Heikki Patomäki

Rahoitusverojen tarkoitus on myös vähentää pankkien ja sijoittajien valtaa

OP-Pohjolan uhkailu siirtää toimintoja pois Suomesta perustui joko tietämättömyyteen tai oletukseen journalistien ja kansalaisten tietämättömyydestä. Kotipaikkaperiaatteen mukaan verotus suoritetaan siinä maassa, jossa finanssilaitoksen kotipaikka sijaitsee eikä siellä, missä transaktio tapahtuu. Kotipaikkaperiaatteen nimenomainen tarkoitus on vähentää mahdollisuuksia kiertää veroa.

OP-Pohjolan toiminta kuitenkin kertoo paljon siitä maailmasta jossa elämme. Muistamme kaikki esimerkiksi Nokian monet uhkailut lähteä Suomesta, jos sen vaatimukseen veroaleista tai erityiskohtelusta ei suostuta. Finassiryhmän OP:n pääjohtaja Reijo Karhisen pelottelussa ei siis ole mitään uutta. Samanlaisia keskusteluja on käyty eri maailmankolkilla vaikka kuinka usein viimeisen 20-30 vuoden aikana.

Monikansallisilla yhtiöillä, pankeilla ja sijoittajilla on rakenteellista valtaa yli valtioiden, joka perustuu mahdollisuuteen siirtää toimintoja -- oikeasti tai pelkästään virtuaalisesti -- minkä tahansa yhden maan sääntelyn ja verotuksen ulottumattomiin. Kaiken kukkuraksi on olemassa joukko maita, jotka ovat luoneet itselleen markkinaraon tarjoamalla sääntelystä ja verotuksesta vapaita alueita yhtiöille, sijoittajille ja erityisen varakkaille yksilöille. Vaikka poikkikansallisen pääoman rakenteellista valtaa on helppo liioitella, on sen perusta kuitenkin todellinen.

Juuri siksi tarvitaan uusia parempaa globaalia hallintaa ja myös kansainvälisiä veroja. Poikkikansallisesti toimivan pääoman valtaan voidaan vastata vain globalisoimalla myös demokraattinen politiikka. Tästä näkökulmasta Karhisen ärähdys on suorastaan tervetullut! Se paljastaa kaikessa alastomuudessaan sen vallan, jonka poikkikansallisten tilojen hallinta voi tuoda, vaikka tässä tapauksessa retoriikka perustuikin virhearvioon.

Kaikki maat eivät koskaan ole valmiita lähtemään yhtäaikaa rahoitusverojen kaltaisten aloitteiden taakse. Ainoa mahdollisuus toteuttaa tällaisia uudistuksia on luoda halukkaiden maiden liittoutumia.

Rahoitusveron tapauksessa en näe mitään syytä rajoittaa esitystä vain joihinkin EU-maihin. Kyse on globaalista ongelmasta. Olisi paljon parempi avata EU:n sisällä komission aloitteesta uudelleen virinnyt keskustelu ja yhteistoiminnan mahdollisuus kaikille kiinnostuneille maille.

Nyt keskustelun alla oleva esitys on muutenkin aika lattea. Se on typistymässä joiden rahoitustransaktioiden verotukseen (ehkä pelkkään osakekaupan leimaveroon) muutamissa maissa niin, että verotulot jäisivät kokonaan tai pääosin maiden omaan käyttöön. Pahimmassa tapauksessa vero toteutetaan muodossa, joka mahdollistaa ainakin osittaisen veronkierron.

Vero pitäisi toteuttaa mahdollisimman laajapohjaisesti. Suurin osa verotuloista pitäisi kohdentaa uudelle, yhdessä luodulle ja demokraattisesti hallinnoidulle organisaatiolle. Näin avattaisiin pelitilaa aidosti kiinnostavalle demokraattiselle maailmanpolitiikalle.

