Heikki Patomäki

Stubbin ja Rinteen hallituksen leikkaukset

Viikon kuluessa on käynyt ilmi, että minihallitusohjelman elvyttävä osa on silmänlumetta. Jussi Saramo kirjoitti Uuden Suomen blogissaan, että ”monet valtamedian toimittajat menivät halpaan, mikä ei ole ihme, kun itsekin meinasin mennä”. Uudet hankkeet paljastuivat vanhan toistoksi tai tyhjiksi lupauksiksi. Stubbia ahkerasti tukenut Hesarikin paljasti perjantaina 27.6. lukijoilleen, että vuoden 2015 osalta ”kasvupaketin” koko on 288 miljoonaa euroa, ja se koostuu pelkästään veronalennuksista.

Koska seuraava hallitus on vapaa päättämään talouspoliittisista linjauksistaan itse, epämääräiset lupaukset Pisara-radasta tai länsimetron jatkosta eivät sido sen käsiä. Edes pohjustavia kehys-päätöksiä ei ole tehty.

Lisäksi Stubbin reunaehtona näyttäisi olleen, että budjettivajetta ei rikota ja kestävyysvajetta ei pahenneta. Nykyresepteillä tämä tarkoittaa, että veronalennuksien seurauksena jostain on pakko leikata lisää. Kevään kehysriihen leikkausten ja veronkorotusten päälle on siis tulossa leikkauksia, joilla korvataan tulopuolen menetykset. Nämä tullevat esille jo heti syksyn alussa.

Suunta on siis Stubbin lupausten mukainen. Tavoitteekseen hän on ilmoittanut kokonaisveroasteen alentamisen noin 39 prosenttiin ja julkisten menojen alentamisen noin 50 prosenttiin. Kuten olen aiemmin analysoinut, tällä ohjelmalla olisi nykyolosuhteissa taloutta radikaalisti supistava vaikutus.

Stubbin tahti vain on kovin hidas. Tällä menolla Stubbin tavoittelemien leikkausten toteuttaminen kestää jopa vuosikymmeniä. Nyt sovitun miniohjelman vaikutukset ovat kuitenkin taloutta edelleen supistavia, vaikkakin vain suhteellisen vähäisessä määrin. Kokoomuksen aktiivisesti jo vuosia ajama alavireinen meno Suomessa jatkuu, ja EU-budjettikurin puristuksissa ja maailmantalouden käänteiden myötä se voi vielä kääntyä pahimmassa tapauksessa jopa syöksykierteeksi.

Ihan ajatusleikkinä voidaan kuitenkin pohtia, mitä median juhlima 1,1 miljardin elvytyspaketti olisi tarkoittanut, jollei se olisi ollut pelkkää silmänlumetta? Jos oletetaan, että julkisen menonkäytön kerroin on tällä hetkellä Suomessa luokkaa 1,5-2,0, ja että veronkevennysten vaikutus on selvästi pienempi kuin investointien, niin 1,1 miljardin investointien elvytysvaikutus olisi ollut ehkä 1,5 miljardia lisää BKT:hen. Vaikutusten toteutuminen kokonaisuudessaan kestää vuosia.

Tämä on noin 0,8% Suomen BKT:sta, ja kuten todettua, kasvuvaikutuksen toteutuminen kestäisi ainakin pari-kolme vuotta.

Tällaisen kuvitteellisen ”elvytyspaketin” mittakaava on siis aivan riittämätön. Julkisten investointien ohjelman kokoluokan pitää olla useita miljardeja, ja ohjelman pitää jatkua monta vuotta. Lisäksi investointiohjelmalla pitää olla aitoja budjettivaikutuksia, jotta se toimisi (rahan siirtely momentilta toiselle ei muuta kokonaistaloudellista kehitystä juuri mihinkään).

Poliittisesti Stubbin ja Rinteen miniohjelman merkitys on siinä, että se vie viimeisenkin uskottavuuden demareilta. Vaikka voimme pian iloita siitä, että vasemmistoliitto menee seuraavissa eduskuntavaaleissa SDP:n ohi muuallakin kuin Helsingissä ja Turussa, valtasuhteiden kannalta demarien yhä syvempi alamäki ei ole hyvä asia. Osaako Rinne vetää tilanteesta oikeat johtopäätökset?

