Heikki Patomäki

Keskustan ja Sipilän talouspoliittinen linja on leikkauksia ja yksityistämistä

Eduskuntavaalien tärkein teema on talouspolitiikka. Vaikka lukuisat muutkin asiat vaikuttavat ihmisten mielipiteiden muodostukseen, kaikkien hallinnonalojen käytettävissä oleva varat ja siten politiikka-mahdollisuudet riippuvat talouskehityksestä. Vasemmiston vaaliohjelman motto on ”jälleenrakennetaan hyvinvointivaltio”, mutta se ei onnistu ilman rahaa ja poliittista tahtoa.


Mielipidetiedusteluiden perusteella näyttää todennäköiseltä, että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tulee vetämään vaalien jälkeisiä hallitusneuvotteluita. Myös siksi on syytä luoda katsaus keskustan talouspoliittisiin ideoihin.

Sipilän julkiset kannanotot ovat varsin yksiselitteisiä. Talous on vaikeuksissa ja reseptinä on julkisten menojen karsinta ja leikkaukset. Retoriikka on tuttua, sitähän on toistettu loputtomasti jo Esko Ahon ja Iiro Viinasen ajoista lähtien. Tarvitaan ”rohkeita ja realistisia talousohjelmia, joiden pitää sisältää myös kipeät asiat”, Sipilä totesi esimerkiksi kommentoidessaan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta.

”Suomi tarvitsee erittäin tiukan menokurin, suorastaan kulujen jäädyttämisen”, Sipilä korosti myös Talouselämän haastattelussa 24.10.2014. Keskustan puheenjohtajan mukaan aloitetaan menokurilla, ja jollei kasvua synny, tarvitaan vieläkin ankarampia leikkauksia. Paradoksi tässä on, että menokuri tulee osaltaan varmistamaan, että leikkauksia on edessä, koska se supistaa kokonaiskysyntää.

Varsinaisen pommin Sipilä päästi kun hän totesi toimittajalle lokakuun lopussa, että Valtion ja kuntien virkamiesten määrää pitää vähentää kymmenillä tuhansilla. Lausuntoa siteerattiin laajalti mediassa. Kunnissa on töissä reilu 400,000 suomalaista ja valtion palveluksessa noin 80,000. Sipilä siis esitti kuntien ja valtion alasajoa kenties kymmenellä prosentilla – ja työttömyyden lisäämistä saman verran.

Alkuperäisen jutun tehnyt toimittaja oli Teppo Kuittinen. Hän oli haastattelunauhalle varmistanut kuuliko hän oikein. ”Siis kymmeniä tuhansia virkamiehiä vähemmän?” ”Kyllä”, Sipilä vastasi haastattelunauhalle.

Jutun saaman hälyn myötä Kuittisen työsuhde Suomen Yrittäjien Yrittäjäsanomissa, Yrittäjä-lehdessä ja Yrittäjät.fi-sivustolla katkaistiin. Sipilän avustaja Riina Nevamäki oli keskustellut asiasta näiden lehtien päätoimittajan kanssa, mutta molemmat tietysti kieltävät, että tällä olisi mitään yhteyttä Kuittisen irtisanomisen kanssa.

Mitä muuta tiedämme nykykeskustan talouspoliittisista linjauksista? Kalevan haastattelussa 19. marraskuuta Sipilä ehdottaa perintöveron keventämistä tai poistamista kokonaan. ”Yritysten sukupolvenvaihdoksia pitää helpottaa.” Sipilä ehdottaa myös, että ”perinnön vastaanottamisesta ei maksettaisi veroa, vaan perityn asunnon myynnistä menisi suurempi vero kuin tällä hetkellä”.

Sipilä ehdottaa siis supistavaa talouspolitiikkaa, julkisten budjettien ja työntekijämäärien alasajoa, ja veropolitiikkaa, joka suosii varallisuuden kasautumista.

