Heikki Patomäki

Stubb lupaa Suomelle taloudellista ja sosiaalista katastrofia

Valtamedia seuraa innokkaana kokoomuksen puheenjohtajakisaa. Media on pannut koko kansan jännittyneenä odottamaan: kenestä tulee paikallisten konservatiivien uusi puheenjohtaja ja ainakin hetkeksi myös Suomen pääministeri?

Tuore meppi Alexander Stubb ilmoitti torstaina HS:n pääministeritentissä omiksi tavoitteikseen kokonaisveroasteen alentamisen noin 39 prosenttiin ja julkisten menojen alentamisen noin 50 prosenttiin. HS pyysi Pellervon taloustutkimuksen PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holmia kommentoimaan, otsikoiden juttunsa ”Ekonomisti Stubbin taloustavoitteista: Erittäin kovia”.

”Kova” on vähän samantyyppinen laatusana kuin ”rohkea” tai ”peräksiantamaton”. Siinä on jotakin ihailtavaa, että joku uskaltaa esittää ”kovia” tavoitteita.

Stubbissa henkilöityy Uusliberalismi Suomessa kirjassa esittämäni ennakoinnit poliittisesta nykytilanteesta. Ennakoin, että vuonna 2014 ”Suomessa vaaditaan tiukkaan sävyyn ’rohkeutta tehdä kipeitäkin ratkaisuja’.” Ja mitä ulkopolitiiikkaan tulee, ”Suomessa ihmetellään, että kun ”meidän etumme” ovat kerran näin kietoutuneita lännen etujen kanssa, niin miksi Suomi ei liittyisi Natoon?”.

Mitä Stubbin talouspoliittisen lupauksen lunastaminen tarkoittaisi lähitulevaisuuden kannalta? Siitä lähtien kun Jyrki Kataisesta tuli valtiovarainministeri ja sittemmin pääministeri, Suomessa ei ole ollut talouskasvua lainkaan. Kesällä 2014 Suomi on keskellä jo pitkään jatkunutta taantumaa. Nyt Stubb lupaa leikata julkisesta taloudesta viitisentoista prosenttia pois. Mitä seurauksia tällä olisi?

Olettakaamme, että lupaus koskee aivan lähivuosia, tai jopa seuraavan hallituksen ensimmäistä vuotta. Verojen alentaminen voidaan maksaa ottamalla lisää lainaa, mikä olisi elvyttävä toimenpide, mutta kokoomus on sitoutunut EU-budjettikuriin ja velkasuhteen taittamiseen spartalaisten säästö- ja leikkauskuurien avulla. Siksi leikkaukset ovat käytännössä ainoa vaihtoehto toteuttaa Stubbin lupaus.

Suomen BKT on tällä hetkellä vähän reilut 190 miljardia euroa. Siitä 6-7% on karkeasti noin 12 miljardia. Julkisen menonkäytön kerroin on tulkinnanvarainen ja kiistojen alainen asia, mutta oma arvioni on, että nykyisen taantuman olosuhteissa kerroin on Suomessa luokkaa 1,5-2,0 (sitä vahvistaa muiden EU-maiden koordinoitu budjettikuripolitiikka, jonka seurauksena EU horjuu deflaatiokierteen partaalla).

Jos koko 12 miljardin euron leikkaus laitetaan kerralla toimeen, sen seurauksena Suomen BKT:sta katoaisi noin 18-24 miljardia euroa eli karkeasti 10%. Työttömiä on Suomessa tällä hetkellä 350,000. Stubbin lupauksen lunastaminen voisi jopa kaksinkertaistaa työttömien määrän. Se nostaisi joka tapauksessa työttömyysastetta reilusti nykyisestä. Ainakin osalle teollisuudesta huono kotimainen kysyntätilanne olisi yksi lisäsyy pohtia toimintojen siirtämistä muualle. Investointilama jatkuisi.

Puolen miljoonan työttömän laskukierteessä oleva Suomi jakaisi Kreikan ja Espanjan kohtalon myös toisessa suhteessa. Velkasuhde huononisi ja jopa absoluuttinen velkamäärä todennäköisesti edelleen kasvaisi mittavista leikkauksista huolimatta.

