ja euro plussan. Osallistuin hallitusneuvotteluihin vasemmiston asiantuntijana. Neuvotteluiden aikana varoitin moneen otteeseen vakausmekanismin (ja muiden vastaavien sopimusten ja järjestelyiden) ongelmista, ks. esim. http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/7491....

Heti hallitusneuvotteluiden jälkeen ilmaisin julkisesti, että esim. "ATTACin puheenjohtajan ominaisuudessa tulen toimimaan aktiivisesti esim. nyt suunnitteilla olevaa vakausmekanismia ja EU:n vapaakauppaperiaatteen laajentamispyrkimyksiä vastaan" (http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/7630.... Näin myös tein ja samoilla linjoilla olen ollut johdonmukaisesti puolueen sisäisissä keskusteluissa.

Sittemmin vas on lähtenyt hallituksesta, ottanut selkeän kannan TTIP:tä ja muita vastaavia sopimuksia vastaan, samaten kuin budjettikuria vastaan ("vuoden 1994 kansanäänestyksessä annettu valtuutus ei enää kata budjettikurin ja kilpailukykyohjelmien sanelemaa nykykehitystä, vaadimme kansanäänestystä"), sekä hyväksynyt eduskuntavaaliohjelman, jossa esitämme laajaa julkisten investointien ohjelmaa vastauksena talousongelmiin.

Ulf Falleniukselle: Ilmaisu "syömävelka" on täysin harhaanjohtava, ja sitä myös käytetään tarkoituksellisesti näin. Kyse on taloudellisten aktiviteettien lisäämisestä kerroinvaikutuksen kautta ja tulevaisuuden tuotantokapasiteetin rakentamisesta eli investoinneista. Pointtina julkisissa investoinneissa on osin myös nimenomaan se, että valtio voi ottaa riskejä, joita yritykset eivät ota. Kerroinvaikutuskeskustelusta ks. http://patomaki.fi/2015/01/hystereesi-ja-kerroin-m... ; ja laajemmin julkisten invesointien ohjelmasta uusi kirjani (http://www.intokustannus.fi/kirja/suomen_talouspol...).

Petri Pakariselle: Säädösten purkamisella, työehtojen huonontamisella tai palkkojen alentamisella ei ole mitään positiivista vaikutusta talouskasvuun tai työllisyyteen. Ks. esim. komission uunituore raportti "Employment and Social Developments in Europe 2014", jonka julkistamistilaisuudessa olin Brysselissä torstaina. Se mikä auttaa on kokonaiskysynnän lisääminen ja aktiiviset työllistämistoimet. Raportti on saatavissa täältä: http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=113.

Jyrki Paldán

En ymmärrä miksi Raution kirjoitus tarvitsisi vastinetta. Kirjoitushan oli täyttä retorista höpinää otsikosta allekirjoitukseen. Ainoa konkreettinen asia taisi olla toteamus siitä kuinka valtion velkaantuminen on "katastrofipolitiikkaa". Ottaen huomioon että Suomessa ei ole ainuttakaan aktiivista puoluetta joka kannattaisi kiinteää valuutan määrää, tuokin on varsin kummallinen toteamus. Raution logiikalla, jossa velkaantuminen on absoluuttinen paha, kaikkien puolueiden politiikka on "katastrofipolitiikkaa".

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Vaikka Raution kirjoitus oli vain tunneladattu ja katkera hyökkäys ilman mitään systemaattista argumentointia, se kuitenkin julkaistiin näkyvästi ja somessa sitä levittivät monet Juhana Vartiaisesta lähtien ikään kuin todisteena siitä kuinka surkea ja onneton vasemmisto on. Minusta olisi ollut HS:lta lehtimiesetiikan mukaista PYYTÄÄ vastine joltakulta vasemistosta. Nyt HS ei edes suostunut julkaisemaan tarjottua vastinetta.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Politiikka ei ole leikkiä, mitä se Vasemmistoliitolle selvästikin on. On hyvä, että edes joku yrittää saada touhuunne järkeä, vaikka sitten vain huonoja kolumneja kirjoittelemalla.

Mitä äänestäjän pitäisi ymmärtää Arhinmäen siipeilystä Tsipraksen voittojuhlissa. Että kuulutte tuohon samaan selkärankaisten joukkoonko? Puolueen puheenjohtaja, joka on ollut täällä ajamassa Kreikkaa katastrofiin, juhli itse aiheuttamillaan raunioilla. Miksi Arhis siellä oli juhlimassa?