Myös politiikkaa voi nimittäin "vivuttaa". Tarpeeksi merkittävä avaus ja uusia voimavaroja yhdellä alueella avaa uusia globaalipolitiikan mahdollisuuksia myös monilla muilla kentillä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Jarmo Alanko

Ydinlause: "Vero pitäisi toteuttaa mahdollisimman laajapohjaisesti. Suurin osa verotuloista pitäisi kohdentaa uudelle, yhdessä luodulle ja demokraattisesti hallinnoidulle organisaatiolle. Näin avattaisiin pelitilaa aidosti kiinnostavalle demokraattiselle maailmanpolitiikalle."

Mainio idea ja toteutuessaan vapauttaisi monia uusia resursseja käyttöön mutta hallinoiden ollessa läpeensä korruptoituneita ei valitettavasti ole mitään saumaa luoda demokraattisesti hallinoitu organisaatio joka vastaisi edes jollain tavoin maailmanpolitiikasta.

Suosittelen tutustumaan; http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=5198

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Se on myös pois sinulta ja minulta, sekä jokaiselta suomalaiselta. Kerrannaisvaikutus eläkevakuutusyhtiöiden varallisuuksiin kertaluokaa suurempi kuin kuviteltu tulo. Kannattaisi veron määrää kysellä vaikka epäonnistuneesta kokeilusta Ruotsin puolesta, miksiköhän eivät enää edes harkitse. (Joskin eläkevakuutusyhtiöiden, siis jokaisen mahdollisen eläkeläisen varallisuus, tullaan kuppaamaan pihalle tässä eurokohelluksessa.)

Pekka Heliste

Ruotsilla on jo pankkivero,joten he eivät halua lisää veroja.
Eläkevakuutusyhtiön varat eivät ole vakuutetun vaan eläkevakuutusyhtiön omistajien omaisuutta ja ne ovat käytännössä hyödyttömiä eläkeläisen näkökulmasta,harvapasitä omaisuuttaan muille jakaa.

Samakoskee yksityistä eläkevakuutustakin: Jos kuolet niin perilliset eivät saa mitään pääomasta ellei sinulla ole henkivakuutusta

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Ruotsissa OLI transaktiovero, josta luovuttiin epäonnistuneena kokeiluna ymmärrettävistä syistä (ei tuottanut kuten oletettiin ja kaupankäynti siirtyi muualle, tällä hetkellä täällä käydään samaa keskustelua kuin siellä aikanaan eikä uskota tuloksia).

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #2

Ruotsin nykyisessa pankkiverossa ei ole kysymys transaktioverosta,mutta tavoite on sama eli järjestelmän vakaus.Kysessäon kansallinen vastine transaktioverolle.

"Ruotsin pankkivero on vakausmaksu, jollainen on myös mm. Saksassa ja Britanniassa. Se rahastoidaan seuraavan pankkikriisin varalle, ja tavoitteena on puskuri, joka olisi kooltaan noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Myös Suomen hallitus on päättänyt toteuttaa vastaavan veron, jonka tuotoksi toivotaan noin 170 miljoonaa euroa vuodessa."

http://timoharakka.blogspot.fi/

Juhani Piironen

Ammutaan vaan omaan jalkaan. On idioottimaista väittää ettei veroa voisi kiertää. Kaikki rahoitusjärjestelyt hoidettaisiin vain Ruotsissa, ruotsalaisen tytäryhtiön nimiin. Tai Englannissa, tai Singaporessa, tai Hong Kongissa.

Täytyy olla todella tietämätön, jos ei tätä ymmärrä, tai ei ole kuullut noista järjestelyistä.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Nimetään se vakausmaksuksi, kuten Ruotsissa - ongelma ratkaistu.

Juhani Piironen

Voisitteko pyytää Kiinaa ja USAta osallistumaan tähän globaaliin hallintaan? Katsokaapa, kun ne ovat yksinään suurempia talousmahteja, kuin koko Eurooppa. Tai Brasilia, Intia?