Suomen julkinen bruttovelka-aste on kesällä 2014 ehkä noin 57-58% BKT:sta. Stubbin talouspolitiikan seurauksena BKT siis pienenisi 10%:lla ja verotulot romahtaisivat. Vaikka optimistisesti arvioitaisiin, että 12 miljardin leikkaukset vähentäisivät velanottotarvetta 5 miljardilla (tai mahdollistaisivat 5 miljardin takaisin maksamisen), niin velkasuhde nousi silti hieman, kenties noin 60%:in.

Talouden syöksykierre ja massatyöttömyys tulee kuitenkin kalliiksi. Niin valtion kuin kuntien menot lisääntyisivät merkittävästi. Siksi on todennäköistä, että Stubbin talouspolitiikan tuloksena velkasuhde nousisi ainakin 70-80%:in, samalla kun myös Suomen julkisen velan absoluuttinen määrä jatkaisi edelleen kasvamista.

Toisin sanoen Stubb lupaa hymyssä suin Suomelle taloudellista ja sosiaalista katastrofia. Kova lupaus tosiaankin.

Heikki Patomäki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

23Suosittele

23 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mutta Stubb sanoo talouskasvun hoitavan..siis sen talouskasvun mikä tulee palkkojen ja verojen leikkaamisesta.

Jussi Jukola

Miksei vasemmistoliitto vaadi 100 mrd lisävelan ottamista ja sen työntämistä talouteen keinolla millä hyvänsä? Noilla kertoimilla BKT tuplaantuisi yhdessä hujauksessa.

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Tulemmekin vaatimaan laajaa investointiohjelmaa 5 mrd lisäeuroa / vuosi ja hyvin suunniteltuna se tosiaan kaiken todennäköisuuden maksaa itsensä takaisin parissa kolmessa vuodessa, jopa siinäkin tapauksessa että muu Eurooppa jatkaa nykyisellä deflationaarisella tiellä (mikä tosin vaikeuttaa tilannetta; ja yksi todennäköinen negatiivinen seuraus on vaihtotaseen alijäämä). 100 miljardia ei tietenkään voi lainata eikä kannata sijoittaa 200 miljardin talouteen. Kerroin kuihtuu nopeasti kasvun aikoina ja jossain vaiheessa sellaisella saisi aikaan vain inflaatiota, massiivisen vaihtotaseen vajeen yms.

Mikael Kerokoski

Vasemmistoliiton matematiikan mukaan kannattaa ottaa ulkomailta valtiolle velkaa, maksaa se palkkoina julkiselle sektorille ja saada siitä 10-15% takaisin verotuloina. Varsin nerokasta, ei ihme että teidän kannatuksenne laskemiseen riittää jo yhden käden sormet.

Käyttäjän riikkayrttiaho kuva
Riikka Yrttiaho

Toivoisin Stubbin todella vastaavan tällaiseen kritiikkiin ja median tarttuvan aiheeseen muillakin tavoin kuin ylistämällä Stubbin ehdotuksia "rohkeiksi".

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Tämä kertoo sen, että Stubb elää jossakin haavemaailmassaan. Mitähän EU-äänestäjät ovat ajatelleet ja ketä äänestäneet. "Herra" varjelkoon meidän Suomen Kokoomusta tällaisilta "hörhöiltä"- ei muuten, kuin että hänestä vielä tulisi uusi pääministeri ???

Jaanus Siitonen

suomalaiset on vaan helposti harhaan johdettava kansa. Kokoomusta voi äänestää, kun ne on kivan näköisiä ja heittää kevyttä läppää.

Tietysti se on eri asia miten suomen etu toteutuu. Ja onhan se naurettavaa, että Stubb valitaan mepiksi ja sitten ehkä pääministeriksi, siis äänestit Stubbia eu-parlamenttiin sait Petri Sarvamaan.

Jukka Laine

Kyllä varmasti Suomessa tarvitaan talousuudistuksia ja se edellyttää rohkeita kipeitä ratkaisuita. Ja Stubbin tavoitteet kuulostavat kieltämättä terveemmiltä kuin nykyinen tilanne. Korkea veroaste lisää harmaata taloutta ja pääomapakoa.