Heikki Patomäki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Miten joku voi mennä "halpaan" tuosta Stubbin lupauksesta, kun heti ensimmäisessä puheenvuorossa, jonka hän piti pääministerinä hän sanoi selkeästi ja vailla epäselvyyksiä, mistä tuossa on kyse?

"Hallitusohjelmassa on sovittu kasvua ja työllisyyttä vahvistavasta paketista, joka nousee tulevien neljän vuoden aikana yhteensä karkeasti 1,1 miljardiin euroon."
- Alexander Stubb ( http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/puheet/puhe... )

Tuo 288 miljoonaa on pauttirallaa neljännes 1,1 miljardista. Tässä ei ole tai pitäisi olla mitään mystistä tai ihmeellistä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Jos lupaus Pisara-radasta todellakin on vain "epämääräinen", Patomäelläkin pitäisi nähdäkseni olla paremminkin syytä juhlaan kuin suruun. Hankkeen valmistelu kun on monessa mielessä ollut aivan kammottavaa.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...
http://rautatiematkustajat.fi/Hesari20_04_2011.pdf

Terveisin Kalevi Kämäräinen
http://rautatiematkustajat.fi/
https://www.facebook.com/pages/Rautatiematkustajat...
https://www.facebook.com/groups/108232592543581/

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Miksi arvelet, että verojen alennuksilla olisi taloutta supistava vaikutus? Tässä tapauksessahan veronalennukset tarkoittavat vieläpä vasemmiston ajamaa progression jyrkentämistä.

Verokertymä ei ole lineaarisesti veroprosentista riippuvainen, vaan se voi jopa kasvaa veroprosenttien alentamisen myötä. Tällainen ilmiö on tosin epätodennäköisempää juuri silloin, kun progressiota kiristetään.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

"Verokertymä ei ole lineaarisesti veroprosentista riippuvainen, vaan se voi jopa kasvaa veroprosenttien alentamisen myötä."

Suomessahan ollaan jo monessa suhteessa ylitetty se raja, jonka jälkeen verojen nostaminen vain laskee valtion saamia verotuloja. Ilmiö on näkynyt esimerkiksi autojen verotuksessa tai pankkiverossa. Kummassakin tapauksessa verojen nostaminen vähensi verotulojen määrää. Alkoholivero on varmaan kaikista selkein esimerkki tuosta ilmiöstä.

Jos valtio tahtoisi enemmän verotuloja, sen pitäisi alkaa laskea veroja.

Reijo Tossavainen

Perussuomalaiset näkivät heti bluffin. Hallituksen "kasvupaketin" käsittelyn yhteydessä eduskunnassa toimme sen selvästi esille. Hesarille ja muulle medialle se ei kelvannut. Asiaa ei silloin noteerattu. Nyt Hesarikin on herännyt, ihme ja kumma...

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Tietänet hyvin, että nykyisenlaisessa eurossa pysyttäessä on kysymys vain siitä, kuka taloutemme kääntää syöksykierteeksi. Se voi olla Stubbin ja Rinteen klovnijengi tai sitten EKP ja komissio.

Muistelen Vasemmistoliitonkin äänestyskäyttäytymisen hallituksessa olleen sellaista, että osasyyllisyys lankeaa sitä kautta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Professori Patomäki kirjoittaa: "Koska seuraava hallitus on vapaa päättämään talouspoliittisista linjauksistaan itse..."

Talouspolitiikka = rahapolitiikka + finanssipolitiikka.

Kysymys professori Patomäelle: millä tavoin seuraava hallituksemme on vapaa päättämään tuosta rahapolitiikasta?

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Niinpä niin, ne kehyspäätöksetkin joudutaan hyväksyttämään komissiolla, koska meillä on Fiscal Compact. Pelkään pahoin, että tuo soppari saattaa oikeastikin koskea pieniä maita, joilla ei ole omaa poliittista vaikutusvaltaa.

Ehkä Saksa suojelee meitä, kunhan pidämme huolen, että Liikanen pysyy uskollisena sadomonetarismille.

Lienee paljon mahdollista, että Vasemmistoliiton äänestäjät saavat seuraavalta KOK+KESK johtoiselta hallitukselta kunnolla kyytiä. Ehkäpä niitä epäonnisia vasemmistolaisia lohduttaa tieto siitä, että heidän oma puolueensa on ollut kyseistä giljotiinia rakentamassa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kyllä minä jaksan elätellä toiveita, että tuo sopimus (two- ja sixpack) saadaan purettua. Ranska sai kahtena vuotena peräkkäin helpotuksia, Espanjakin on saanut huojennuksia.