Hän on myös lukuisissa yhteyksissä puhunut keskustan yhteisesti teemakseen valitsemista ”normitalkoista”. Tämä tarkoittaa sääntelyn yksinkertaistamista ja vähentämistä. Vaikka on monia asioita, joissa sääntelyn yksinkertaistaminen on paikallaan, teema heijastelee myös uusliberaalia pyrkimystä lisätä työmarkkinoiden joustoja, heikentää työn tai ympäristön suojelua, ja avata lisätilaa yksityisten voittojen tekemiselle.

Toki keskustalla on myös kasvuohjelma. Sipilä on nostanut kasvurahaston keinoksi saattaa Suomi kasvu-uralle. Kuten hän blogissaan 10.10.2014 toteaa, ”keskusta on esittänyt yhdeksi ratkaisuksi kasvurahastoa, jonka pääoma saataisiin esimerkiksi TeliaSoneran omistusta myymällä ja eläkeyhtiöistä”. Idean rahoitus edellyttää siis vielä jäljellä olevan julkisen omaisuuden merkittävää yksityistämistä.

Miten idea sitten toimisi? Sipilä kirjoittaa: ”Valtio ei voi valita voittajia, sen vuoksi jokainen yhteiskunnan euro tarvitsee rinnalleen yksityisen euron. Nämä kaksi yhdessä antavat vipuvaikutuksen muun rahoituksen järjestymiseen. Tavoitteena olisi synnyttää vaikkapa tuhanteen yritykseen kahden Nokian verran uusia työpaikkoja.”

Suunnitelmat ovat epämääräisiä, mutta kasvurahaston kooksi on kaavailtu kenties kolmea miljardia euroa. Käytännössä jos rahasto lähtisi liikkeelle normaalin varovaisesti, se kykenisi tarjoamaan korkeintaan puolen miljardin verran lisärahoitusta yrityksille vuodessa, todennäköisesti selvästi vähemmän, esimerkiksi 200-300 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikka summa laitettaisiin suoraan julkisiin investointeihin, se olisi täysin riittämätön kääntämään talouskehitystä. Tarkoitus on vain tarjota rahoitusta yrityksille.

Monien kommentaattoreiden mukaan ongelmana ei ole rahoituspääoman saatavuus. Kommentaattorit ovat oikeassa. Korot ovat historiallisen alhaalla ja markkinat pursuavat rahaa. Euroopan keskuspankin mukaan yritysrahoitus toimii Suomessa moniin muihin euromaihin verrattuna hyvin. Ongelmat ovat muualla.

Deflationaarisen talouskehityksen vuoksi vallitsee suuri epävarmuus tulevasta. Kun tuotto-odotukset ovat alhaalla, ei investointeja tehdä. Rahoituksen tuputtaminen ei tähän auta. Tarvitaan aivan toisenlaista julkisvallan roolia, sellaista, mitä hahmottelen uudessa kirjassani Suomen talouspolitiikan tulevaisuus: teoriasta käytäntöön.

Jotkut puhuvat siitä, että vaalien jälkeen saatetaan muodostaa uusi punamultahallitus. Sipilän kannanottojen perusteella keskustan talouspolitiikalla ei ole juurikaan tekemistä ”mullan” kanssa, ”punaisuudesta” puhumattakaan. Vaikea ylipäänsä ymmärtää, miksi kukaan näkisi keskustan vaihtoehtona kokoomukselle?

Heikki Patomäki

(Viikkolehden näkökulma perjantaina 23.1.2015).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Eikö ole outoa sanoa että "eduskuntavaalien tärkein teema on talouspolitiikka".

Mitä on talouspolitiikka? Mitä on talous? Sekö on tärkeintä? Tuskinpa sentään. Kai se tietyllä tavalla on merkille pantava asia, mutta eiköhän elämää ja elämänmenoa kannata ymmärtää jotain muuta kautta. Tuntemukset, sivistyneisyys, taide, teatteri (talous on huonoa teatteria), ajatelmat, uskomukset, arvaan kyllä että tälle te nauratte mutta pysynpä kannassani silti.