Varmasti alhaisempaan veroasteeseen päästään vain vähentämällä julkisen talouden velkaantumista. Ja se edellyttäisi taas talouskasvua, mikä taas helpottaisi julkisten menojen alentamista kun yksityinen sektori saisi kasvua jostain. Ja kasvua voi syntyä vain jos on kulutuskysyntää tai suomalaiset tuotteet ovat kilpailukykyisiä vientiin ja yrittäminen kannattaa. Onneksi on kolmikanta, johon kaikki uudistukset jää.

Ruotsin malli toimii paremmin ja ruotsalaiset tekivät niitä pahamaineisia talousuudistuksia ja tekevät edelleen. Toki napinaa kuuluu, vain joka 8 hakija pääsee sairaseläkkeelle jne. Mutta nuorisolla on tulevaisuus ja eläkevarojakaan ei käytetä velanmaksuun.

Onneksi meillä ei toteuteta poliittisia lupauksia vaalien jälkeen. Kaksipuoluejärjestelmässä olisi hieman vaikea luvata kuuta taivaalta.

Suomessa on velkaelvytetty eli otettu syömävelkaa 50 miljardia muutamassa vuodessa. Mihinkä meillä pitäisi investoida nykyisillä rakenteilla, että ongelmat korjaantuisivat. Saksassa on sammutettu katulamput ja saksalaiset elävät työlle. Suomessa otettu velkaa ja rakennettu liikennevaloja ja pyöräteitä. Saksassa taas laskettu teollisuuden veroja ja pidennetty työpäivää. Suomessa lisätty teollisuudelle haittaveroja ja paranneltu työehtoja. Lätkäpelissä pärjätään kun jalat liikkuu. Miten Suomi pärjäisi Saksalle investoimalla.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Mielenkiintoinen ja valheellinen väittämä on myös se, että yritysten kilpailukyky ja jatkuva talouskasvu lisää koko kansan hyvinvointia. Samalla kuitenkin supistetaan julkista taloutta vielä lisää.

Uusrikkaassa maassa tehdään kaikki ne virheet, joista viisaammat ovat jo oppineet jotakin. Masentavaa uhoamista, masentavaa politiikkaa.

Matti Pulli

Keynesiläinen talouspolitiikka on kuin itsensä yhä uudestaan ja uudestaan toteuttava ennustus. Talouskasvua halutaan luoda elvyttämällä, mutta samalla juuri tuo (velkarahalla) elvyttäminen pitää lopulta huolen siitä, että kohta joudutaan taas elvyttämään.

Ja miksi punavihreä puolue edes kannattaa talouspolitiikkaa, joka pyrkii kasvattamaan kysyntää hinnalla millä hyvänsä?

Anna-Leena Nieminen

Niin ja tämä vasta masentavaa politiikkaa onkin.

Hintaa eivät todennäköisesti ymmärrä ja kysymys kuuukin oikeastaan että,

miksi vasemmisto haluaa kasvattaa kysyntää vaikka kritisoi talouskasvua?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Miksi oikeisto haluaa kaataa pankit? Ainiin..koska oikeistolle silloin kelpaa sosialismi,kovimmallekin oikeistolaiselle.

Matti Pulli Vastaus kommenttiin #28

Kaataa vai pelastaa? Mutta makrotasolla kukaan ei oikeasti voi kannattaa järjestelmää, jossa voitot ovat yksityisiä ja tappiot sosialisoidaan. Usein tämäkin asetelma tosin voi kääntyä päälaelleen. Varsinkin pienyrittäjämaailmassa voitot suurimmalti osin sosialisoidaan, mutta tappiot sen sijaan ovat yleensä aina yksityisiä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #29

Hyvä kysymyksen asettelu..ensin oikeisto haluaa kaataa pankit leikkaamalla palkkoja ja sen jälkeen vaatii samoja ihmisiä pelastamaan ne pankit.

Kyllä ne pienyrittäjien maailmassakin sosialisoidaan tai yliviivataan. Turha sitä on glorifoida..

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #28
Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #31

Kyllä olen melko vakuuttunut,että se kelpaa.. niin kovasti sinäkin inflaatiota vihaat :)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #28

Tuli tuplana, tämän voi poistaa.