Kokonaan eri asia sitten on pienten jäsenmaiden kohtalo.

Suomen hallitus on EU:n keskinäisellä sopimuksella runnonut nämä automaagiset menoleikkurit kansalliselle tasolle, joten ehkä Vasemmistoliittoa nyt kaduttaa?

Toivottavasti heillä on ns. munaa sitten vaatia ko. sopimuksen purkamista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eikö talouteen tarvita tuotantoa ja markkinoitakin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tarvitaan, mutta ne eivät sinällään kuulu talouspolitiikkaan. Tietynlaista "ohjailua" voidaan toki harrastaa. Esimerkiksi talouspolitiikkaan kuuluva finanssipoliittinen ohjailu on veronkiristyksillä ohjata suomalaiset ostamaan viinansa Virosta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Kyllähän tuotantoa ja markkinoita säännellään kaikenlaisilla lailla ja asetuksilla. Onhan Altialla ja Alkolla poliittisesti päätetty monopoliasema.

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #19

Politiikka 18.6.2014 klo 14:57

Eduskunta on hyväksynyt alkoholijuomayhtiö Altian myyntivaltuudet äänestyksen jälkeen. Myyntivaltuuteen liitettiin ehto työllisyyttä, suomalaisen viljan käyttöä ja yhtiön omistusrakennetta kartoittavan selvityksen tekemisestä ennen yhtiön myyntiä.

http://yle.fi/uutiset/eduskunta_hyvaksyi_alkoholij...

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Mediassa asia esitettiin niin, että paketti on 1,1 miljardin suuruinen. Monillekaan ei varmasti tullut mieleen, että tässä tehtiin epämääräisiä lupauksia jo seuraavan hallituksen puolesta... Oli luontevaa ja täysin järkevää olettaa, että summa olisi koskenut vain tämän hallituskauden loppua (kaikki muu on harhaanjohtamista).

Yhdysvalloissa sekä Ronald Reagan että George W. Bush yrittivät kumpikin aikanaan lisätä valtion verotuloja alentamalla veroja, Lafferin käyrän ja tarjonnan taloustieteen ideoiden mukaisesti. Tuloksena oli molemmilla kerroilla massiivinen alijäämä ja julkinen velkaantuminen.

Veroale on huono tapa elvyttää kahdesta syystä. Ensinnäkin raha menee yksityiseen kulutukseen, jonka lisääntyminen kuitenkin riippuu ihmisten tulevaisuuksia koskevista odotuksista. Jos odotukset ja luottamus ovat alhaalla, raha ei välttämättä edes lisää kulutusta. Lisäksi alennetut verot tahtovat jäädä pysyväksi, eli näin ajetaan julkisvaltaa ja hyvinvointi- ja koulutuspalveluita alas.

Ongelma tässä tapauksessa on myös se, että kun pyritään tasapainoisiin tai ylijäämäisiin budjetteihin, veroale pitää kompensoida välittömillä leikkauksilla. Kokonaisvaikutus on taloutta supistava.

Julkiset investoinnit ovat tehokkaampi ja varmempi tapa elvyttää ja samalla lisäävät tulevaa tuotantokapasiteettia. Julkisia investointeja voidaan käyttää myös laajoihin siirtymiin esimerkiksi fossiilisista polttoaineista uusiutuviin lähteisiin.

On totta, että EU on vähentänyt Suomen hallitusten talouspoliittisia välineitä ja liikkumatilaa. Toisin toimiminen on silti edelleen mahdollista, eivätkä Stubb ja Rinne voi nyt neuvotella seuraavan hallituksen ohjelmaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Veroprosenttien alennusten vaikutuksesta on monenlaisia esimerkkejä ja kaikki riippuu tietysti suhdannetilanteesta, lähtötasosta, y.m. Mutta esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa pystyttiin lisäämään valtion verotuloja keski- ja suurituloisille suunnatulla ansioveroalennuksella nykyisen porvarihallituksen aloittamisen jälkeen.

