Heikki Patomäki

Piketty ja vasemmiston vaaliohjelma

Mitä yhteistä on Thomas Pikettyn bestsellerillä Capital in the Twenty-First Century (ransk. alkuperäinen ilmestyi 2013) ja vasemmiston eurovaaliohjelmalla? Oikea vastaus ei ole sivumäärä. Vaaliohjelmassamme on vain viisi sivua, kun Pikettyn ”pääomassa” sivuja on 700.

Hieman parempi vastaus on, että kumpaakin käsitellään myönteisessä valossa äitienpäivän 11.5. Helsingin Sanomissa. Molempia tekstejä kiitellään selkeydestä ja raikkaudesta.

Yhteistä on kuitenkin ennen kaikkea se, että useimmat Pikettyn esittämistä toimenpiteistä varallisuuden kasautumista vastaan ovat jo mukana vaaliohjelmassamme. Näihin kuuluu: Euroopassa toimivat veroparatiisit on suljettava. Pankkisalaisuudesta on luovuttava samalla kun unionin on edistettävä veroparatiisiongelman globaalia ratkaisemista.

Verotuksen vähimmäistasoja on harmonisoitava kansainvälisen veronkierron ja verokilpailun estämiseksi. On luotava ylikansallisia pankki- ja rahoitusveroja. Eurovaaliohjelmamme mukaan on myös otettava käyttöön yhteinen eurooppalainen varallisuusvero ja edistettävä maksimipalkkalainsäädäntöä.

Pikettyn ehdottama globaali varallisuusvero olisi tietenkin parempi kuin pelkkä eurooppalainen versio. Lisäksi on sanomattakin selvää, että vasemmisto kannattaa selkeän progressiivista verojärjestelmää. Tämä vaatimus löytyy kaikista ohjelmistamme.

Perintöverotus ei ole eurovaaliohjelmassa, mutta kesällä 2013 hyväksytyssä punavihreässä asiakirjassa on sekin mainittu. ”Suurten perintöjen verotusta tiukennetaan ja varallisuuseroja tasataan säätämällä lakkautettua varallisuusveroa huomattavasti korkeampi progressiivinen varallisuusvero.”

Perintöverovaatimus on kohdallinen ja reipas björnwahlroosien hallitsemassa maailmassamme. Se on myös aika rohkea veto. Muistan hyvin kun editoimme Yliopisto Oyj -kirjaa Tuomas Sepän kanssa Gaudeamuksessa. Tuomas kehotti minua poistamaan viittauksen liberalismin ristiriitaan ja korkeaan perintöveroon, koska ”se asettaisi kirjan pääargumentin uskottavuuden kyseenalaiseksi; suomalaiset eivät halua, että perintöihin kosketaan”.

Siinä määrin kun liberalismi vaatii mahdollisuuksien tasa-arvoa, aiempien sukupolvien merkittävän varallisuuden periminen sotii liberalismin omaa henkeä vastaan. Siksi esimerkiksi John Rawls päätyi oikeudenmukaisuusteoriassaan (1971) kannattamaan korkeata perintöveroa.

Tutkimuksellisesti Pikettyn kirjassa on monia kiinnostavia pointteja, mutta hänen johtopäätöksissään ei ole kovinkaan paljon uutta. Esimerkiksi Rawls avasi jo aikaa sitten sellaisia keskeisiä kysymyksiä, mihin Pikettyllä ei juuri ole sanottavaa.

Rawls pohti onko tuotantovälineiden yksityisomistus yhteensopiva vapaan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan kanssa? Vielä vuonna 1971 Rawls oli asiasta epävarma ja jätti kysymyksen yhteiskuntatieteilijöille. Vuoden 1985 ranskankielisen laitoksen esipuheessa hän kuitenkin varsin selväsanaisesti toteaa, että tuotantovälineiden yksityisomistuksella on taipumusta johtaa nopeasti kasautuviin kasvaviin eroihin. Pelkät verot eivät riitä. Rawls siis päätyi demokraattiseen sosialismiin.

Piketty ja Rawls jättävät paljolti selittämättä käänteen tulo- ja varallisuuserojen uuteen kasvuun. Käänne alkoi 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa. Talousglobalisaatio muutti valtasuhteita ja antoi tilaa hyväosaisten kapinalle. Pian kylmän sodan päättyminen toi lisäpotkua väitteille perinteisen länsimaisen liberalismin voittokulusta.