Luultavasti pystytte 7-9% kannatuksen vaaleissa taas keräämään mediatempuilla. Kun kuitenkin petätte kannattajienne odotukset, ettekö voisi harkita yhdeksi kaudeksi sivuun jäämistä vaaleista kokonaan. Saataisiin vasureiden äänet kerrankin kanavoitua taholle joka lupauksensa haluaa pitää.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Hesari on todellakin ottanut selkeän linjan EU:n katastrofipolitiikan puolesta puhumattakaan Ukrainan kriisistä, jonka yhteydessä sokean länsimyönteisyyden kritiikki leimataan surutta Venäjän trollitehtaan tuotokseksi. Noita "tuotoksia" Hesari sensuroi surutta, oli kyse mielipidekirjoituksista tai kommentoinnista.

Pian alkaa olla mitta täynnä ja maaperä tallottu Hesarin boikotointia varten. Sen asema on muutenkin aivan kohtuuton, ja sen mielipide"johtajuus" olisi pikimmiten purettava sananvapauden nimissä. Sen saman, minkä Hesari paradoksaalisesti itse ilmoittaa ohjenuorakseen.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Perusongelma Vasemmistoliitolla on ettei järki eikä tieto ohjaa toimintaanne. Lähditte hallitukseen tukemaan ja mahdollistamaan sen politiikan, jonka lopputulosta NYT vastustatte. Sanoitte sitä silloin vastuunkannoksi. 25 euroa lisää toimeentulotukeen jäi apua tarvitsevan omakohtaisen kokemuksen mukaan kirjaukseksi paperille.

Miltä nyt näyttää, kannattiko kauppa? Teillähän olisi ollut mahdollisuus estää kesällä 2011 konkurssihallituksen synty. Jos edes hetkeksi teillä olisi löytynyt selkärankaa seisoa vaalilupauksianne takana, 25€ voisi olla jopa totta.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Kuten totesin, ja kuten yleisessä tiedossa on, Kataisen hallitukseen meno oli alusta lähtien kiistanalainen asia vasemmiston sisällä. Puoluevaltuuston asettamat minimiehdot hallitukseen menolle jotakuinkin täyttyivät ja monille hallituspaikka näytti tarjoavan mahdollisuuden vähentää tuloeroja Suomessa, vaikuttaa aktiivisesti, edes joillakin hallinnonaloilla ja estää pahimmat uusliberaalit ylilyönnit, samalla kun hallituksessa oloa pidettiin myös osoituksena vasemmiston halusta ja kyvystä osallistua hallitustoimintaan.

Kuten monet meistä alusta alkaen pelkäsivät, positiiviset vaikutukset osoittautuivat lyhytaikaisiksi ja talous- ja Eurooppapolitiikan isot linjat niin Suomen kuin EU:n kannalta erinomaisen huonoiksi. Minusta kauppa ei siis kannattanut, mutta ymmärrän myös niiden ajattelua, jotka vuonna 2011 uskoivat sen ehkä kannattavan. Eiköhän tästä episodista ole jotain opittu!

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Muistan haastattelun jossa Arhinmäki riemuitsi hallitukseen pääsystä. Perusteluissa vähemmälle taisivat jäädä tavoitteet. Keskeistä oli viestiä Vasemmistoliiton olevan vastuunkantaja, ja samalla päästä osoittamaan persujen pettäneen kannattajansa. Talouspolitiikkanne ratkaisi mielestäni ps:n vastustaminen, ei köyhän, kuluttajan, työttömän tai yrittäjän puolustaminen.

Pelkällä vesipesulla ei luottamus Vasureihin nyt kyllä korjaannu. Vasemmistoliiton politiikka, jota voisi kutsua "Pasok-leireilyksi", vaatisi Arhinmäeltä vähintäänkin selkeää julkista katumusharjoittelua siitä.

Tulemmeko ennen vaaleja kuulemaan onko Vasemmistoliitolla olemassa jokin politiikka mitä oikeasti puolustatte ja jonka yli ette kävele. Äänestäjän näkökulmasta vain teot ratkaisevat, eivät vaalipuheet ja hallitushalut.

SDP:n seireenilaulua Vasemmistoliitto ei pysty vastustamaan, ja siihen toivoon nytkin tartutte. Se tuli hyvin selväksi Tampereella Anderssonin ja Marinin yhteistilaisuudessa. Toinen tulee viemään ja pienempi peesaa.