Miten olikaan antiikissa? Ekonomia, kotitalous, koettiin vähemmäm tärkeäksi, ehkä ala-arvoiseksi tai jotain sellaista. Ilmoittaudun antiikin perilliseksi.

Ja jos näin on niin siinä menee sipilät ja patomäet.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Sivistysyliopistoa tai teatteria ei voi olla ilman rahoitusta, ja siksikin talouspolitiikka on tärkeätä, mutta se ei tarkoita kaiken alistamista rahalle tai taloudelle. Päinvastoin. Ote kirjastani: "Mutta vaikka arvon työteoriaa ei hyväksyttäisikään, arvot eivät välttämättä ole subjektiivisia eikä jatkuva niukkuus ole mielekäs tapa kuvata poliittisen talouden todellisuutta. Esimerkiksi Keynes pohti asiaa esseessään ”Economic Possibilities for Our Grandchildren” vuodelta 1930. Taloudellisen niukkuuden ongelma on vain väliaikainen. Kun riittävä yltäkylläisyys saavutetaan, siitä Keynesin mukaan 'kykenevät nauttimaan ne, jotka pitävät yllä ja kehittävät elämisen taitoa sinänsä, eivätkä myy itseään pelkille elämän välineille'. Kapitalistinen voittomotiivi on Keynesin mukaan vain välttämätön paha, joka voi historiallisen kehityksen myötä asteittain antaa tilaa paremmille periaatteille. Etiikka ja hyveet voivat yhä enemmän ohjata yhteiskunnallisia käytäntöjämme."

Matti Pulli

Ja luonnollisesti tarvitsemme vasemmistoliittolaisen vahvan valtion, joka sitten ohjaa meitä "etiikan ja hyveiden" mukaisesti. Käytännössähän tämä tietysti tarkoittaa sitä, että ihmiset pakotetaan olemaan hyviä, hyveellisiä ja sosiaalisia otuksia. Eli sinne meni ajatus hyveellisyyteen pyrkivästä ja pystyvästä ihmisestä.

Tai ehkäpä Patomäkikin haluaisi todellisuudessa elää vapaiden ja vastuullisten yksilöiden maailmassa, jossa vallitsee vapaaehtoisuuden henki ja jonka toimintaa ohjaa markkinamekanismi. Paitsi tällöin Patomäki ei pääsisi enää komiteoineen määrittelemään sitä "yhteistä hyvää", joka todennäköisesti on hänenkin poliittisen aatteen korkein hyve.

Ja ajatus siitä, että arvot muka eivät välttämättä olisi subjektiivisia, on ehkä pahin kollektivismin tuottama harha.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Mitkä olisivat Patomäen konkreettiset toimenpiteet talouspolitiikassa tässä yhteisvaluutassa ja EKP:n määräysvallassa?

Käyttäjän MarjattaLaiho kuva
Marjatta Laiho

Kiitos kirjoituksestasi, Heikki! Vahvistat näkemystäni tulevasta Sipilä-Suomesta. Sydän sykkyrällä odotan taas kerran, minkälainen tukevasti todellisuudesta irrallaan elävä ministerijoukko maatamme tästedes johdattelee yhä suurempaan ristiriitaan ekosysteemin kestävyyden ja ihmisarvon kunnioittamisen kanssa.

Oi niitä aikoja, jolloin Suomenmaassa edes sanallisesti hehkutettiin sitä kokoomuspresidentin perusajatusta, että ”kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”! Tuo Paasikiven patsaan jalustaan kaiverrettu miete olisi ainoa mahdollinen tie ihmiskunnalle päästä pois typeryyden noidankehästä, jossa luontoa tuhoamalla, heikoimpien ihmisarvoa polkemalla ja sotia tahallaan sytyttelemällä koko ajan vähennetään ihmisyhteisöjen toimintaedellytyksiä ja samalla taloudellista tuottavuutta.