Toistat kuin mandraa tuota: "Ongelma tässä tapauksessa on myös se, että kun pyritään tasapainoisiin tai ylijäämäisiin budjetteihin, veroale pitää kompensoida välittömillä leikkauksilla.", sivuuttaen kokonaan sen tosiasian, että juuri tästä veroalen vaikutuksesta verokertymään vallitsee niin meidän kahden välillä erimielisyys kuin myös kansantaloustieteilijöiden välillä. Riippuu mitä veroja alennetaan keneltä ja kuinka paljon.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jos köyhyysrajalla olevalta eläkeläisiltä alennettaisiin vero 10%-yksiköllä kaikki lisäntyneet tulot menisivät luultavasti kulutukseen.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Et ole vieläkään vastannut edellisen kirjoituksesi yksinkertaiseen vastakysymykseeni: mikä on oma tavoitteesi Suomen kokonaisveroasteesta (Stubb 39 %) ja julkisten verojen osuuteen bruttokansantuotteesta (Stubb 50 %)? Kai sinulla on sellainen oltava, jos innokkaasti käytät toisen poliitikon lukuja omaan retoriikkaasi?

Jos et oikeasti tiedä vastausta kantaasi, pyydän rehellisesti laskemaan, mitä nuo samat luvut olisivat nykytilanteen jatkumona ehdottamallasi massiivisella elvytyksellä. Siis "useita miljardeja" x "monta vuotta" = mikä veroaste ja BKT-velka?

Päästäisiin vähän konkreettisempaan skenaarioon, eikös?

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Minusta ei ole järkevää määritellä mitään tarkkoja prosenttiosuuksia tavoitteeksi, ja lisäksi koko tapa kehystää kysymys on harhaanjohtava. Ensinnäkään BKT ei koostu budjetti- tai liikevaihtoeristä vaan arvonlisäyksestä. Suomen julkistalouden osuus on 20% arvonlisäyksestä ja 25% työvoimasta. Julkistalouden osuus riippuu myös siitä, miten muun talouden pyörät pyörivät. Aktiivista ja taloutta ohjaavaa valtiota tarvitaan eniten huonoina aikoina, kun taas nousukauden aikana julkistalouden osuus alenee.

Toiseksi, yhteiskunnallinen kehitys on jo pitkään mennyt siihen suuntaan, että suurimmat kasvualat -- monet perusrakenteet ja -verkostot, kasvattaminen, koulutus, tutkimus, muiden ihmisten hoivaaminen jne -- ovat sellaisia, että niissä yhteistoiminnallinen (tai yhteiskunnallistettu) julkinen tuotantotapa on toimivin ja monin tavoin paras. Uusliberalismi voidaan nähdä myös epätoivoisena taisteluna tätä tendenssiä vastaan.

Kolmanneksi, vaikka on selvää, että esittämäni ohjelmat ja talouspoliittiset ideat tarkoittavat julkistalouden roolin olennaista muutosta ja kasvua, olen systemaattisesti ollut yksinkertaista julkinen / yksityinen jakoa vastaan. Tässä ote kirjastani Maailmamme rajat, joka ilmestyi vuonna 1992. Sitaatti on viidennestä luvusta, jossa kritisoin valtavirtataloustieteen ajattelua, jonka mukaan olennaiset talouskysymykset löytyvät akselilta "kuinka paljon valtio puuttuu yksityisten markkinoiden toimintaan":

"Valtavirtataloustieteen poissulkevat vaikutukset näkyvät jo mahdollisten talouspolitiikkojen akselissa. Maailma käsitteellistetään niin, että maailmassa on "vapaita markkinavoimia", joihin valtio voi puuttua tai olla puuttumatta. Taloudellisen toiminnan käytännöt ja instituutiot, niiden uudelleen tuottaminen ja transformaatiot, on suljettu näkyvistä taloustieteen retoristen siirtojen toimesta. Kaikki subjektit, käytännöt ja menettelytavat oletetaan, niiden muodostumisesta taloustieteellä ei ole juuri mitään sanottavaa. Miten esimerkiksi työntekijät muodostuvat erilliseksi subjektiksi tilanteessa, jossa myös yhtymien johto saa palkkaa eikä omista yhtään osaketta? Miten talouden eri subjektit yleensä muodostuvat ja rakentuvat? Mitä ovat tuotannon hallinnoinnin ja kurinpidon menetelmät? Minkälaisiin käytäntöihin ja menetelmiin yritysten johdon toiminta perustuu? Mitkä subjektit päättävät maailmantalouden investointivirroista? Miten sellaiset instituutiot kuin sopimus ja omistusoikeus toimivat maailmantaloudessa? Minkälaisia ovat markkinoinnin ja kuluttajien mieltymysten - ja elämäntavan - muodostamisen prosessit? Miten taloudelliset toimijat voivat ajaa omia etujaan (korporatistisesti) valtiohallinnoissa ja kansainvälisissä organisaatioissa? Minkälaisia valvonnan ja kontrollin menetelmiä taloudessa on puolin ja toisin käytössä? Tällaisiin kysymyksiin valtavirtataloustieteellä ei ole juurikaan sanottavaa, ei vaikka ne saattavat olla oleellisia myös valtavirtataloustieteen klassisen tehokkuus-ongelman kannalta."