Ne nauravat teille pelleille.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Nyt, kun kukaan muu kuin sinä ei tiedä yhtään mitään asiasta nimeltä "stocks and bonds" = pörssiosakkeet ja joukkolainakirjat, ja vain niihin liittyvä 0,1 %:n transaktiovero = vaihdannaisvero, kerro, miten Suomi kärsii asiasta, jos koko EU on mukana. Ruotsi, BR. Tanska ja Norja jäävät ulkopuolelle,vai jäävätkö,jos jäävät? Mitä muuten teet siviiliammatissasi ?

. suvituuli

Toivottavasti tämä Patomäen kirjoitus osoittaa kyllin selkeästi, että rahoitusmarkkinaverossa on kysymys erittäin kapeasta näkökulmasta asioita katsovasta, puhtaasti poliittisesta hankkeesta.

Hanke, jolla ei ole mitään tekemistä esim. yhteiskunnassa markkinoille kuuluvan roolin ja tehtävän suorittamisen kehittämisestä.

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

"Rahoitusverojen tarkoitus on myös vähentää pankkien ja sijoittajien valtaa"

Miksi et sano suoraan että rahoitusveron tarkoitus on lisätä valtion valtaa.

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Sijoittajien valta sijoittaa ei vähene, vaan ainoastaan yksi vaihtoehto poistuu.

Käyttäjän KariArvola kuva
Kari Arvola

Patomäen kirjoitus kavaltaa tosiasian, että kaavailtu veroidea on raakile, poliittis-ideologinen pakkomielle. Kiusantekoa se kylläkin on ja voisi tuoda jonkin verran verotuloja verottajamaan kassaan.

Mutta miten sen avulla finanssioligarkkien, investointipankkiirien ja suurrikkaiden rahastojen valtaa rajoitettaisiin? Liikasen työryhmän ehdotus menee olennaisesti pidemmälle ja osuu kohtuullisen hyvin maaliinsakin.

Siinä on kuitenkin se perustava virhe, että keskuspankin oikeutta finanssipankkiirien rahoittamiseen lainaostojen avulla ei torjuta eikä myöskään pysyvää vakausmekanismia eli tuota pankkiirien tueksi suunniteltua jättirahastoa torpata.

Eli toisella kädellä yritetään ottaa samalla kun toinen käsi tarjoaa. Ei tule valmista näillä keinoilla.

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Minne se rahoitus siirtyy Suomesta jos se rahoitusvero toteutetaan. Ulkomaalaiset sijoittajat häipyvät samallatavoin kuin Espanjasta ja meille käy samoin kuin Espanjalle.
Espanjan kriisin alkusysäys oli ulkomaisen sijoituspääoman katoaminen Espanjalaisilta hankkeilta.
Abstraktia ajattelua, että kaikki maat lähtisivät mukaan, sillä ne maat jotka jäävät verotuksen ulkopuolelle vaurastuvat ja muut köyhtyvät.

Matti Mottonen

Varakkaat siirtävät treidauksensa pois ja ulkomaisiin papereihin ihan heti.

Se käy helposti. Vain me ja eläkevaramme jäävät jäljelle maksamaan veroa.

Ja verohan menee suoraan komissiolle.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Suurimmalla osalla ihmisistä on kuvitelma että finassisektori olisi jotenkin merkittävä osa taloutta. Pankkisektorin ainut reaalitaloutta hyödyttävä osa on pääomien allakointi (rahan luonti) investointeihin (kulutukseen), mielellään siten että se hyödyttää yhteiskuntaa.

Finanssisektori on yhteiskunnan hyvinvoinnin näkökulmasta hyvin tehoton ala. Mekanismi jolla se voi auttaa reaalitalouden tuotantoa on allakoida pääomia investointeihin, jotka ovat yleisesti katsottu hyödyllisiksi. Tämän pankkit tekevät palkkaamalla asiantuntijoita, jotka kykenevät arvioimaan investointihankkeiden taloudellista realismia suhteessa markkinoiden ja yhteisön kehitykseen.