Sanot kirjassasi: ”Tärkein yksittäinen talouskasvua selittävä tekijä on inhimillinen ja sosiaalinen pääoma” (sivu 158). Tästä on selvää tutkimustietoa saatavilla. Sekään ei vakuuta talousliberalismiuskovaisia, joiden toimet eroavat ääri-islamististen ym. terroristiryhmien aikaansaannoksista vain siinä, että nämä, usein kristillislähtöiset päätöksentekijät, pystyvät tuhoamaan koko ihmiskunnan ja suuren osan muustakin maapallon lajistosta. Kuinka kukaan sivistyneeksi itseään kutsuva kehtaa seistä sellaisten päätösten takana, jotka saattavat muita ihmisiä ahdinkoon, jollaisen päättäjä ei katsoisi olevan itselleen hyväksyttävä vastaavassa elämäntilanteessa?

Järjen voiton ja vihervasemmistojytkyn toivossa…

Hannu Kitinoja

Kiitos Marjatta,kirjoita lisää,pidän ajatuksista ulkopuolella puoluepolitiikan,koska en usko ,mihinkään puolueeseen ,enää ,
sanoisin ,en koskaan,politiikalla ei ole sijaa ihmis elämässä,
ovat vieraita,oikeasti,vihollisia,lupaavat paljon,antavat,ei mitään,ottavat kaiken,niin tämän ovat tehneet ;)
t.hannu

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

"Vahvistat näkemystäni tulevasta Sipilä-Suomesta. Sydän sykkyrällä odotan taas kerran, minkälainen tukevasti todellisuudesta irrallaan elävä ministerijoukko maatamme tästedes johdattelee yhä suurempaan ristiriitaan ekosysteemin kestävyyden ja ihmisarvon kunnioittamisen kanssa. "

Jos hallituksesta jätetään vihreät ja RKP pois ei uusi hallitus voi olla Kataisen hallitusta huonompi. Vaalituloshan sen ratkaisee. Eli parempaan olemme menossa. Tietysti joku yksittäinen ministeri voi tyriä uudessakin ministeriössä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Marjatta Laiholta samaa tyhjänpuhumista kuin Patomäeltäkin, tarvitaan realistisia näkemyksiä ja konkretiaa tyhjänpuhumisen sijasta.

Käyttäjän MarjattaLaiho kuva
Marjatta Laiho

Realismia on, että täystörppö ihmislaji on tärvellyt parisataa vuotta upeaa asuinplaneettaansa sen ekologisen kestokyvyn ylittäen. Vapaaehtoista tuotannon ja ihmisyhteisöjen elämän muuttamista kestävästi toimivaksi ei kukaan ole estänyt. Nyt ei enää ole aikaa valinnaiseen mitääntekemättömyyteen. Tarpeellinen taitotieto on käytettävissä, ja pikkuruinen Suomi voi halutessaan napata jälleen kokoaan suuremman osuuden rajusta talouskasvusta, joka syntyy niin tavarahelvetin kuin palvelumuotoilunkin uudistamisessa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Realismia on, että täystörppö ihmislaji on tärvellyt parisataa vuotta upeaa asuinplaneettaansa2

Mitä konkreettisia toimia ehdotat siis Suomen hallitukselle?

Käyttäjän MarjattaLaiho kuva
Marjatta Laiho

http://ozan.fi/2014/08/20/satosen-ehdotuksen-kumoa... www.vihreat.fi/blogit/johanna-karimaki/talouspolit...

Vain pari esimerkkikirjoitusta talousnäköaloista yli saastutususkon ja köyhän kyykyttämisen. Kauniita unia!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Aivan järjettömiä, työajan pidennys ei auta mitään eikä vihreillä ole muuta ideaa kuin lisätä kehitysapua, siis haloo.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Puheenjohtaja Juha Sipilän linja on täysin selvä, kunhan sen ymmärtää. Kenen käsi nouseekaan?