Jukka Laine

Kyse talouskasvussa on taistelu rajallisista resursseista. Emme voi muuttaa ihmiskuntaa, joten pitää pärjätä kisassa. Kulutamme enemmän kuin pallo tuottaa. Suomalaisten pitää olla itsekkäitä ja kilpailla resursseista, olla tuottavia ja tehokkaita. Näin voimme luoda hyvinvointia kansakuntana ja pitää huolen myös heikompiosaisista. Myönnetään kernaasti että elintasoerot kasvavat, mutta vielä enemmän ne kasvavat, nyt kun ei tehdä mitään ja työpaikat katoavat. Koulutukseen ja tuotekehittelyyn pitää satsata, jotta saamme uusia innovaatioita joilla voidaan maailmaa muuttaa kestävämmäksi. Minusta on hienoa, että vasemmistokin uudistuu, koska muutos on jatkuvaa.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Ei ole olemassa sellaista geneeristä asiaa kuin "julkiset menot", jonka kasvattaminen nostaa työllisyyttä ja josta leikkaaminen vähentää sitä. Leikkaukset ovat hyödyllisiä, jos ne tehdään turhiin menoihin ja haitallisia, jos ne tehdään tarpeellisiin menoihin. Niin pitkään kuin te poliitikot ette tätä ymmärrä, tulee Suomi olemaan kusessa.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Toivotaan voimia Venäjän demokraateille ettei joku oligarki ala harrastaa poliittista ajattelemista kehttäen oman teorian enemmistöntyranniasta kaiken pahan alkuna ja juurena. Pian sielläkin presidentin vallanmerkeistä olisi jäljellä vain kaksi virka-asuntoa ja pääministeriä vaihdettaisiin säännönmukaisesti kesken vaalikauden pilliin viheltämällä.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Toivotaan voimia Venäjän demokraateille ettei joku oligarki ala harrastaa poliittista ajattelemista kehttäen oman teorian enemmistöntyranniasta kaiken pahan alkuna ja juurena. Pian sielläkin presidentin vallanmerkeistä olisi jäljellä vain kaksi virka-asuntoa ja pääministeriä vaihdettaisiin säännönmukaisesti kesken vaalikauden pilliin viheltämällä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei tämä ihan näin yksinkertaista ole ja näkeehän sen Kreikastakin ettei säästämällä kasvua tule. Suomella on liian arvokas valuutta eikä sitä kompensoida säästämisellä vaan laskemalla palkat 50%, mutta se on taas käytännössä mahdotonta.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

En ole itse politiikassa aktiivinen, mutta siitä ja mediasta kiinnostunut.

Huomaan tässä poliittiseen keskusteluunkin hiipineen mediailmiön eli "vastasiipeilyn". Siinä julkisuutta itselleen haluava poimii julkisesti hyvin tunnetun (ja mielellään ristiriitaisia tuntemuksia herättävän) henkilön vastapuolelta, saadakseen itselleen huomiota ja hyötyäkseen asetelman "vastavalotuksesta".

Kävin uteliaisuudesta katsomassa viimeisimpien vaalien äänimäärät.

148 190 – 3 681.
Stubb – Patomäki.
97,5 % – 2,5 %.

Olenko oikeassa päätellessäni, että blogin kirjoittaja Patomäki tosiasiassa hyötyy Stubbista enemmän kuin kärsii?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Julkisen kulutuksen kertoimeen vaikuttaa oleellisesti myös verotus. Se syventää leikkauksissa (negatiivinen) ja vähentää elvytyksessä (positiivinen) kerrointa.

Suomen elinkeinorakenne on pitkälti investointihyödykkeiden valmistamista, joten se on hyvin suhdanneherkkää. Tämäkin tulee ottaa huomioon. Mikäli Euroopassa jatketaan vyönkiristelylinjalla niin kyykky on syvempi. Mikäli Euroopassa taas hoksataan, että eihän tässä deflatorisen laman luonnissa olekaan mitään järkeä, niin Suomi hyötyisi lähiaikoina tästä enemmän kuin euroalue keskimäärin.

Olemme yksin EKP:n armoilla. Kaikki muut, kuten meidän ministerit, ovat vain marionetteja tässä näytelmässä.