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

"Mitkä subjektit päättävät maailmantalouden investointivirroista?"
Sokeat markkinavoimat.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

Eduskunnassa näköjään ainoa, joka osaa laskea on Timo Soini. Hän sanoi heti, että pätkähallitus alkoi harrastamalla "kreikkalaista kirjanpitoa ".

Onneksi sentään, ainakin HS:n mukaan, Valtiovarainministeriön virkamiehet olivat esittäneet luvut oikein, mutta ne " muuttuivat hallituksessa ".

Helppo Stubbin on olla positiivinen, kun hänen hallituksensa runoilee omia talouslukuja. Se tiedetään, että Kataisen lukion lyhyen matematiikan arvosana on kuutonen ( 6). Mikä lienee Stubbin et Co.

Hyvä puoli on, että tästedes media oletettavasti suhtautuu tietyin varauksin kaikkeen mitä pätkähallitus esittää.

Onko totta mitä Paul Krugman on väittänyt : "Missään ei ole tutkimuksia, jotka todistavat että veronalennukset vähentävät työttömyyttä. "

Joscha Fisher : " Saksa tulee tuhoamaan Euroopan kolmannen kerran. "

Jos joku tietää, voisiko ystävällisesti kertoa, millä muulla maalla paitsi Saksalla menee eurossa hyvin.

Mitään vastausta en tähän kysymykseeni saanut Vesa Kanniaisen kirjan analyysi tilaisuudessa Suomen pankin rahamuseossa viikko sitten.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Vasemmistoliitolla ei ole mitään vaihtoehtoa työllisyyden parantamiseksi. Mikään malli mikä ei pienennä verotusta ja lisää ostovoimaa ei auta.

Valtio ei voi elvyttämällä tai investoimalla tahi palkkaamalla työllistää ihmisiä. Vientiteollisuus ei kaikkia työllistä.

Vientiteollisuus on hyvin tärkeä se rahoittaa suuren osan tästä tehottomasta julkisesta sektorista. Mutta jos oikeasti halutaan saada työllisyysaste kasvuun on veroasteen piennennyttävä ja annettava kotitalouksille mahdollisuus toimia. Tämä ei vasemmistoliitoille eikä demareille sovi. Tuskin ay-liikkeellekkään. Ne on siis lyötävä jos Suomi halutaan paremmille raiteille.

Saksan kokonaisveroaste on muistaakseni 35%. Työllisyys huomattavan korkea. Sekin hyvivointivaltio. Palvelut hyvät.

Pirjo Jokinen

Varakkaampi väki kuluttaa Suomen rajojen ulkopuolella ja köyhimmät kun ei pysty, niin heidän rahansa kiertää kotomaassa.

Tuloeroja tasaamalla progressioiden kautta kulutusta voitais lisätä kotimaassa.
Ongelmana lienee tietenkin nettikauppa, jossa rahaa siirtyy muualle vaikka ostajat pysyis täällä. Paljonko tänne sitten tulee samaa reittiä verotettavaa tai kulutettavaa tuloa, en tiedä?

Ay-liikkeen tahollakin olisi mahdollisuuksia. Mutta ihan turha toivo että parempipalkkaiset suostuis alentamaan työnsä hintaa vaikka se olisi miten kallista ja haitallista kilpailukyvylle. Äijät on tunnetusti ahneita ja itsekkäitä. Matalapalkka-aloilta nipistäminen tai julkiselta sosiaali- ja terveyssektorilta leikkaamiset on yks tyhjän kanssa, pelkkää köyhien kiusaamista sadistien toimesta.

markku palonen

Kalle Isokallio sanoi perjantain aamu TV:ssa "Vaikka kaikki suomen työttömät päääsisivät töihin ja verotus tapahtuisi keskitulojen mukaan ,niin silti velkaantuminen olisi 4 miljardia euroa vuodessa"

Ainoa keino on kellottaa valtion ja kuntien työntekijät ja poistaa sieltä palkintovirkansa saaneet henkilöt.