Vasemmistoliitto on kuten kaikki edeltäjänsäkin erittäin mainio esittämään menojen lisäyksiä ja paljon. Mutta tulopuolelta löytyy vain kaksi asiaa, joista toinen on puolustusvoimilta rahaa pois ja toinen rikkaiden veroja on nostettava. Nämä on varmaan kirjoitettu esittäjiensä selkärankaan.

Kysyn kuitenkin professorismieheltä, että mistä rahat?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Eipähän näissäkään löydy sitä konkretiaa jota voisimme EMU:ssa soveltaa vallitsevien sääntöjen puitteissa paitsi irroittautumalla EMU:sta jonka voi löytää ehdotuksena rivien välistä.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki Vastaus kommenttiin #17

Suomen velka-aste edelleen alhainen, erityisesti nettovelka. Vaikka bruttovelan 60%:n raja meneekin rikki, eurovyöhykkeen keskiarvo lähentelee 100%:a. Investointiohjelma on kannattava sijoitus sekä välittömien kerroinvaikutusten että tuotantokapasiteetin kasvun kannalta. Myös komission ja luottoluokittajat voi vakuuttaa tästä. Jos se ei onnistu, voi silti toimia toisin. Pahimmassa tapauksessa Suomi voi joutua maksamaan pienehkön sakkomaksun tai hivenen korkeamman koron uusittavista lainoista. Nämä pienet lisäkustannukset eivät lainkaan muuta ohjelman kannattavuutta. Ks. kirjani ja tämä blogi: http://patomaki.fi/2015/01/hystereesi-ja-kerroin-m....

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen Vastaus kommenttiin #25

Investointien työllistävästä vaikutuksesta suuri osa menee suoraan Viroon..

Jouni Nordman

Ongelma on se että rahaa ei pidä otta, vaan se että sitä pitää tuottaa lisää. Jolloin Aino paikka mihin Suomi valtion kannatta investoida on yritys ympäristön parantamisen, sekä sosiaalijärjestelmän tulo loukkuun purkamisen. Sillä mikään muu ei tuo tuloja kuin työnteko miten, jossa juuri byrokratia on suurin työnteko miten este.

Jussi Rajaniemi

"Sosialismissa on yksi paha virhe. Muiden rahat loppuvat jossain vaiheessa" - Margaret Thatcher. Suomessa muiden rahat loppui vuonna 2008 ja sen jälkeen on eletty velaksi. Kohta loppuu sekin.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Tässä Suomelle opittavaa:
Amerikkassa missä kaikki on niin suurta on parturiliike joka oli niin suuri etten saanut hiuksiani leikattua koska kaikki kapasiteetti meni oman henkilökunnan hiusten leikkuuseen.

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen

Yrjö Rautio, entinen vasemmistoliiton äänenkannattajan päätoimittaja tänään Hesarissa:"Puolue, jolla ei ole talouspolitiikkaa, ei ole varteenotettava. Vasemmistoliitolla ei ole. Sillä on vain yksi joka paikan konsti: elvytys, nyt, aina ja kaikkialla. Puolue ottaisi lisää velkaa meille, lisää Kreikalle, lisää kaikille – ja antaisi sitten velat anteeksi Kreikalle ja kaiketi myös kaikille muille. Ei tämä ole talouspolitiikkaa, vaan katastrofipolitiikka."

Käyttäjän PekkadeGroot kuva
Pekka de Groot

Sipilän kommentti "valtio ei voi valita voittajia" särähtää korvaan pahasti. Se on tuttu USA:n republikaanien poliittisista hokemista. Täyttä kohderyhmätestattua huttua. Minusta tämä kaikkien maiden valtapuolueiden ajama yhtenäinen linja kertoo vahvasti isojen, kansainvälisten firmojen vaikutusvallasta ja kenties jopa vallankaappausyrityksestä TTIP:n ja muiden vastaavien "vapaakauppasopimusten" avulla.