Käyttäjän ErkkiKelloniemi kuva
Erkki Kelloniemi

Patomäki: "Siitä lähtien kun Jyrki Kataisesta tuli valtiovarainministeri ja sittemmin pääministeri, Suomessa ei ole ollut talouskasvua lainkaan. Kesällä 2014 Suomi on keskellä jo pitkään jatkunutta taantumaa."
Miksi Vasemmistoliitto osallistui Kataisen hallitukseen, vaikka sen ohjelmalla ei ollut tarkoituskaan saada aikaan talouskasvua ? Arhinmäki on selitellyt torjuneensa joitakin etuja vähävaraisille ja saanut aikaan nuorisotakuun, jonka piti ratkaista nuorisotyöttömyys. Toisin on kuitenkin käynyt. Talouskasvuahan olisi tarvittu näiden ja kaikkien muidenkin tavoitteiden toteuttamiseen, joita hallitusojelmaan kirjattiin. Yksi niistä on 100 000 uutta työpaikkaa. No tottakai nyt väitetään syntyneen työpaikkoja, mutta nehän olivat jo olemassa (hyllyllä)niillä, jotka nyt jäivät eläkkeelle. Työvaltaista teollisuutta on viety ulos, ja pääomia viedään kai edelleenkin enemmän kuin inveostoinnit ehtivät tuoda.
Katastrofi on jo täällä. Sitä pakoon lähtivät ne, jotka ovat hehkuttaneet eniten hallituksen erinomaisuutta ja menettäneet omiensakin luottamuksen. Kuka sanoikaan, että tämä hallitus toteuttaa Euroopan vasemmistolaisinta politiikkaa! Missä ne höpöttäjät nyt piileksivät? Ainoa, joka lähetettiin matkoihinsa oli demareiden Urpilainen. Siinä puolueessa täytyy olla tyytymättömin väki tällähetkellä. Vai onko niin, ettei demokratiaa muissa puolueissa ole senkään vertaa kuin demareilla. Ai niin, heitettiinhän Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä ulos ne, jotka sanoivat ettei keisarilla ole vaatteita lainkaan. Voivat nyt puhtaalla omalla tunnolla sanoa, että vaikka politiikka menikin niin kuin erotetut sanoivat, mutta demokratia toimi. Ja melkein unohdin ympäri maata ratsastavat Kokoomuksen kolme muskettisoturia. Kävipä Kokoomuksen puoluejohdon valinnassa miten tahansa, politiikka oikeistolaistuu. Kokoomuslaiset valitsevat nyt puolujohtajakseen fantastisen vastuunkantajan tilalle jotakin vieläkin äärettömämpää, jos arpa osuus aikamme "James" Stubbin kohdalle.

markku m

Vasemmistoliitto oli hallituksessa päättämässä päättämässä Kreikan tukiaisista. Lakkautti Suomesta varuskuntia ja kustansi Kreikalle uusia hävittäjiä ja sukellusveneitä. Olihan siinä elvytystä kerrakseen mutta se ei vain kohdistunut Suomen talouteen.

Janne Suuronen

Tästähän politiikan joissain osissa on kyse. Uskommeko (vieläkin) sosialismiin vai emme ?

Suomen yliopistojen asemoituminen tietyiltä osin on kyllä aika surullista. Kaverisuhteet ja niihin nivoutuvien poliittisten mielipiteiden painoarvo vaikuttaisi aika-ajoin olevan ylikorostuneita yliopistoissa. Tai ainakin median kautta välittyy sellainen mielikuva.

Pisteet Alexander Stubbille Suomen edun ajattelemisesta. Häpeäksi Suomen Yliopistoinstituutiolle, jonka mandaatilla taas kerran tehdään puoluepolitiikkaa.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Patomäen kannattaisi pitää huoli siitä, että hänen vastuullaan olevan oppiaineen pääsykokeet tulisivat tapahtumaan ilmaan mitään kommelluksia.

http://yle.fi/uutiset/yliopiston_paasykoe_keskeyte...

Jos Patomäki ja hänen työkaverinsa eivät tässä onnistu, niin kuinka paljon heillä voi olla uskottavuutta Suomen asioiden hoitamisessa?

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

Olen lyönyt vetoa, että jos Stubb valitaan se on Kokoomuksen loppu.

Ei 150 000 ole 5 miljoonaa, ja Kokoomuksessa(kin) on järki-ihmisiä ( lue liikkuvia äänestäjiä). Siis muitakin kuin lukioiden vastikään äänestysiän saavuttaneita nuoria (lue tyttöjä).

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Kukaan kommentoijista ei ole kiistänyt analyysiani siitä, mitä vaikutuksia Stubbin talouspoliittisilla lupauksilla olisi Suomelle.