Hyvä esimerkki on, että valitaan sopivampia keksittyihin virkoihin, vaikka pitäisi valita pätevämpiä oikeisiin virkoihin. Näin tehdään yksityisissä yrityksissä jossa vastuunkantaja löytyy aina.

Tämä ei kuitenkaan kelpaa vanhoille puolueille, sillä siellä ne heidän äänestäjänkunnan vahvin tuki makaaa , joka on sotien jälkeen rakennettu poliittisella vaan ei ammatillisella taidolla.

Käyttäjän cessu kuva
Kenneth Oksanen

Kun kuulin tuon Isokallion väitteen laskeskelin mielessäni, että Isokallio ilmeisesti otti huomioon vain joko näiden työttömien kustannuksen julkiselle sektorille, eli noin luokkaa 10 k€/v * 400 000 työtöntä = 4 G€/v, tai vaihtoehtoisesti sen summan veroja, jonka näiden työttömien palkasta valtio voisi periä jos kaikki nämä työttömät työllistyisivät yksityiselle sektorille, mutta eivät molempia yhteensä. Eli väittäisin, että yksityisten työsuhteiden runsas lisääntyminen olisi kyllä tehokkaampi julkisen talouden tasapainoittaja kuin Isokallio väittää.

Toisaalta on märkä unelma, että kaikki työttömät työllistyisivät mitenkään nopeaa tahtia ja vieläpä valtaosin yksityiselle sektorille ja nykyisille mediaanipalkoille. Niinpä en mitenkään usko, että Suomi voisi välttää merkittävät leikkaukset julkiselle sektorille heti kun Stubbin vaalinalusbudjetti on juhlittu loppuun.

Pirjo Jokinen

Todennäköisesti suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle putsaa pois poliittisia virkapaikkoja, joita on ajan saatossa täytetty kulloinkin vaaleissa voittaneiden perheenjäsenillä ja tukijoilla palkinnoksi ties mistä.

Mutta tapahtuuhan sitä yhä. Koskaan ei mitään täydellistä puhtosuutta aikaansaada.

Mitä tulee palkanalennuksiin julkistenkin virkojen osalta, niin eikös "kykypuolueessa" uskota vakaasti että huippuvirkoja pitää olla ja niissä huippuosaajia?
Miksi julkinen sektori pitäisi miehit.. siis henkilöittää amatööreillä, joita saa kortistosta, jos rahalla saa pätevämpiä ostamalla tehtävistä, joissa ovat jo pärjänneet?

Tehokkuus ennekaikkea, sitä ei saa halvalla.

Mutta sitten, ihan oma lukunsa on se tolkuton yksityistäminen niin, että ulkoistetaan palvelut voittoa tavoitteleville firmoille luopuen omasta tuotannosta, joka kuitenkin on demokraattisen päätöksenteon ulottuvilla.

Yhteiskunta maksaa hoidoista KELA:n tai jm. instanssin kautta ja voitot häviääkin yksityislle pankkitileille osinkoina jäämättä kiertoon yhteiskunnan tilien kautta.

Sitten ihmetellään kun pitää ottaa koko ajan vaan lisää velkaa.
Minä en ihmettele.
Etenkin kun laki sallii ihan terveidenkin yritysten saneerauksia ja "yt neuvotteluita", joista on tullut pelkkä irtisanomiskumileimasin.

On toisaalta ihan ok. että tehostetaan ja pyritään saamaan se osaavin väki töihin, mutta sitten kun se muuttuu typeräksi politikoinniksi, ei järki enää päätä pakota.

Kantaväestöllä kyllä riittää vielä realisoitavaa omaisiuutta, mutta se keskittyy aina vaan harvemmille ja harvemmille eikä liikettä siten tapahdu, ei tule lisäarvoa tarpeeksi.

Kohti harvainvaltaahan me mennään ja tälläkertaa se on oikeistolaista.

Ihan sama onko vassari vai porvari jos kusee pakkasella pöksyihinsä. Yhtäläillä jäätyy ja on kurjaa.
Monopoliologarkia tai muu tyrannia, ei mitään eroa.

tasata pitäis, sen sanoopi järki.

Pönni

Toimituksen poiminnat