Eriarvoistumistrendien kääntäminen edellyttää demokraattisen politiikan globalisaatiota. Kuten vasemmiston eurovaaliohjelmassa todetaan, ”kohtalomme ovat kietoutuneet yhteen. Siksi tarvitaan myös rajat ylittävää päätöksentekoa ja hallintoa.”

Veroparatiisitoiminnan kitkeminen ja globaalit verot ovat iso askel oikeaan suuntaan, mutta ne eivät yksin riitä.

Heikki Patomäki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

"Veroparatiisitoiminnan kitkeminen ja globaalit verot ovat iso askel oikeaan suuntaan, mutta ne eivät yksin riitä."

Eli minunkaltaiseni ihmiset, jotka eivät usko tuollaiseen globaaliin talousimperialismiin, lähetetään sitten vaikka Siperiaan?

Matti Pulli

Huomaa kyllä, että Vasemmistossa ei kannateta minkään sorttista kilpailua. Olisi varmasti tarkoituksenmukaista Vasemmiston osaltakin selvittää, miten yksilöt, yhteisöt, yritykset, yhteiskunnat ja näihin kaikkiin liittyvät mallit ja järjestelmät voivat kehittyä, jos niiden välistä kilpailua ei sallita. Niin biologian kuin sovelletun matematiikankin osa-alueilla kyllä tunnustetaan kilpailun merkitys, mutta ilmeisesti tällaiset asiat voidaan jättää sikseen, mikäli poliittinen ideologia vain on tarpeeksi vahva.

Todellisuudessahan tällainen globaaliin yhtenäistalouteen siirtyminen vain johtaisi siihen, että yksilöiltä riistettäisiin heidän täysin normaali ja luonnollinen oikeus äänestää jaloilla ja kukkarolla. Ja tällainen tila, jossa markkinamekanismin vaikutusta hillitään vahvaa valtiota edistävällä totalitaristisella lainsäädännöllä, johtaa kyllä varsin ikävään lopputulokseen kehityksen kannalta. Mutta Vasemmistossa kai ajatellaan, että hyvinvointi voidaan saavuttaa vaihtoehdottomuuden kautta. Ihmiset luulevat voivansa hyvin, koska he eivät vain yksinkertaisesti tiedä paremmasta.

Jo 1900-luvun alussa osoitettiin varsin kattavasti, että sosialismi johtaa aina totalitarismiin. Ja kun valtio rankaisee ahkeruudesta ja palkitsee laiskuudesta ja vastuun välttelystä, sosialismin ruusuinen tulevaisuus siintää vain lähinnä tämänkin bloginpitäjän pääkopan sisäpuolella. Varsin kuvaavaa kai on myös se, että tällainen vasemmistolainen tasa-arvomalli voi vallita vain hautausmailla ja, tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta, vankiloissa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

"Verotuksen vähimmäistasoja on harmonisoitava kansainvälisen veronkierron ja verokilpailun estämiseksi. On luotava ylikansallisia pankki- ja rahoitusveroja. Eurovaaliohjelmamme mukaan on myös otettava käyttöön yhteinen eurooppalainen varallisuusvero ja edistettävä maksimipalkkalainsäädäntöä."

Jämäkkää liittovaltiokehityksen kannattamista. Juuri sellaista rawlsilaisen demokraattisen sosialismin ajamista, jota esimerkiksi Mikael Jungner nuorempana kehtasi puolustaa. Minä puolustan vieläkin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

En nyt mainitse Aallonharjaa erikseen. Totean vain, että harvat kommentoijat varmaan vaivautuvat tutustumaan Thomas Pikettyn ajatuksiin ennen kuin aukovat päätään. Tässä Mike Konczalin laaja johdatus:

http://www.bostonreview.net/books-ideas/mike-koncz...

Kirjan saa 30 punnalla.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Pikettyn teosta ei liene vielä suomennettu, joten sitä eivät aivan kaikki kykene itse arvioimaan. En myöskään minä.

HeSarissa oli Anna Kontulan kirjoittama hyvin myönteinen kritiikki. Nyt on muistettava kirjoittaja ja hänen ideologiansa, joka on tietenkin omansa.

Toimituksen poiminnat