Jotkut toistavat luonne-argumentin siitä, että leikkaukset ovat "rohkeita" tai että "kipeitä ratkaisuja tarvitaan". Tästä näkökulmasta "rohkeaa" on myös hypätä jyrkänteeltä alas ja hyppäämispäätös on "kipeä ratkaisu".

Monet kommentoijista (kuten näillä Uuden Suomen sivuilla on ikävä kyllä aivan liian tavallista) tyytyvät leimaamimisiin ja ad hominem -virhepäätelmiin, jossa hyökkäys kohdistetaan henkilön taustayhteisöön tai luonteeseen tai motiiveihin, ei siihen mitä hän sanoo.

Kommenttien seassa on pari asiallista huomautusta kilpailukykyvaikutuksesta. Tästä muutama pointti. Julkisten menojen ja verojen leikkaukset eivät suoraan vaikuta hintakilpailukykyyn, eivätkä ne myöskään automaattisesti käänny palkanalennuksiksi yksityisellä puolella (80% Suomen talouden arvonlisäyksestä tuotetaan yksityisellä puolella).

Ainoastaan jos ideana on lähteä yritysverokilpailun tielle ja kohdistaa verohelpotukset nimenomaan yhtiöihin ja pääomaan, sillä voi teoriassa olla tällaisia vaikutuksia. Palkoista neuvotellaan erillisissä neuvotteluissa ensisijaisesti työnantajien ja työntekijöiden välillä.

Jos myös palkkoja alennetaan, se entisestään vahvistaa mainitsemiani negatiivisia vaikutuksia Suomen talouteen. Jos oikein yritetään ja todella saadaan ay-liike pantua polvilleen, ja siten myös palkkoja alennettua reippaasti, niin Suomi saattaa päästä jopa Kreikan ennätykseen eli 20%:n BKT:n romahdukseen ja Espanjan työttömyyslukuihin (26%).

Toki rankka sisäinen devalvaatio parantaa myös teollisuuden hintakilpailukykyä, siis sen teolllisuuden, mikä nyt vielä jää maahan yli kymmenen huonon kotimaisen vuoden jälkeen (2007 alkaen ei kasvua, ja 2015 alkaen romahdus). Tämä tarkoittaa, että jossain vaiheessa saavutetaan pohja ja tulee hidas käänne positiivisiin kasvulukuihin. Jos hyvin käy, niin vuoden 2006 BKT-lukuihin voidaan päästä takaisin ehkä 2030.

Siihen mennessä Suomi näyttää kuitenkin kokolailla toiselta kuin nykyisin: jakautunut luokkayhteiskunta, josta teollisuus on osin hävinnyt, ja jossa sosiaalista todellisuutta leimaa laajojen väestönosien pysyvä syrjäytyminen, katkeruus ja viha. Radikaalimmat perussuomalaiset ovat siihen mennessä perustaneet natsipuolueen, jonka kannatus on 15%.

Siitä vain kokeilemaan "rohkeasti" tällaisia "kipeitä ratkaisuja"!

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Ok, pari sisältöpitoisempaa jatkokommenttia. Mutta tulin tähän keskusteluun siitä kiinnostuksesta, että paljon vähemmän ääniä saanut poliitikko vaikuttaa ratsastavan paljon enemmän ääniä saaneen poliitikon huomiolla. Tämä ei ole mielestäni asiatonta kommentointia, vaan kiinnostavaa ja ehkä paljastavaakin.

Kirjoittaja tuntuu käyttävän bensaa liekkeihin -uhkakuvien viestintästrategiaa, mikä on suosittu populistinen keino. En innostu tästä värikkäästä mielikuvaelmasta vaan pitäytyisin mieluummin faktoissa.

Kysymys 1: Jos julkista taloutta leikattaisiinkin X miljardilla eurolla, eikö tasan sama summa säästyisi veronmaksajilta ja valtiolta? Kuinka suhteellisesti tärkeää BKT:n muutos tällöin oikeasti on, kun molemmissa asetelmissa julkisen sektorin työntekijät ovat veronmaksajien elättejä, (olettaen että julkisen puolen ihmisillä ei olisi lainkaan kysyntää vapailla markkinoilla)?