Pankkiireilla ei tarvitse olla viimeisintä ymmärrystä eksoottisista rahoitusvälineistä, reaalimaailman mekanismien ymmärrys riittää. Pankit ovat kuitenkin laajentaneet "palvelurepertuaarinsa" aloille jotka eivät hyödytä taloutta, vaan vain sitä itseään (tai siis johtoa ja mahdollisesti omistajia). Finassisektorin supistaminen ei pienennä realitalouden tuotantoa yhtään eli jaettavaa on yhtä paljon riippumatta pankkiireiden määrästä. Tulonjakoon sen sijaan finanssisektorin supistamisella on vaikutusta – finanssisektorin työntekijät ja pankkiirit saa vähemmän reaalitalouden tuotannosta. Lisäksi finassisektorin pienentämisellä saadaan työvoima- ja tuotantopotentiaalia, ainakin jonkin verran, reaalitalouden piiriin.

Rahataloudessa on kyse reaalitalouden (tuotteet ja palvelut) virtuaalisesta osasta - varjosta, joka seuraa reaalitalouden transaktioita. Rahatalouden kautta jaetaan reaalitalouden tuotanto (tulonjako) ja rahan luonnin kautta pankkiireilla on erityinen asema tässä mekanismissa. Tämä on hyvä muistaa kun puhutaan mekanismeista jotka vaikuttavat tulonjakoon.

Sijoitusneuvonta, ns. raha-agrekaatit, cds:t ym. voidaan hoitaa muuten kuin pankkienkin toimesta, eikä ne luo mitään mikä erityisesti hyödyttäisi talouden toimintaa. Rahanluontiin liittyvät myytit ovat johdattaneet "yleisen milipiteen" ja asiantuntijatkin harhaan keskustelussa rahasta, taloudesta ja eurokriisistä.

Pääomat syntyvät velasta. Pankit eivät lainaa sinne säästettyjä pääomia vaan luovat uutta rahaa kun velkasuhde syntyy. Tämän mekanismin puutteellisesta ymmärryksestä johtuu monia, ylläkin esiintyviä, virhepäätelmiä.

Matti Mottonen

Hassuinta perusteluissa on se, että sekä (silloinen valtionvarainministeri) Katainen että nykyinen verokomissaari Shemeikka sanovat perusteeksi ettei finanssisektori maksa arvonlisäveroa.

On totta ettei finanssipalveluista peritä arvonlisäveroa.

Arvonlisävero on vero, jonka asiakkaat palvelusta maksavat. Jos alv maksetaan, yritys saa vähentää maksamansa alv:n.

Kun finanssisektori ei ole alv:velvollinen, se tosiasiassa maksaa alv:n ihan kuin kuluttaja.

Eli Katainen että Shemeikka eivät tiedä välillisestä verotuksesta mitään. Surullista.

Sokerina pohjalla mainittakoon Suomessa maailmanennätyskorkea vakuutusmaksuvero vahinkovakuutuksissa.

ulf fallenius

Omistaja tai sijoittaja määrää aina missä mennään oli sitten veroja tai ei.Se on omistamisen idea.Markkinaveron hinta tulee palkkansaajalle kalliiksi eläkesijoitusten kautta,ei hyvä idea.

Anna-Leena Nieminen

"Poikkikansallisesti toimivan pääoman valtaan voidaan vastata vain globalisoimalla myös demokraattinen politiikka."

http://sphotos-c.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-ash3/5640...

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ks. myös Timo Isosaaren erinomainen analyysi aiheesta:

http://janvapaavuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1192...

ja oma vastaukseni sen kommentin perässä. Asian ymmärtämiseksi olisi myös hyvä lukea myös Vapaavuoren markkinapelureita kiivaasti puolustava ja kansalaistajun hämärtämiseen tähtäävä blogikirjoitus:

http://janvapaavuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1192...

Käyttäjän HeikkiPatomki kuva
Heikki Patomäki

Blogikeskustelut ovat ihan oma taiteenalansa. Ne ovat tietenkin itsessään osa keskustelevaa ja osallistavaa demokratian. Parhaimmillaan ihmiset voivat niistä myös oppia jotain -- silloin niillä voi olla myös keskustelua sivistävä ja sen tasoa kohottava vaikutus.