Vasemistoliiton toimintaa kuvaa hyvin sote-linjanne. Sanotte ajavanne terveydenhoitopaveluiden saatavuuden tasapuolisuutta ihmisten välillä ja sitkeästi puolustattu julkista tuotantoa vastustaen samalla yksityisen teveyssektorin roolia. Eikö niin? Kuitenkaan, ette kuuna päivänä tule oikeasti vaatimaan ja ajamaan työterveyshuoltojärjestelmän lakkauttamista, vaikka se on räikein epätasa-arvoistava järjestelmä terveydenhoidon alueella ja pyörii täysin yksityisen bisneksen varassa.

Tuossa yksi politiikka-esimerkki mainittuna, meille köyhemmille työelämästä syrjäytyneille ja eläkkeellä oleville äänestäjille tiedoksi, millaiseen selkärangattomuuteen taivutte.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Yrjö Rautio on näemmä joko ollut koko ajan valossa tai löytänyt sen. Ei pitäisi dissata suoraan Raution näkemystä, tai tekee sen sitten kohta kohdalta. Muuten ette ole vakuuttavia. Itsetutkistelu olisi pitänyt aloirttaa jo 60-luvun lopulla ja irrottautua Neuvostoliiton ohjailusta, kuten esim Italian ja ranskan kommunistipuolueet tekivät.
Pohjoismaisesta esimerkistä käy hyvin vaikkapa Norjan Stoltenberg, joka on kovan luun vasemmistolainen ollut aina, mutta silti kelpaa Naton johtoon, siinäpä sitä ihmettelemistä kerrallaan. Omaehtoiset ideologiat voivat menestyä, teillä se ideologia on lähinnä kaivoon kannettua vettä.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Tällaista menneisyys-syyttelyä kuulee aina aika ajoin, joten lienee siihen hyvä vastata siinä toivossa, että oppimista tapahtuisi myös sormella osoittelijoiden keskuudessa. Ensinnäkin syytökset kohdistuvat paljolti vähemmistöryhmittymään jo neljännesvuosisata sitten perustetun vasemmistoliiton *edeltäjäpuolueen* sisällä. Toki SKDL sai aikoinaan rahaa ja tukea NL:sta ja oli ajan hengessä ja korruptiossakin monin tavoin mukana. Toisaalta SKDL myös tuomitsi esimerkiksi Tsekkoslovakian miehityksen, ja oli itse asiassa ainoa puolue Suomessa, joka teki niin.

Toiseksi useimmilla puolueen nykyisillä jäsenillä ja aktivisteilla ei ole mitään tekemistä noiden aikojen tai oppien kanssa. Monet vas eturivin aktivisteista ovat syntyneet kylmän sodan päättymisen aikoihin -- tai jopa vasta 1990-luvulla -- ja ovat aina kannattaneet mahdollisimman pitkälle menevää ja moniarvoista demokratiaa, mihin kuuluu myös hajautettu ja moniarvoinen talousjärjestelmä (nykysysteemi ei ole moniarvoinen).

Kolmanneksi, mitä itseeni tulee, minulla on yksi ainoa merkittävä kokemus noiden aikojen käytännöistä ja suhteesta NL:oon. Puolueen nuorisojärjestön jäsenenä minut liitettiin kollektiivisesti Suomi-NL-seuran jäseneksi; kuuluin tuolloin nimittäin kokoomuksen nuoriin. Kävin kuitenkin eroamassa kokoomuksesta 18-vuotispäivänäni vuonna 1981 ja siten myös Suomi-NL-seurasta. 1980-luvulla toimin lähinnä rauhanliikkeessä, kehitysmaaliikkeessä ja vihreissä opiskelijoissa. 1990-luvulla olin mukana perustamassa uusia yhdistyksiä ja liikkeitä osana globaalin kansalaisyhteiskunnan nousua. Vasemmistoliittoon liityin vasta vuonna 2011.