Kysymys 2: Mitä tässä kiertelemään ja maalailemaan skenaarioita? Jos keskustelun varsinaisen johtohevosen (tai Patomäen keppisellaisen) Alexander Stubbin tavoite kokonaisveroasteesta on 39 ja julkisten menojen 50, mitkä ovat Patomäen omat tavoiteluvut noille ja millä perustein? (Kiinnostaisi myös arvio Suomen bruttovelka-asteesta tavoitteen toteutumisen jälkeen.)

Kysymys 3: Olenko väärässä, jos koen että väite palkkojen alentamisesta seuraavasta 26 prosentin työttömyysasteesta oli miten päin tahansa katsoen naurettava?

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Kommentissasi ei ole faktoja, pikemminkin (ladattuja ja/tai ongelmallisesti asetettuja) kysymyksiä ja henkilöön meneviä luonnehdintoja ja syytöksiä (yksi ad hominem -argumentin ongelma on kaivon myrkyttäminen, ks. esim Wikipediasta ad hominemia ja virhepäätelmiä käsittelevät artikkelit).

Kehotan lukemaan myös alkuperäisen tekstini tarkemmin ja tutustamaan talousteorian perusteisiin, niistä löytyy vastauksia kysymyksiisi.

Kuten kirjoituksessani totesin, veronalennusten ja leikkausten kokonaisvaikutus riippuu suhdannetilanteesta ja tavoitellusta budjettipositiosta. Julkisen menonkäytön leikkaaminen taantumassa ja samanaikainen yritys päästä tasapainoisiin tai ylijäämäisiin budjetteihin (velkojen maksamiseksi takaisin) syventää taantumaa kerroinvaikutuken kautta. Mitä korkeampi kerroin, sitä jyrkemmin. Myös palkkojen alennuksella on ostovoimaa ja kotimasta kokonaiskysyntää leikkaava vaikutus.

Veroalennuksia voi käyttää myös elvyttävänä toimenpiteenä, joskin sen kerroin on huonompi (ja mitä regressiivisempään suuntaan verojärjestelmää viedään, sitä huonompi), mutta ainoastaan, jos lähtökohtaisesti hyväksytään siitä seuraava julkisen talouden alijäämä (niin kauan kuin taantumaa kestää).

Espanja on hyvä esimerkki siitä, mitä jälkeä oikeiston talouspoliittiset ideat saaavat nopeasti aikaan.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #41

Kiitos vastauksestasi, joka tosin on enemmän keynesiläis-vasemmistolaisen poliitikon kuin ekonomistin. Olen itse koulutukseltani arkinen ekonomi, jolle talousteoria ei ole ihan vierasta.

Olen lukenut alkuperäisen artikkelisi useasti, mutta en siltikään löydä vastauksia kysymyksiini, vain väitteitä.

Saako käyttää maalaisjärkeäkin makrotalouskeskustelussa? Kerroinvaikutukset ovat hötömpää kuin tutkijat toivoisivat. Palaan siis edelliseen kysymykseeni 1. Jos julkisesta taloudesta leikataan 12 miljardia ja tuo sama määrä säästettäisiin verojen maksuista, kansalaisilla kokonaisuutena on edelleen sama määrä rahaa käytettävissään. Olenko väärässä? Kertoimet perustuvat olettamukseen pienituloisempien rahan nopeammasta kiertonopeudesta – mutta häviäisikö tuo 12 miljardia oikeasti taloudesta ja minne? Eivät ne jää Roope-sedän rahasäiliöön. Pointtini oli, että kertoimien käyttäminen todisteluun ja uhkakuvien maalailuun on, kuten kirjoititkin, kiistanalaista.

Ei liene myöskään kohtuutonta kysyä uudelleen, mikä on oma tavoitteesi/ihanteesi veroasteelle ja julkisten menojen osuudelle BKT:stä, jos aloitat keskustelun kritisoimalla toista poliitikkoa tämän numeroista. Tällainen pelkistäminen auttaisi meitä lukijoita hahmottamaan perusasetelman.

Omasta mielestäni reaalimaailman ongelma on, että Suomi on elvyttänyt (massiivisella budjettivajeella) jo vuosikausia ilman suuntaa muuttavia tuloksia. Toivottavasti vaaleissa suunta muuttuu, paras voittakoon.