Toisaalta mukaan mahtuu myös paljon lonkalta heitettyjä pointteja, joita ei sen tarkemmin tarvitse miettiä, tai jopa pelkkiä äkkivääriä ilmaisuja kirjoituksen tai kirjoittajan herättämistä tunteista.

Rahoitusveroja ja ylipäänsä erilaisia kansainvälisiä ja globaaleja veroja on selvitetty ja tutkittu jo vuosikymmeniä. Yksikään kunnollinen selvitys tai tutkimus ei ole jättänyt käsittelemättä kysymystä veronkierron mahdollisuudesta.

Ruotsin vuonna 1984 käyttöön ottaman osakekauppaveron kohtalo on kaikkien tiedossa (verotulot jäivät pieniksi ja arvopaperikauppaa siirtyi Lontooseen, mutta ei verosta mitään haittaakaan koskaan ollut -- siitä luovuttiin kylmän sodan päättymisen uusliberaalissa huumassa ja samoihin aikoihin kun Carl Bildtin johtamat porvaripuolueet voittivat vaaleissa sosiaalidemokraatit).

Muun muassa tämän veron kokemuksista on pyritty oppimaan ja niinpä kaikissa myöhemmissä ehdotuksissa on mukana monia tapoja taata, ettei vastaava pääse toistumaan. Kotipaikkaperiaate on yksi näistä tavoista.

Kuten Matti Ylönen on ansiokkaasti täsmentänyt, kotipaikkaperiaatteeseen riittää komission esityksessä myös se, että asiakkaan (finanssilaitos tai yksityishenkilö) kotipaikka on veroa soveltavassa maassa. Lisäksi esimerkiksi valuutanvaihtoa voidaan olemassa olevien tilitys ja nettopositioiden laskentajärjestemien kautta seurata ja verottaa riippumatta siitä missä vaihto tapahtuu. Ja yleisesti pätee, että mitä laajempi ja kattavampi järjestelmä on sitä vaikeampaa veroa on kiertää edes pienessä mittakaavassa.

On myös turhaa vain loputtomasti puhua spekulatiivisesti johtaako verotustapa X laajamittaiseen veronkiertoon vaiko ei. Asia on helppo selvittää ottamalla vero käyttöön ja katsomalla miten käy. Järjestelmää voidaan myös korjata kokemusten pohjalta.

Se toimivatko organisaatiot oikeilla ja terveillä tavoilla riippuu laajalti vallitsevista uskomuksista ja hyveistä, niihin kytkeytyvistä käytännöistä ja institutionaalisista järjestelyistä. Kyyniset ihmiset, jotka uskovat kaikkien olevan itsekkäitä ja organisaatioiden läpikotaisin korruptoituneita, ovat yleensä itse kaikkein altteimpia korruptiolle. Julkisuus- ja laillisuusperiaatteiden mukaan toimiva ja demokraattisesti hallinnoitu organisaatio on hyvän yhteistoiminnan perusta monimutkaisessa yhteiskunnassa.

Rahoitustransaktiovero vaikuttaa tietenkin eläkerahastojen sijoituksiin aivan kuten kaikkiin muihinkin sijoituksiin. Prosentin kymmenyksen (tai korkeampikaan) vero ei kuitenkaan tunnu kovin suurelta menetykseltä siihen verrattuna, että esim. Helsingin pörssin "tuotto" on viimeisen viiden vuoden aikana ollut keskimäärin -55% (siis miinus viisikymmentäviisi prosenttia). Koko idea siitä, että eläkkeet pitää rahastoida ja rahastot sijoittaa spekulatiivisille rahoitusmarkkinoille on täysin älytön. Olisi jo aika alkaa miettiä taas muita vaihtoehtoja.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tuntuu hyvin oudolta, että sama heppu, joka puhuu fiksuja YLE:n Brysselin Kone-ohjelmassa http://yle.fi/radio1/asia/brysselin_kone/eurokriis...

on tämän asian kohdalla näin pihalla. Ilmeisesti poliittisista syistä?

Toimituksen poiminnat