Hannu Kitinoja

Nää jutut,aivan kuin "Wiivi ja Wagner",tai kiroileva Siili"
siis,eikö tehtäisi jotain,sen sijaan,että haukutaan toisiamme,ja puhutaan puhdasta paskaa,so.jossitellaan,
kertokaa minulle ,kenen olo parantuu valehtelusta?
t.hannu

Seppo O. Saarela

Hyvä Heikki,

olet älykäs, kirjoittamisen moniosaaja. Mutta jos tällainen keskinkertaisella älyllä varustettu kaveri kysyy nyt Sinulta...jos debatti lopetettaisiin juuri nyt, niin millainen maailmanjärjestyksen Sinun mielestäsi tulisi olla?

Pyydän kunnioittavasti, ettet viittaisi omiin, tai muiden talousteorioihin, vaan tämän hetken katsoisit peiliin ja kysyisit: Heikki, olet Suomen pääministeri...mitä teet tänään maasi hyväksi?

Mitä se Heikki olisi?

Seppo

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

No, jos kerran Sipilän keskustan ja kokoomuksen välillä ei ole mitään eroa, niin sittenhän Patomäen oma vasemmistoliitto sopii oikein hyvin samaan hallitukseen Sipilän keskustan kanssa.

Vasemmistoliiton strategiakin voi olla ihan sama kuin aiemmassa hallitusyhteistyössä kokoomuksen kanssa. Pelotellaan ensiksi kansalaisia hyvinvointivaltion tuhoamisella, ja sitten kun Sipilä ei tuhoakaan sitä hyvinvointivaltiota, niin selostetaan Kansan Uutisissa, että tämä kaikki oli vasemmistoliiton hallituksessa käymän sitkeän torjuntataistelun ansiota.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Eiköhän olisi Herra professori Patamäenkin syytä olla siellä vasemmalla sivustolla hetki ihan hiljaa, että suomalaiset kansantalouden isänmaalliset ammattilaiset politiikassamme (mm. Kepu) pääsevät tekemään remonttia oman aikansa työväen hallituksen jälkien korjaamisessa.

Senjälkeen käynnistyykin kansalliset talkoot alkaa maksamaan seuraavat kymmenet vuodet punapääoman syömävelkaa. Sitä ennen ei kannattaisi yhdenkään ideologisen rahanmuuallesyytämisliikkeen höpöttää yhtikäs mitään vaan kyhnöttää käpykaartissa korpikuusen juurella muutama vuosi kusi sukassa häpeemässä.

Kaikkea hyvää silti sinne yliopiston sateensuojaan.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

"Varsinaisen pommin Sipilä päästi kun hän totesi toimittajalle lokakuun lopussa, että Valtion ja kuntien virkamiesten määrää pitää vähentää kymmenillä tuhansilla. Lausuntoa siteerattiin laajalti mediassa. "

Tätä asiaa taas vääristellään. Sipilähän sanoi että 40000 vähennystarve oli muistaakseni vuoteen 2020 mennessä ja lähes kaikki eläköitymisen kautta. Siis eivät kaikki siirry työttömiksi. Edellyttäen tietotekniikan kehittymistä.

Kasvua voidaan tukea myös julkisin investoinnein, vaikka velkarahalla, kunhan nämä investoinnit jäävät omaan maahan mm. rautatiet ja maantiet ym vastaavat. Pelifirmoihin ei kannata julkista rahaa sijoittaa.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

>Keskustan ja Sipilän talouspoliittinen linja on leikkauksia ja yksityistämistä
Eli juuri oikea linja. Syömävelkaa on otettu nyt 40 miljardia euroa, eikös se ole ollut riittävän paljon? Päälle vielä on veronkiristyksillä tuhottu yksityistä kulutuskysyntää joka on tappanut yrityksiä. Ja jos väittää että julkishallinto tuottaa palvelun kuin palvelun edullisemmin kuin yksityinen, niin aika pihalla saa olla. Mutta sitähän vasemmistoliitto onkin...

Toimituksen poiminnat