Janne Suuronen

Tiedät itsekin, ettei Suomi voi jatkaa nykyisellä linjallaan. Ja tiedät itsekin, että ongelmamme ovat yhtä paljon rakenteellisia, kuin suhdannepoliittisia. Ongelmien "ei ainakaan Stubbin ehdottamalla tavalla" on sinulta raukkamaista, ellet samalla itse ehdota parempaa vaihtoehtoa. Punnitaan sinun ja Stubbin vaihtoehtoja sitten rinnakkain, ettei tarvitse mennä itse yksipuolista kritiikkiä esittänyt politiikkoa (sehän sinä olet) kohtaan ad-hominemiin.

Tiettävästi maailmanhistoriassa yhdenkään valtion taloutta ei ole korjattu kuntoon vasemmistolaisin talousopein. Saatan toki olla väärässäkin.

ulf fallenius

Stubbin linjaukset eivät välttämättä toimi mutta ei kyllä Patomäenkään linjaukset.

Vesa-Matti Mesia

Kyse on valinnoista. En minä ainakaan halua elää korkean verotuksen maassa, jossa valtio holhoaa kaikkea. Kyse on siis myös yksilönvapaudesta. Suurin osa Suomalaisista on kurkkua myöden täysi tulonsiirtoja ja massiivista julkistasektoria, jota yksityisen sektorin pitää kannatella tolkuttomalla verotaakalla. Suomalaisten ostovoima on myös erittäin heikko ankarasta verotuksesta ja veronkaltaistenmaksujen johdosta, vaikka palkkataso on hyvä. Sosiaalisella katastrofilla on turha pelotella. Ilman rohkeita uudistuksia Suomi ajautuu talouskurjimukseen, josta seuraava työttömyys aiheuttaa todella suuren sosiaalisen katastrofin ja on jo tehnyt sitä. Mitä pitemmälle uudistuksia lykätään sen suurempia korjausliikkeitä tarvitaan.

Eero Nieminen

Ehkä Suomen on vaan pakko sopeutua talouskasvun ajan loppumiseen. Kaikki ei jatku ikuisesti. Julkista taloutta on lopuksi pakon edessä supistettava ja lisävelkaantumista vältettävä. Ongelmat ovat ainakin mittavia, samalla kun meitä on Osmo Soinivaaraa lainaten siunattu kaikkien aikojen huonoimmalla hallituksella. Tosin kai poliitikkojen keinot ovat rajalliset.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

Paul Krugman :" Missään ei ole tehty tutkimuksia, jotka todistavat, että veronalennukset lisäävät työllisyyttä. " Onko Krugmannin väite totta ?

Patomäkeä ei haluta uskoa. Seuraavaksi näimme pitävätkö Kanniaisen, Wahlroosin, Tuomiojan, Elina Lepomäen teesit kutinsa. Tai Ålandsbankenin johtajan, joka totesi, että Suomea odottaa 15-20% sisäinen devalvaatio.

Tavallisen kaduntalloojan on ainakin aivan mahdotonta luottaa A, Stubbiin, jonka puheet vaikuttavat aivan yhtä höttöiseltä kuin Himasen. Aivan samaa tasoa kuin Kataisen puheet , jonka hehkutus "paremminvointivaltiosta" tai "kohta saadaan kuristusote markkinavoimista" ym. oli alun alkaenkin suorastaan hilpeätä farssia.

Patomäen tieto, että Kataisen aikana Suomen bruttokansantuote ei ole noussut lainkaan, oli sikäli hyvä kuulla, koska, vaikka onkin masentavaa, todistaa, että yksittäinen ihminen voi luottaa intuitioonsa. Katainen, ainakin minusta, oli selvästi täydellinen floppi, varmaankin pohjimmiltaan hyvää tarkoittava, mutta mekaaninen puhekone, jolta täysin puuttui tapeellinen ymmärrys ja kokonaisnäkemys, eli substanssi. "Where was the beef ?"

Käyttäjän PauliRautama kuva
Pauli Rautama

Miksi Suomen pitäisi ottaa lainaa ulkomailta? Kotitalouksilla on pulaa riskittömistä sijoituskohteista. 2 - 3 prosentin korkoa tuottavat valtion obligaatiot menisivät kuin kuumille kiville. Näin kootut miljardit valtio voisi sijoittaa elvytykseen työvoimavaltaisiin osuustoiminnallisiin yrityksiin.

Toimituksen poiminnat