Viimein, mitä Nato-kelpoisuuteen tulee, en pidä sitä mielekkäänä kriteerinä siitä, onko harrastanut kriittistä itsetutkiskelua vai ei. Päinvastoin, itse koen, että Nato-identiteetti olisi samanlaisen kriittisen itsetutkiskelun tarpeessa, ja olen myös kirjoittanut tästä teemasta; ks. esim. ”Naton laajenemisen aporia”, Ulkopolitiikka, (34):1, 1997, ss.32-40; ja ”Kohti imperiaalista maailmanjärjestystä? Analyysi sotilasliitto Naton arvoista ja sen roolista globaalissa poliittisessa taloudessa”, teoksessa M.Kangaspuro & T.Matinpuro (toim.): Uusi Nato. Eurooppalaisia näkökulmia sotilasliitosta ja Suomesta, Like: Helsinki, 2003, ss.11-58.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Kiitos vastauksesta. Ei ollut tarkoitus kohdistaa sinuun tuota edeltävää kommenttia, vaan yleensä koko liikkeeseen. Mielestäni sinä olet melkein ainoa VL:n jäsen, jonka blogeja luen koska tiedän sinun hallitsevan mennen tullen asian. Sinun tai laisesi on kuitenkin mahdotonta päästä kukkulan kuninkaaksi, sillä kohdeyleisö ei lue tai ymmärrä tekstejäsi. Samaa voimattomuutta kokevat myös perusrautakourat, jotka eivät ehkä tunne liikettä enää kodikseen ohjelman rönsyillessä ydinvoimavastaisuudesta homoliputuksiin. Kiito kuitenkin vastauksesta ja kevään odotusta.

Jouni Nordman

Miten vasemmisto näkee Suomen julkisenhallinnon kehittämisestä tuleva säästöt, sillä jos järkeistetäänä ja tehostetaan tiedon kulkua, sekä mietitään oikeasti miten järjestetään palvelut.

Tästä voi hyvin vaikeastivammaisten hoidossa päätellä, jossa laitos malli maksaa 3,5 miljoona euroa vuosi, omaishoitajan tekemänä 700€ kuukaudessa, jolloin panostaminen omaishoitoon tuo selkeitä säästöjä. Eli jos omaishoito, perhepäivähoidossa ja palveluissa jossa on yksilön omaehtoinen selviäminen on pääasia.

Toisaalta myös julkisenpuolen tietohallinnon järkeistäminen, tuo merkittäviä verojen käytössä tehostaminen vaikutuksia, jotka voidaan veronalenuksilla taloutta tervehdyttä.

Eli kysymys vasemistolaisille, miksi ette mieti miten asioita voidaan tehdä toisin ? Sillä toivottavasti ette pidä tätä nykyistä järjestelmää täydellisenä, ettekä näe siinä olevia ongelmia.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Puolueen sisällä on jonkin verran erilaisia näkemyksiä sen mukaan, miten paljon uskotaan todellisiin mahdollisuuksiin lisätä julkispalveluiden tuottavuutta esimerkiksi teknisillä ratkaisuilla, ulkoistamalla tai omaishoidolla, tai hallinnollisten yksiköiden kokoja suurentamalla (hyödyntämällä suurtuotannon etuja).

Tiedämme, että "tuottavuusohjelmia" yms on käytetty myös leikkausten ja karsimisen oikeuttamiseen, mutta tehostaminen voi silti ainakin periaatteessa olla monin tavoin mahdollista; ja sikäli kuin se on mahdollista, siihen kannattaa panostaa.

Itse olen tässä suhteessa aika skeptinen. Viimeisen parinkymmenen vuoden monet yritykset lisätä tehokkuutta ja työn tuottavuutta julkispalveluissa ovat nähdäkseni kääntyneet omia päämääriään vastaan ja johtaneet pikemminkin tehottomuuteen ja muihin järjettömiin lopputuloksiin. Olen eritellyt tätä kehitystä ja sen teoreettisia ja muita perusteita ja niiden ongelmia kirjoissani, ks. esim. Yliopisto OYJ (2005); Uusliberalismi Suomessa (2007); ja Suomen talouspolitiikan tulevaisuus (2015).

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kapitalismi on sosialismia sikäli parempi lähtökohtaisesti, että se on tehokkaampi ja kilpailukykyisempi. Kuitenkin sosialismi ja sitä kannattavat vasemmistolaiset puolueet ovat äänestäjille hätäjarru vaaleissa, jos kapitalismi on mennyt niin villiksi, että se on jättänyt liikaa ihmisiä tulojakauman häntään ja pelkän kateuden lisäksi myös oikeisiin toimeentulovaikeuksiinkin.

ulf fallenius

Vasemmistolaiset kautta maailman elää siinä uskossa että raha voi tehdä ei mistään.

Toimituksen poiminnat